Bräkneånin vesistö
Bräkneånin vesistö (ruots. Bräkneåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 84) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Bräkneånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 462 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Bräkneån, joka alkaa Fiskestadsjönistä. Joen kokonaispituus on 84 kilometriä. Sen keskivirtaama (MQ) on 3,1 kuutiometriä sekunnissa, mikä tekee noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nättrabyånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Se jää yläjuoksulla Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) ja Ronnebyånin vesistön (tunnus 82) väliin puristuksiin. Sen itäpuolella sijaitsevan Ronnebyånin vesistön tilalle vaihtuu alempana Vierydsånin vesistön (tunnus 83). Nättrabyånin vesistön länsipuolella sijaitsevat vielä Mieånin vesistö (tunnus 85) sekä Nättrabyånin joensuun ympäristössä erilaisia mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita. Niiden yhteispinta-ala on Nättrabyånin vesistön pinta-alaan nähden kohtuullisen suuri.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (67,9 %), turve (5,5 %), kalliomaa (6,1 %), hiekka ja sora (1,3 %), multamaa (8,3 %), savimaa (3,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (73,3 %), soita ja kosteikkoja (1,2 %), viljelymaita (12,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,0 %) sekä joutomaita (5,0 %). Näiden lisäksi on 5,8 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bräkneånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Bräkneånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 3,62 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 13,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,49 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,1 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 12,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,17 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 13,7 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 0,3 m³/s elokuussa 1990. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva jatkaisi vain talven sateista kautta, mutta kesät olisvat kuivempia.[3]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 13 patoa, joista 6,0 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 6,0 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Bräkneånin pääuomassa on kaksi vesivoimalaitosta: HB Växtkraft ja Svarveriet. Voimaloiden yhteisteho on 0,1 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 0,2 gigawattituntia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Bräkneån.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Bräkneånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Bräkneån (SE623921-145624) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3920–3923, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bräkneånin vesistö (Excel-lomake nro 394), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Bräkneån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
