Cahors
| Cahors | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
.svg) vaakuna |
  Cahors |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Hallintoalue | Oksitania |
| Departementti | Lot |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 64,72 km² |
| Väkiluku (2004) | 23 128 |
| – Väestötiheys | 309 as./km² |
Cahors on kaupunki Ranskan lounaisosassa, ja se on Lotin departementin hallintokaupunki. Cahors sijaitsee Oksitanian hallintoalueella.
Kaupunki on joen ympäröimä kolmelta suunnalta. Lot-joki tekee mutkan juuri kaupungin kohdalla, ja näin syntyy pitkä niemimäinen alue, jossa kaupungin vanha keskusta sijaitsi.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cahorsin kaupunki sijaitsee 115 kilometriä pohjoiseen Toulousesta. Valtatie Rn20, joka muuttuu moottoritie A20:ksi, yhdistää kaupungin Toulouseen ja Pariisiin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen Ranskan vallankumousta Cahorsin alue kuului Quercyn maakuntaan, jonka alueelta on löydetty ihmisasumusten jälkiä ainakin 40 000 vuoden ajalta. Tämän osoittavat Val du Célén luolat. Alueelle saapuivat myöhemmin cadurci-heimoon kuuluneet keltit ja myöhemmin myös averni-heimon jäsenet. Näiden ryhmien jäsenet rakensivat Uxellodunum-linnoituksen, jonka sijaintia ei tarkasti tiedetä. Kyseinen linnoitus oli viimeisiä paikkoja, jotka vastustivat Julius Caesarin miehitystä vuonna 51 eaa.
Cadurci-heimon jäsenten alueen pääkaupunkia kutsuttiin nimellä Divona Cadurcorum, jossa divona merkitsee jumalallista. Myöhemmin kaupungista tuli Cadurca ja sittemmin Cahors. Kaupunki oli vauras. Sen kohdalla kulki silta Lot-joen yli. Lisäksi akvedukti kuljetti veden kaupungin tarpeisiin. Roomalaisajalta on peräisin useita villoja, temppeleitä, usean tuhannen katsojan teatteri, kylpylöitä, joista yksi sijaitsee nykyisen rautatieaseman vierellä, Dianan riemukaari sekä yli 300 metriä pitkä amfiteatteri, joka kaivettiin esiin maanalaisen pysäköintitalon rakentamisen yhteydessä.
Roomalaisella ajalla Cahorsin tuotteita, pellavakankaita ja viiniä vietiin myytäviksi Roomaan asti. Viiniviljelmät oli perustettu 50-luvulla eaa. Myöhemmin Klodvigin pojanpoika ja Austrasian kuningas Teodebert I poltti kaupungin 500-luvulla.
Kaupunki rakennettiin uudelleen raunioista. Tässä suuri merkitys oli piispa Pyhä Didierillä, joka rakennutti ensimmäisen katedraalin kaupunkiin vuonna 650. Saraseenit ryöstivät kaupungin vuonna 1732, ja myös viikingit ja unkarilaiset hävittivät kaupunkia.
Cahors on usein ollut piiritettynä. Kaupunkia piirittivät jo edellä mainitut Caesar ja Theodebert I, mutta myös Navarran, myöhemmin Ranskan kuningas Henrik IV. Lisäksi Cahors on kokenut englantilaisten Rikhard Leijonamielen ja myöhemmin Mustan prinssin vaatimukset. Myös piispat, konsulit ja kruununvoudit ovat kiistelleet keskenään kaupungin hallinnasta.
Paavi Johannes XXII
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin suuri poika, paavi Johannes XXII syntyi vuonna 1249 aristokraattiseen Duèzen perheeseen. Hän perusti paavina ollessaan kotikaupunkiinsa yliopiston vuonna 1331. Tämä oli yksi ensimmäisistä Ranskan yliopistoista, ja se houkutti opettajiksi tunnettuja henkilöitä (kuten Cujas). Paavi Johannes XXII:n perustama yliopisto oli satavuotisen sodan päättymisen aikoihin oppilasmäärältään suurin yliopisto Ranskassa. Oppilaitos kuitenkin yhdistettiin Toulousen yliopistoon vuonna 1751 kuninkaan kanslerin La Moignon päätöksellä.
Pyhiinvaeltajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cahors oli yksi välietappi Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitistä, joka kulki Le Puyn ja Espalion kautta. Cahorsin reittiä kutsuttiin Via Podiensikseksi. Tämän reitin vuoksi kaupunkiin rakennettiin lasaretti-hospitaaleja, joissa pyhiinvaeltajat saattoivat levähtää ja saada hoitoa.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupungin viralliset sivut
- Paikallinen matkailuneuvonta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kaupungin talouselämän sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Cahorsin viinit
- Muinainen tie Diolindumista Divonaan