Cambridgen platonistit
Cambridgen platonistit olivat joukko Cambridgen yliopistossa 1600-luvulla — vuosien 1633 ja 1688 välillä — vaikuttaneita filosofeja, jotka kannattivat uusplatonismia.
Filosofia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cambridgen platonisteille uskonto ja järki olivat sopusoinnussa, eikä todellisuus muodostunut aistihavainnoista, vaan Platonin opetusten mukaisesti "käsitettävissä olevista muodoista" tai ideoista, jotka olivat aistien takana. Siksi aistit olivat epäluotettava tiedon lähde.
Cambridgen platonistit reagoivat kahdelta suunnalta tuleviin paineisiin. Toisaalta he kokivat puritaanisten jumaluusoppineiden dogmatismin anti-rationalistisine vaatimuksineen epämoraaliseksi ja vääräksi. He kokivat myös, että puritanistien ja kalvinistien vaatimukset siitä, että jokaisen oli muodostettava omakohtainen suhde Jumalaan, johtivat siihen, ettei suurimmalle osalle ihmisistä muodostunut suhdetta Jumalaan. Toisaalta Cambridgen platonistit reagoivat tuon ajan vallitsevia filosofisia näkemyksiä, kuten René Descartesin kartesiolaisuutta, Baruch Spinozan "ateismia" ja Thomas Hobbesin materialistisia kirjoituksia, vastaan. He kokivat, että vaikka nämä olivatkin rationalistisia, he kielsivät kaikkeuden pohjimmiltaan idealistisen luonteen.
Teologisissa ja poliittisissa kysymyksissä Cambridgen platonistit kannattivat maltillisuutta. He uskoivat, että järki oli kaikkien kiistojen paras ratkaisija, ja siksi he puhuivat puritaanien ja korkeakirkollisten kirkonmiesten välisen dialogin puolesta. Järkeen platonistit suhtautuivat puolimystillisesti, katsoen, ettei se ollut vain mielen ymmärryksen kyky, vaan sen sijaan "Herran kynttilä", Jumalan ihmissieluun jättämä jälki tai kuva. Puolijumalallisena järki kykeni paitsi antamaan aisteja parempaa tietoa, myös lähestymään Jumalaa. Näin järki kykeni myös tuomitsemaan puritaanisen teologian yksityisen ilmoituksen ja vakiintuneen kirkon rituaalien ja liturgioiden välillä. Tämän vuoksi heitä kutsuttiin myös latitudinaristeiksi.
Edustajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cambridgen platonismin keskeisimmät henkilöt olivat:
- Ralph Cudworth (1617-1688), jonka filosofiset pääteokset olivat The True Intellectual System of the Universe (1678) ja Treatise concerning Eternal and Immutable Morality, joka julkaistiin postuumisti vuonna 1731
- Nathaniel Culverwel (1619-1651), jonka pääteos oli Light of Nature (1652)
- Henry More (1614-1687), jonka pääteoksia olivat Manual of Ethics (1666), Divine Dialogues (1668) ja Manual of Metaphysics (1671)
- John Smith (1618-1652), joka ei jättänyt jälkeensä eläessään julkaistuja kirjallisia teoksia
- Peter Sterry (1613-1672)
- Benjamin Whichcote (1609-1683), joka ei julkaissut elinaikanaan, mutta jolta on julkaistu postuumisti muun muassa saarnoja (Select Sermons, 1689), aforismeja (Moral and Religious Aphorisms, 1703) ja muita kirjoituksia (Some Select Notions of B. Whichcote, 1685; Several Discourses, 1701)
- John Worthington (1618-1671)
Cambridgen platonismin hengessä filosofoineita nuoremman polven edustajia olivat mm.:
- Anne Conway (1631-1679)
- John Norris (1657-1711)
- George Rust (k. 1670)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hutton, Sarah: The Cambridge Platonists The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)