Carl Johan Ehrenstolpe
Carl Johan Ehrenstolpe (16. heinäkuuta 1791 Kangasala – 7. marraskuuta 1868 Pori) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Carl Johan Ehrenstolpen vanhemmat olivat everstiluutnantti, Oulun läänin maaherra Carl Henrik Ehrenstolpe ja Anna Elisabet von Kothen (1757-1818), kamariherra Gregorius Johan von Kothenin ja Janakkalan Hakoisten kartanon Ulrika Eleonora Ugglan tytär.[1]
Carl Johan Ehrenstolpe opiskeli Haapaniemen sotakoulussa vuosina 1807–1808. Hänet ylennettiin vänrikiksi vuonna 1812, aliluutnantiksi 1814, luutnantiksi 1816, alikapteeniksi vuonna 1819 ja majuriksi vuonna 1820, jolloin hän palveli Suomen 1. jalkaväkirykmentin Turun pataljoonan esikunnassa. Hänet siirrettiin seuraavana vuonna 46. jalkaväkirykmenttiin ja vuonna 1829 edelleen 85. Viipurin jalkaväkirykmenttiin, jonka pataljoonankomentaja hänestä tuli saman vuoden lopussa.[1]
Ehrenstolpe määrättiin vuonna 1831 Venäjän santarmijoukkojen päällikön esikuntaan, mutta siirrettiin vuonna 1832 yleisesikuntaupseeriksi Tarton santarmijoukkojen esikuntaan. Everstiluutnantiksi hänet ylennettiin vuonna 1833 ja everstiksi vuonna 1840. Armeijan ratsuväen luetteloihin vuonna 1846 merkittynä hänet määrättiin Käkisalmen paikallismajuriksi vuonna 1846, mistä tehtävästä hän erosi viran lakkauttamisen takia vuonna 1857. Eron sotapalveluksesta Ehrenstolpe sai kenraalimajurina vuonna 1862.[1]
Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1821 oli Catarina Charlotta Maria von Schantz (1801-1833), joka oli everstiluutnantti Carl Constantin von Schantzin ja Carolina Lovisa Weissmann von Weissensteinin vanhin tytär. Toinen puoliso vuodesta 1834 oli hänen oma sisarentyttärensä (??) Emilia Elisabet von Karm (1813-1893), joka oli Jacob Magnus von Karmin ja Angelique Ehrenstolpen tytär ja Carl Henrik Ehrenstolpen tyttärentytär.[1]
Ensimmäisestä avioliitosta syntyi viisi lasta, joista kaksi eli aikuisiksi:
- Anna Maria Karolina Adelaide Ehrenstolpe Kroijerus (1822-1871), avioitui kirkkoherra, leskimies Sigfrid Gustaf Leonard Kroijeruksen (Krogerus) (1803-1866) kanssa, jolla oli kahdeksan lasta; avioliitto oli lapseton
- Elisabeth Hortensia Ehrenstolpe von Bock (1824-1852), avioitui vuonna 1849 virolaisen arkkitehti Gustav Wilhelm von Bockin (1823-1900) kanssa; kuoli Kiovassa Karl Ludwig Hjalmar von Bockin synnytyksessä, poika kuoli myös.
- Julia Ehrenstolpe (1827-1830), kuoli lapsena;
- kaksoset Carl Julius Alexander Ehrenstolpe (1829-1829) ja Maria Lovisa Wilhelmina Ehrenstolpe (1829-1830), kuolivat sylilapsina.
Toisesta avioliitosta syntyi viisi lasta Tartossa ja Käkisalmessa, joista kaksi eli aikuisiksi.
- Angelique Ehrenstolpe; (1835-1835), kuoli sylilapsena
- Alfred Henrik Baltzar Ehrenstolpe; (1837-1896)
- Jenny Ehrenstolpe; (1840-1842), kuoli lapsena
- alikapteeni Axel Nikolai Ehrenstolpe; (1843-1884), kuoli naimattomana Pietarissa
- Gustaf Vilhelm Ehrenstolpe; (1848-1849), kuoli sylilapsena
Virka- ja valtiopäivämies Alfred Henrik Balthasar Ehrenstolpe oli Carl Johan Ehrenstolpen poika toisesta avioliitosta.[1]
