Buddha
| Osa artikkelisarjaa |
| Buddhalaisuus |
|---|
 |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Buddha (बुद्ध) on sanskritin ja paalin kielen sana ja tarkoittaa perusmerkityksessään 'hereillä olevaa'. Uskonnollisissa yhteyksissä sillä viitataan valaistumiseen, joka on buddhalaisen harjoituksen päämäärä.
Tiibetiksi buddha on sangye. Tiibetin sang merkitsee kaikista tahroista ja epäselvyyksistä täysin puhdistunutta, ja gye merkitsee kaikkien ominaisuuksien ja viisauden täydellistä avautumista, esiintuloa tai heräämistä.
Sanalla "buddha" tarkoitetaan usein Siddhārtha Gautamaa eli buddhalaisuuden historiallista perustajaa. Varsinkin mahāyāna- ja vajrayāna-buddhalaisissa kirjoituksissa ja traditioissa tunnetaan suuri joukko buddhia. Esimerkiksi Bhadrakalpika-sutran mukaan tämän maailmankauden (kalpan) aikana nimittäin ilmestyy peräti tuhat buddhaa.
Kanonisessa buddhalaisessa kirjallisuudessa on paljon listoja buddhista. Varsin laajasti jaetun perinteen (theravāda, mahāyāna ja vajrayāna) mukaan tämän kalpan aikana on oleva viisi buddhaa:
- Krakucchanda-buddha (sanskrit) eli Kakusandha-buddha (paali) eli Khorvadjig (tiib.)
- Kanakamuni-buddha (sanskrit) eli Konāgamana-buddha (paali) eli Serthub (tiib.)
- Kāśyapa-buddha (sanskrit) eli Kassapa-buddha (paali) eli Ösung Chenpo (tiib.)
- Śākyamuni-buddha (sanskrit) eli Gotama-buddha (paali) eli Shakya Thubpa (tiib.)
- Maitreya-buddha eli Metteyya-buddha (paali) eli Djampa (tiib.)
Luettelo on kuitenkin vain yksi monista. Esimerkiksi paalinkieliseen kaanoniin kuuluvassa Mahāpadāna-suttassa kerrotaan ennen Śākyamuni-buddhaa olleen kuusi buddhaa (Vipaśyin, Śikhin, Visvabhū, Krakucchanda, Kanakamuni ja Kāśyapa) ja Buddhanāma-sūtra nimeää peräti 11 093 buddhaa.
Śākyamuni-buddhan ohella tietyt buddhat ovat nousseet eri perinteissä erityiseen asemaan, esimerkiksi Puhtaan maan buddhalaisuudessa keskeisessä asemassa on Amitābha-buddha.
Lisäksi mahāyāna-perinteessä termi "buddha" voi viitata paitsi varsinaisiin buddhiin, myös ns. buddhaluontoon, joka on kaikissa olennoissa piilevä todellinen luonto. Vajrayāna-perinteessä puolestaan esiintyy lisäksi valaistuneen tajunnan eri aspekteja olennoivia niin sanottuja meditaatiobuddhia (dhyānabuddha), joista tunnetuimmat ovat niin sanotut viisi meditaatiobuddhaa (Akṣobhya, Amoghasiddhi, Vairocana, Ratnasaṃbhava ja Amitābha).
Taiteessa buddhaa kunnioitettiin aluksi erilaisilla symboleilla, joista yleisimmät ovat bodhipuu, kerjuukuppi ja opinpyörä. 100-luvulla jaa. buddhaa alettiin kuvata ihmishahmoisena. Lopullisen muotonsa buddha-hahmo saavutti 300–400-luvuilla.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alan W. Watts: Zen, Buddhalaisuuden zen-haarasta
- Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon: Valikoima buddhalaisia Jataka-tarinoita. (Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila) Helsinki: Basam Books, 1998. ISBN 952-9842-19-8
- Strong, John S.: Buddha: Elämä ja teot. ((The Buddha: A short biography, 2001.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila) Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-354-6
