Canon de 155 L de Bange Mle 1877
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 | |
---|---|
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 Salpalinja-museolla Miehikkälässä |
|
Aseen tyyppi | Raskas haupitsi |
Alkuperämaa | Ranska |
Palvelushistoria | |
Valtion käytössä | Ranska, Venäjän keisarikunta, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto, Romania Suomi |
Sodissa |
Ensimmäinen maailmansota Toinen maailmansota Jatkosota |
Valmistushistoria | |
Suunniteltu | 1877 |
Valmistusmäärä | ~1400 [1] |
Tekniset tiedot | |
Paino | 2700 piippu 5600-6500 kokonaisuus |
Piipun pituus | 2322 mm / L/15 [2] |
Kaliiperi | 155 mm [2] |
Tulinopeus | 1 lauk./min [3] |
Lähtönopeus | 448[2]-453[1] m/s |
Maksimikantama | 12,7[2] km |
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 oli ranskalainen 155 mm:n raskas kenttätykki, mikä suunniteltiin 1874 Ranskan tykistökomitean päätöksen perusteella. Sen mukaan Ranskaan pitäisi luoda 140 mm:n - 160 mm:n raskaiden haupitsien luokka. Ensimmäinen sarjan tykki oli vuoden 1877 malli, Canon de 155 L de Bange Mle 1877.
Toisen maailmansodan Saksan valtakunnan Ranskan valtaamisen alkamisen aikaan 10. toukokuuta 1940 oli Ranskassa Canon de 155 L de Bange Mle 1877 -tykkejä käytössä 305, mistä Maginot-linjalle oli sijoitettu 168 ja 137 sitä pienemmille linnoituksille Kaakkois-Ranskaan. Talvisodan aikana Ranska oli lahjoittanut 48 tätä tykkityyppiä olevaan tykkiä osana näiden toimistusta laajempaa tykistöapua, mutta tykit tulivat liian myöhään ehtiäkseen käyttöön talvisodassa. Syynä hitaaseen toimitukseen oli se, että Saksan valtakunta osoitti talvisodassa Neuvostoliitolle myönteistä puolueettomuutta, mikä tykkien lisäksi näkyi myös italialaisten hävittäjien toimittamisessa. Lisäksi Ranska ja Saksa olivat sotatilassa keskenään 3. syyskuuta 1939 alkaen, joten senkään vuoksi suorat toimitusket Ranskasta Saksan kautta eivät olisi olleet mahdollisia. Tykkejä toimitettiin Ranskasta Norjaan ja Norjasta Ruotsiin, mikä jälkeen ne päätyivät Suomeen Tornion kautta. Keskeisin tykkitoimitus ei kuitenkaan ollut 155 mm:n tykit, vaan 90 K/77:t mitä jäi Norjaan Saksan miehitettyä Norjan. Kuitenkin Moskovan välirauhan jälkeen puolueeton Saksa salli Suomen saada noin sata 90 K/77:ää Norjasta.
Jatkosotaan nämä tykit ehtivät käyttöön. Syyskuussa 1941 hyökkäysvaiheessa kaikki 48 155 K/77:ää olivat käytössä. Tammikuuhun 1944 mennessä niiden määrä oli vähentynyt käytössä 42:een. Jatkosodan kiihkeän puolustusvaiheen, 9. kesäkuuta - 4. syyskuuta 1944 mennessä tykkien määrä oli vähentynyt 19:ään. Ammuksina suomalaiset käyttivät 43,6 kg:ista sirpalekranaattia, missä oli 5,7 kg räjähdysainetta saavuttaen sillä 12,3 km:n kantaman. Neljä 155 K/77:a muutettiin rannikkotykeiksi, 155/27 BaMk, mikä tarkoitti De Bange-tykkiä Mk-lavetilla.
Tykkejä käytettiin pääasiassa linnoitustykistönä. Neljästä tykistä tehtiin liikkuvan rannikkotykistön tykkiä. 155 K 77 -tykkimuistomerkillä on yksi 155 K/77 Haminassa [4] Pikkuympyränkatu 25:ssä reserviupseerikoulun puistossa. Kanuuna on kuulunut linnoituspatteristo Niemelle. [5]
Vertailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskan tykistökomitea kokoontui 1874 tarkastellen Ranskan-Preussin sodan tuloksia, ja päätyi siihen, että Ranskaan tarvitaan raskas haupitsi, noin 140 mm:n - 160 mm:n. Tämän tuloksena kehitettiin 155 mm:n kaliiperi raskaille haupitseille. Ensimmäinen tämän tyypin kenttätykki kehitettiin 1877. Tulinopeus, ampumakulmat ja ammusten kantama kehittyivät haupitsityyppi haupitsityypiltä ensimmäisen maailmansodan loppupuolelle saakka.
Haupitsi tai kanuuna | väljyys | putkipituus | kantama | kulmat | tulinopeus | massa | ammuksen massa | vuosi | muuta | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 | 155 | 27 (kanuuna) | 12,7 | -10° +28° |
1 | 2530 | 40,0 | 1877 | [6] Suomessa 44 kappaletta 155 K/77 (nykymerkintätavalla 155 K 77) ja 4 kappaletta 155/27 BaMK | |
Obusier de 155 mm C modèle 1881 | 155 | 15,5 | 6,8 | -17° +60° |
0,5 | 2155 | 43,7 | 1881 | ||
Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho | 155 | 15,5 | 6,28 | -0° +60° |
6 | 3200 | 41,0 - 43,0 | 1904 | ||
6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera | 152 | 12,5 | 7,7 - 8,0 | 2245-2400 | 1910 | Venäjällä Scheiderin lisenssillä valmistettu kuusituumainen | ||||
Canon de 155 C Mle 1915 Schneider | 155 | 15 | -0° +42° |
3220 | 1915 | |||||
Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond | 155 | 17,8 | 6,9-9,0 | -5° +40° |
3 | 3040 | 43,0 - 43,5 | 1915 | ||
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider | 155 | 15 | 10,3-11,0 | 3 | 3300 | 43,0 - 43,6 | 1917 |
Haupitsi on verrattain lyhytpiippuinen tykki. Tykinputken suhteellinen pituus ilmaistaan siten, että putken pituus jaetaan väljyydellä eli kaliiperilla, mikä on tykinputken sisähalkaisija. Vajaa 20 mm:ä väljien aseiden piippuihin viitataan sanalla piippu, ja sitä väljempiin tykeissä sanalla putki. Vajaa 20 mm:ä väljät aseet ovat usein konekiväärejä, eivät tykkejä nykymielessä. Kantama tarkoittaa ammuksen kantaamaa, tykkitulen ulottuvuutta kilometreissä. Kulmat tarkoittavat alakulmaa, sitä, miten alaviistoon tykillä voi ampua ja yläkulmaa, miten yläviistoon tykillä voi ampua. Tulinopeus tarkoittaa sitä, miten monta laukausta tykillä voidaan ampua minuutissa. Massa tarkoittaa koko tykin massaa. Ammuksen massa tarkoittaa tykistökranaatin massaa. Vuosi tarkoittaa tässä ranskalaista suunnitteluvuotta tai lisenssivuotta Venäjällä. Suomen puolustusvoimissa tykkejä ei ole merkitty eikä merkitä suunnitteluvuoden eikä valmistusvuoden mukaan, vaan sen vuoden mukaan, kun ne on otettu SUomen puolustusvoimien käyttöön.
-
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 Miehikkälässä
-
Obusier de 155 mm C modèle 1881
-
Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho 1907 postikortissa
-
6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera entisessä Suomen Tykistömuseossa, nykyisessä Museo Militariassa Hämeenlinnassa
-
Artjärven kotiseutumuseon Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond Vuorenmäellä 2006
-
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider Museo Militariassa Hämeenlinnassa
Museotykkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tykki | alatyyppi | museo tai näyttely | sijainti | valmistusmäärä | käytössä |
---|---|---|---|---|---|
Canon de 155 L de Bange Mle 1877 | 155 K 77 -tykkimuistomerkki Haminassa Salpalinja-museo Miehikkälässä |
60.5693,27.2011 ? |
~1400 | Ranskassa Suomessa 48 (1940-) | |
Obusier de 155 mm C modèle 1881 | |||||
Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho | |||||
6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera | Museo Militaria Hämeenlinnassa | ||||
Canon de 155 C Mle 1915 Schneider | |||||
Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond | Artjärven kotiseutumuseo Vuorenmäellä Museo Militaria Hämeenlinnassa Salpalinja-museo Miehikkälässä |
||||
Canon de 155 C Mle 1917 Schneider | Museo Militaria Hämeenlinnassa Raskas patteristo 1:n tykkipuisto Kurikassa |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Viitteet merkittävä asianmukaisesti, nyt miltei pelkkiä viittausvirheitä. |
- ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäpartanen
ei löytynyt - ↑ a b c d Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäpaulaharju
ei löytynyt - ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäjeager
ei löytynyt - ↑ http://willimiehenjaljilla.blogspot.com/2016/02/hamina-155-k-77-tykkimuistomerkki.html
- ↑ https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15825
- ↑ https://artillerie.asso.fr/basart/article.php3?id_article=1246