Buddha
| Osa artikkelisarjaa |
| Buddhalaisuus |
|---|
 |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Buddha (बुद्ध) on sanskritin ja paalin kielen sana ja tarkoittaa perusmerkityksessään 'hereillä olevaa'. Termillä viitataan valaistumiseen, joka on buddhalaisen harjoituksen päämäärä.
Tiibetiksi buddha on sangye. Tiibetin sang merkitsee kaikista tahroista ja epäselvyyksistä täysin puhdistunutta, ja gye merkitsee kaikkien ominaisuuksien ja viisauden täydellistä avautumista, esiintuloa tai heräämistä.
Buddhalla viitataan usein Siddhārtha Gautamaaan eli buddhalaisuuden historialliseen perustajaan.[1] Kuitenkin etenkin mahajana- ja vajrayanabuddhalaisissa kirjoituksissa ja traditioissa tunnetaan suuri joukko buddhia. Esimerkiksi Bhadrakalpika-sutran mukaan tämän maailmankauden (kalpan) aikana nimittäin ilmestyy peräti tuhat buddhaa.
Kirjallisuus buddhista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanonisessa buddhalaisessa kirjallisuudessa on paljon listoja buddhista. Varsin laajasti jaetun perinteen (theravāda, mahāyāna ja vajrayāna) mukaan tämän kalpan aikana on oleva viisi buddhaa:
- Krakucchanda-buddha (sanskrit) eli Kakusandha-buddha (paali) eli Khorvadjig (tiib.)
- Kanakamuni-buddha (sanskrit) eli Konāgamana-buddha (paali) eli Serthub (tiib.)
- Kāśyapa-buddha (sanskrit) eli Kassapa-buddha (paali) eli Ösung Chenpo (tiib.)
- Śākyamuni-buddha (sanskrit) eli Gotama-buddha (paali) eli Shakya Thubpa (tiib.)
- Maitreya-buddha eli Metteyya-buddha (paali) eli Djampa (tiib.)
Luettelo on kuitenkin vain yksi monista. Esimerkiksi paalinkieliseen kaanoniin kuuluvassa Mahāpadāna-suttassa kerrotaan ennen Śākyamuni-buddhaa olleen kuusi buddhaa (Vipaśyin, Śikhin, Visvabhū, Krakucchanda, Kanakamuni ja Kāśyapa) ja Buddhanāma-sūtra nimeää peräti 11 093 buddhaa.
Śākyamuni-buddhan ohella tietyt buddhat ovat nousseet eri perinteissä erityiseen asemaan, esimerkiksi Puhtaan maan buddhalaisuudessa keskeisessä asemassa on Amitābha-buddha.
Lisäksi mahāyāna-perinteessä termi "buddha" voi viitata paitsi varsinaisiin buddhiin, myös ns. buddhaluontoon, joka on kaikissa olennoissa piilevä todellinen luonto. Vajrayāna-perinteessä puolestaan esiintyy lisäksi valaistuneen tajunnan eri aspekteja olennoivia niin sanottuja meditaatiobuddhia (dhyānabuddha), joista tunnetuimmat ovat niin sanotut viisi meditaatiobuddhaa (Akṣobhya, Amoghasiddhi, Vairocana, Ratnasaṃbhava ja Amitābha).
Buddha taiteessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiteessa Buddhaa kunnioitettiin aluksi erilaisilla symboleilla, joista yleisimmät olivat bodhipuu, kerjuukuppi, opinpyörä, Buddhan jalanjäljet, tyhjä valtaistuin sekä hevonen ilman ratsastajaa, jonka aurinkovarjo kelluu tyhjän tilan yläpuolella.[2] 100-luvulla Buddhaa alettiin kuvata ihmishahmoisena. Lopullisen muotonsa Buddha saavutti 300–400-luvuilla.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ala-Heikkilä, Tarja ym.: ”Buddhan elämä, opetukset ja etiikka”, Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä. Studeo, 2021.
- ↑ Buddhism: Symbols, Art, and Aesthetics (In the earliest phase of Buddhist art, which lasted until the first century CE, The Buddha was only represented through symbols such as an empty throne, the Bodhi tree, a riderless horse with a parasol floating above an empty space, Buddha's footprints, and the dharma wheel.) edu.gov.mb.ca.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alan W. Watts: Zen, Buddhalaisuuden zen-haarasta
- Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon: Valikoima buddhalaisia Jataka-tarinoita. (Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila) Helsinki: Basam Books, 1998. ISBN 952-9842-19-8
- Strong, John S.: Buddha: Elämä ja teot. ((The Buddha: A short biography, 2001.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila) Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-354-6
