Boniitti
| Boniitti | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Scombroidei |
| Heimo: | Makrillit Scombridae |
| Alaheimo: | Scombrinae |
| Suku: |
Katsuwonus Kishinouye, 1915 |
| Laji: | pelamis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Katsuwonus pelamis |
|
| Katso myös | |
Boniitti (Katsuwonus pelamis) on keskikokoinen tonnikalansukuinen, kautta maailman lämpimissä merissä elävä kala. Boniitti on maailman tärkeimpiä saaliskaloja, jota käytetään varsinkin japanilaisessa keittiössä. Boniitti liikkuu suurissa, jopa 50 000 yksilön parvissa.
Boniittia kutsutaan yleisesti myös englanninkielisellä kauppanimellään skipjack. Laji ja suku on nimetty japaninkielisen nimensä katsuo mukaan.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boniitti voi kasvaa metrin pituiseksi ja suurimmillaan 32 kilon painoiseksi; keskimääräinen paino on 9 kg.[2] Kala voi elää 12 vuoden ikäiseksi. Boniitti muistuttaa paljon Thunnus-suvun aitotonnikaloja, mutta se luokitellaan oman sukunsa Katsuwonus ainoaksi lajiksi. Boniitti on lähes kaikkialta hopean ja harmaan eri sävyjen värinen. Sen tunnistaa helpoiten raidoista vatsassa ja kyljissä lähempänä pyrstöä kuin päätä. Boniitin liha on raakana punaista kuten aidoilla tonnikaloilla.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boniittia tavataan yleisenä kaikissa maailman lämpimissä merissä paitsi itäisestä Välimerestä ja Mustastamerestä. Pohjanmerestä sitä on saatu vain harvoin, sillä se pysyttelee yleensä vesissä, joiden lämpötila on yli 15 °C.[2][3]
Kalastus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FAOn kalastustilastossa boniitti on kolmannella sijalla luonnosta pyydettyjen kalalajien vuotuisessa saalismäärässä, perunsardellin ja alaskanseitin jälkeen. Vuoden 2012 tilastoitu boniittisaalis maailmassa oli 2,8 miljoonaa tonnia.[4]
Boniittia kalastetaan pitkälläsiimalla, troolilla, nuotalla ja vapavälineillä.
Suurin osa purkkitonnikalasta on boniittia.[5][6] Sen lihan elohopeapitoisuus on pieni, vaikka se on ravintoketjun loppuosassa. Japanissa boniitista tehdään hyvin monia erilaisia ruokia, esimerkiksi sushia ja sashimia.[7] Katsuobushi eli keitetty, savustettu, kuivattu ja hiutaleiksi höylätty boniitti on tärkeä osa japanilaista keittiötä. Sitä käytetään muun muassa yleismausteena ja dashi-liemen perusosana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Collette, B., Acero, A., Amorim, A.F., Boustany, A., Canales Ramirez, C., Cardenas, G., Carpenter, K.E., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Guzman-Mora, A., Viera Hazin, F.H., Juan Jorda, M., Kada, O., Minte Vera, C., Miyabe, N., Montano Cruz, R., Nelson, R., Oxenford, H., Salas, E., Schaefer, K., Serra, R., Sun, C., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E., Uozumi, Y. & Yanez, E.: Katsuwonus pelamis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 09.08.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Animal Diversity Web
- ↑ Katsuwonus pelamis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Poissons, crustacés, mollusques, etc: Captures par principales espèces en 2012 FAOn kalastustilasto ftp.fao.org
- ↑ Ojanperä, Sini: Boniitti on opiskelijoiden perusruokaa – mutta kuinka moni tietää syövänsä sitä? Yle Uutiset 27.3.2015.
- ↑ Tuna Types The Nibble
- ↑ Bonito (Arkistoitu – Internet Archive) Uwajimaya, Inc