Britannian evankelinen allianssi
| Britannian evankelinen allianssi | |
|---|---|
| Evangelical Alliance | |
| Perustettu | elokuu 1846 |
| Perustaja | |
| Tyyppi | evankelis-kristillinen järjestö |
| Toimiala | evankelikalismi |
| Kotipaikka | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Toiminta-alue | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Jäsenet |
3 300 kirkkoa 700 järjestöä |
| Kattojärjestö | Maailman evankelinen allianssi |
| Jäsenlehti | IDEA |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Britannian evankelinen allianssi (engl. Evangelical Alliance) on brittiläinen kristillisten kirkkojen, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden yhdistys, joka toimii evankelioimistyön parissa. Evankelinen allianssi on järjestäytynyt Lontoossa vuonna 1846.[1]
Evankelisen allianssin yli 70 jäsenjärjestöä toimivat täydellisen autonomisesti, mutta noudattavat yhteistä opillista perustaa. Evankelinen allianssi pyrkii yhdessä sisarjärjestöjensä kanssa korostamaan Englannin kirkon reformoitua luonnetta ja edistää kirkon yhtenäisyyttä ja sen evankelisia suuntauksia. Evankelinen allianssi julkaisee IDEA-lehteä. Järjestön päämaja sijaitsee Lontoossa.[1]
Oppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelisen allianssin oppi kiteytyy vuonna 1846 Lontoossa hyväksyttyihin yhdeksään artiklaan. Näitä oppikohtia ovat Raamatun kirjoitusten jumalallinen inspriaatio, auktoriteeti ja riittävyys; oikeus ja velvollisuus yksityisten tuomioiden tulkintaan; jumaluuden ykseys ja kolminaisuus; ihmisluonnon täydellinen turmeltuneisuus; Jumalan Pojan ylösnousemus ja sovitustyö kaikkien ihmisten syntien tähden; syntisten vanhurskauttaminen yksin uskon kautta; Pyhän hengen toiminta pyhittäjänä; sielun kuolemattomuus, ruumiin ylösnousemus ja Kristuksen suorittama lopullinen tuomio sekä kristillisten virkojen jumalallinen perusta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelinen allianssi järjestäytyi Lontoossa vuonna 1846 protestanttisten johtajien kansainvälisessä konferenssissa vastareaktiona anglikaanisten ja brittiläisten kirkonjohtajien toimesta roomalaiskatolista perintöä korostaneelle Oxfordin liikkeelle. Evankelinen allianssi perustettiin vastustamaa katolilaisuuden etenemistä ja puolustamaan reformoitujen kirkkojen uskonnonvaputta ja evankelista toimintaa. Vuoden 1846 perustamiskokoukseen osallistui noin 800 edustajaa yli 50 Euroopan ja Amerikan kirkkokunnasta. Tämän jälkeen kansainvälisiä kokouksia pidettiin muutaman vuoden välein.[1]
Evankelinen allianssi laajentui useisiin maihin, vaikka se olikin alkuvaiheessa aktiivisin Isosssa-Britanniassa. Vuonna 1867 järjestäytynyt Yhdysvaltain osasto syrjäytettiin Federal Council of Churches of Christin toiminassta, jonka perustamisessa se oli ollut mukana. Evankelinen allianssi toimii 1800-luvulla aktiivisesti kristillisen vapauden ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistämiseksi.[1]
Evankelisen allianssin perustamiskokouksesssa perustettiin yleinen rukousviikko, jota vietetään tammikuun ensimmäisellä täydellä viikolla. Evankelisen allianssin koko ja vaikutusvalta vähenivät 1900-luvun aikana, mutta se jatkoi toimintaansa Isossa-Britanniassa ja osallistui aktiivisesti erilaisiin valtakunnaliisiin evankelioimiskampanjoihin. Vuonna 1951 Evankelinen allianssi ja yhdysvaltalainen National Association of Evangelicals perustivat Maailman evankelisen allianssin, jonka tarkoituksena oli tiivistää yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä maailmanlaajuisen evankelisen lähetystyön saralla.[1]
Evankelinen allianssi elpyi uudelleen 1980-luvulla ja se nousi jälleen merkittäväksi Ison-Britannian evankelikaalien kattojärjestöksi.[1]