Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Britannian parlamentti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti
Tyyppi
Tyyppi kaksikamarinen
Johto
Monarkki Charles III
Ylähuoneen puhemies John McFall
Alahuoneen puhemies Sir Lindsay Hoyle
Vaalit
Valintatapa
Viimeisimmät vaalit 12. joulukuuta 2019 (alahuone)
Kokouspaikka
Westminsterin palatsi
Kotisivut
http://www.parliament.uk/


Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on Yhdistyneen kuningaskunnan korkein hallintoelin. Sen muodostavat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija, nykyisin Charles III, yhdessä alahuoneen (House of Commons) ja ylähuoneen (House of Lords) kanssa.

Tällä hetkellä hallituspuolueena on vuoden 2024 parlamenttivaaleissa enemmistön saanut työväenpuolue. Opposition suurin puolue on konservatiivipuolue. Käytännössä Britanniassa vallitsee kaksipuoluejärjestelmä.

Parlamentin kolme elementtiä, kruunu, ylähuone ja alahuone ovat erilliset, eli sama henkilö ei voi kuulua kuin yhteen niistä. Monarkilla on edelleen teoriassa paljon valtaa: hänen hyväksyntänsä vaaditaan kaikkien lakien läpimenoon ja lisäksi hän voi mm. hajottaa parlamentin, julistaa sodan ja solmia rauhan. Käytännössä kaikkia näitä oikeuksia käyttää kuitenkin monarkin puolesta pääministeri ja hallitus. Monarkki nimittää pääministerin, joka tavallisesti on vaaleissa voittaneen puolueen puheenjohtaja.

Ylähuone koostuu enimmäkseen nimitetyistä jäsenistä. Niihin kuuluvat Englannin kirkon edustajat ("Lords Spiritual") ja päärien edustajat ("Lords Temporal"). Periaatteessa nämä säädyt ovat erillisiä, mutta ne kokoontuvat ja äänestävät yhdessä. Jäseniä ylähuoneessa on vuonna 2007 yhteensä 731, vähän enemmän kuin alahuoneessa (646). Vuosien 1911 ja 1949 lakien säätämisen jälkeen ylähuoneen valta on ollut alahuoneeseen verrattuna erittäin pieni. Lähes kaikki lakiesitykset tosin kulkevat ylähuoneen äänestyksen kautta, mutta ylähuone kykenee ainoastaan viivyttämään lakiesityksen läpimenoa kahden parlamenttikäsittelyn tai yhden vuoden ajan. Sen jälkeen alahuone voi ajaa lain läpi ilman ylähuoneen hyväksyntää. Näin on menetelty seitsemän kertaa vuoden 1911 lain säätämisen jälkeen, viimeksi vuonna 2004.

Lords Spiritual käsitti ennen kaikki Englannin kirkon vanhemmat kirkonmiehet, arkkipiispat, piispat, apotit ja priorit, mutta vuoden 1847 jälkeen vain 26 korkea-arvoisinta piispaa, joihin kuuluvat Canterburyn arkkipiispa, Yorkin arkkipiispa, Lontoon, Durhamin ja Winchesterin piispat, sekä 21 virka-asemaltaan vanhinta muiden hiippakuntien piispoista. Lords Temporaliin kuuluvat ovat kaikki päärejä. Aiemmin he olivat perinnöllisiä päärejä, mutta useimpien perinnöllisten päärien ylähuoneoikeus vietiin vuoden 1999 reformilaissa. Ylähuoneeseen valittiin kuitenkin 92 päärin arvon perintönä saanutta, arvonimien Earl Marshal ja Lord Great Chamberlain haltijat sekä 90 muuta, jolle myönnettiin lisäksi elinikäinen arvonimi. Näistä 75 päärit valitsivat keskuudestaan, 15 koko parlamentti. Loput ylähuoneen jäsenet ovat päärin arvon eliniäksi saaneita.

Alahuoneessa on 650 edustajaa, joista 543 on Englannista, 57 Skotlannista, 32 Walesista ja 18 Pohjois-Irlannista. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan yksi alahuoneen jäsen enemmistövaalitavalla. Äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja Irlannin ja Kansainyhteisön maiden kansalaiset, jotka asuvat pysyvästi Britanniassa. Kaikkien lakiesitysten on tultava alahuoneen hyväksymiksi ja alahuone kontrolloi verotusta ja hallituksen budjettia. Hallituksen ministerien täytyy säännöllisin väliajoin vastata alahuoneen kyselyihin.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]