Boeing
| The Boeing Company | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Forever new frontiers |
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | NYSE: BA |
| ISIN | US0970231058 |
| Perustettu | 1916 (nykyinen nimi käyttöön 1917) |
| Toimitusjohtaja | David Calhoun |
| Puheenjohtaja | David Calhoun |
| Kotipaikka | Chicago, Illinois, Yhdysvallat |
| Toiminta-alue | ilmailu ja aseteollisuus |
| Liikevaihto | 64,306 miljardia dollaria (2010)[1] |
| Nettotulos | 3,307 mrd. USD[1] |
| Henkilöstö | 166 000 |
| Kotisivu | boeing.com |
Boeing on yhdysvaltalainen teollisuusyhtiö, jonka päätuotteita ovat siviili- ja sotilaslentokoneet sekä satelliitit ja kantoraketit. Boeing on Dow Jones Industrial Average -osakeindeksin suurin yksittäinen osake ja muodostaa siitä 10,9 prosenttia.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön perusti 15. heinäkuuta 1916 Seattleen William E. Boeing, joka oli saksalaisen kaivosinsinöörin Wilhelm Böingin poika. Yhtiön pääkonttori olikin Seattlessa aina 2000-luvun alkuun, jolloin se siirrettiin Chicagoon.
Boeing aloitti lentokoneiden valmistuksen vuonna 1916 ja kehitti 1920-luvulla muun muassa lentoveneen, hävittäjäkoneita sekä ”Model 40” -postilentokoneen, johon mahtui myös kaksi matkustajaa.
Toiseen maailmansotaan Boeing vaikutti B-17 Flying Fortress- ja B-29 Superfortress -pommikoneilla.
Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö kehitti Yhdysvaltain strategisille ilmavoimille (SAC, Strategic Air Command) pitkän kantaman pommikoneita, muun muassa B-52 Stratofortressin. 1950-luvulta lähtien yhtiö on kehittänyt ydinaseita kuljettavia ohjuksia. 1960-luvulla Boeing alkoi kehittää etenkin miehitettäviä avaruusaluksia, millä oli merkittävä rooli Apollo-ohjelmassa. Se oli toinen avaruussukkuloita operoineen US Space Alliance -yhtiön omistajista.
Vuonna 1997 Boeing osti kilpailijansa McDonnell Douglasin. Siviililentokoneiden kehitys on entisissä McDonnell Douglasin tehtaissa päättynyt. Boeing ajautui B757- ja B767-koneiden kehityksen jälkeen samanlaiseen hiljaiseloon tuotesuunnittelussa kuin McDonnell Douglas aikoinaan DC-9- ja DC-10-koneiden suunnittelun jälkeen. Boeing 777 -koneen jälkeen yhtiö pohti lähes äänennopeudella lentävää Sonic Cruiser -konetta ja sittemmin suunnitteli Boeing 787 -koneen.
Boeing esitteli julkisesti 8. heinäkuuta 2007 uuden 787-konetyypin. Koneen käyttöönotto kuitenkin viivästyi kolme ja puoli vuotta suunnitellusta ja tapahtui vasta lokakuussa 2011. Muun muassa All Nippon Airways, Japan Airlines, Air New Zealand, Air Berlin ja Thomson Airways ovat tilanneet käyttöönsä uusia koneita.
Boeing on entisen McDonnellin St. Louisin (Missourissa) tehtaan omistajana siirtynyt valmistamaan enemmän sotilaskoneita, myös hävittäjäkoneita, kuten F-15:n, F/A-22:n ja F-35:n alihankinta.
Boeing on ollut maailman toiseksi suurin lentokonevalmistaja. Syyskuussa 2010 WTO tuomitsi sen, että Boeing on saanut muutaman edellisen vuoden aikana Yhdysvaltain puolustusministeriöltä ja Nasalta yli 24 miljardia dollaria subventioita (vuosimyynnin ollessa 70 miljardia dollaria).[3] Huhtikuussa 2011 WTO totesi tuomiossaan, että Boeing on saanut viime vuosina 5,3 miljardia dollaria laittomia tukia Yhdysvaltain liittovaltiolta ja että nämä tuet ovat vääristäneet kilpailua Boeingin eduksi ja Airbusin haitaksi.[4]
Vuonna 2018 Boeing ja Leonardo S.p.A. voittivat tarjouskilpailun korvata UH-1 helikoptereita MH-139 koptereilla.[5] Boeingin ja Saabin T-X harjoitushävittäjä on voittanut tarjouskilpailun T-38 Talon hävittäjien korvaamiseksi.[6] Lentotukialukselta laukaistava miehittämätön ilmatankkausalus MQ-25 on voittanut laivaston tarjouskilpailun.[7]
Vuonna 2024 yhtiön valmistamia koneita ovat kohdanneet useat ongelmat, jotka ovat olleet näkyvästi otsikoissa. 787-mallin kone pudotti äkillisesti korkeutta lennossa, 737-mallin koneesta irtosi ovitulppa kesken lennon, toisesta 737-mallin koneesta jumiutuivat polkimet sekä 737- ja 787-mallien koneiden jäänpoistossa on moottorien tehoon vaikuttava ongelma. Yhdysvaltain ilmailuhallinto (FAA) on vaatinut yhtiötä korjaamaan laadunvalvontaan ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia.[8][9] FAA on löytänyt auditoinnin aikana Boeingin ja Spirit AeroSystemsin tuotannosta tapoja, jotka eivät noudata "hyväksyttyjä valmistusprosesseja, menetelmiä tai ohjeita".[10][11] Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunta (NTSB) ei ole saanut yhtiöltä vaadittuja dokumentteja huoltotoimenpiteistä, vaan Boeingin mukaan niitä ei ole tehty. Yhdysvaltain oikeusministeriö (DOJ) on aloittanut rikostutkinnan yhtiön toiminnasta.[12]
Analyytikoiden mukaan Boeingilla on liian vähän työntekijöitä tekemässä liian montaa lentokonetta, joka on oire vuosikymmenien aikaisesta keskittymisestä talouslukuihin suunnittelutason kustannuksella.[13][14] Laadun heikkeneminen on seurausta 20 vuoden ja neljän toimitusjohtajan ajalta. Ensimmäinen virhe oli siirtää yhtiön päämajaa toiseen kaupunkiin, jolloin se oli etäämmällä yhtiön ydintoiminnasta. Lisääntynyt alihankinta heikensi tilannetta. Muutokset juontavat McDonnell Douglasin ostoon vuonna 1997 ja siitä seuranneeseen hajaantumiseen. McDonnell Douglasilta tullut Harry Stonecipher aloitti kustannuksien karsimisen kovalla kädellä, jota seuraavat toimitusjohtajat jatkoivat. 787-koneen kehitykseen Boeing otti käyttöön uuden "kumppanimallin" osatoimittajien kanssa, joka siirsi suunnittelun alihankkijoille ja Boeingilla ei ollut enää kokonaiskuvaa näiden laatutasosta. 787 oli myöhässä ja kärsi virheistä suunnittelussa ja valmistuksessa, joiden myötä yhtiö alkoi painostaa alihankkijoita kustannuksien laskemiseen. Vuonna 2019 nousi otsikoihin ongelmat yhtiön laadunvalvonnassa: laadunvalvonta siirtyi tilastollisiin arvioihin ja itsevalvontaan. Työntekijöiden antamaa palautettu ei joskus kuunneltu ja useimmiten ei onnistuttu korjaamaan puuttuvien resurssien vuoksi. Kun toimitukset jäädytettiin Max-koneiden ongelmien vuoksi tuotanto jatkui edelleen ja koneet sijoitettiin "varjotehtaisiin", joissa niiden ongelmia korjataan jälkikäteen.[15]
FAA on sanonut, ettei se hyväksy tuotantomäärien nostamista ennen laadunvalvonnan ongelmien korjaamista.[16]
Boeingilla 32 vuotta työskennellyt ja 2017 eläkkeelle jäänyt laadusta North Charlestonin tehtaalla vastannut insinööri John Barnett paljasti lehdille eräitä 787 Dreamliner -mallin tuotannon ongelmia. Barnett kertoi että koneisiin oli asennettu tarkoituksella rikkinäisiä osia tuotannon vauhdittamiseksi. Hylättyjä komponentteja ei seurattu, vaan osia oli jopa otettu roskalavoilta ja asennettu koneisiin, jotta tuotannossa ei olisi viivästyksiä. Barnettin mukaan neljännes koneisiin asennetuista happinaamareista oli rikkinäisiä, eivätkä ne toimisi tarvittaessa. Maaliskuussa 2024 Barnett oli todistanut oikeusjutussa Boeingia vastaan ja 9. maaliskuuta 2024 hänet löydettiin kuolleena.[17]
Maaliskuussa 2024 United Airlines kertoi peruvansa tilaamansa 737 Max-10 koneet, jotka ovat viivästyneet alkuperäisestä aikataulusta. United Airlines ottaa sen sijaan käyttöönsä pienempiä koneita.[18] Max-10 version toimitusten odotetaan vielä viivästyvän.[19]
Nasan raportin mukaan Space Launch System -kantoraketin pääurakoija Boeing kärsii laadunvalvontaongelmista, koska sen työntekijöillä ei ole riittävästi kokemusta avaruus- ja ilmailuteollisuudesta. Koulutetun ja pätevän työvoiman puute on merkittävä riski sille, että urakoija jatkaa osien ja komponenttien valmistusta, jotka eivät vastaa Nasan vaatimuksia ja teollisuuden standardeja. Kantoraketti on viivästynyt seitsemän vuotta aikataulusta ja ylittänyt kustannukset. Muun muassa hitsausten heikko laatu johti seitsemän kuukauden viivästykseen.[20][21]
Boeing 737 MAXin ongelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 2018 ja 2019 kaksi Boeing-yhtiön Boeing 737 MAX -konetta aiheutti onnettomuuksissa yhteensä 346:n ihmisen kuolemat[22]. Turmien syyksi paljastui automaattinen turvajärjestelmä, jonka tarkoitus oli estää koneen sakkaaminen kääntämällä koneen nokkaa alas[23]. Järjestelmä käänsi nokan alas, vaikka kone oli liian alhaalla[23]. Boeing tiesi konetyypin vioista, mutta ei korjannut niitä[23]. Lentoliikenteen valvojat eivät myöskään täyttäneet viranomaistehtäväänsä[23]. Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Boeing joutui maksamaan 2,5 miljardin dollarin korvaukset johdettuaan valvontaviranomaisia harhaan: summasta 243 miljoonaa dollaria on sakkoja ja noin 2,2 miljardia dollaria käytetään korvauksiin uhrien perheille ja lentoyhtiön asiakkaille.[22]
Toimitusjohtaja Dennis Muilenburg joutui eroamaan joulukuussa 2019 onnettomuuksista johtuen. Muilenburgin tilalla aloitti 13. tammikuuta 2020 tehtävässä David Calhoun.[24]
Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio (SEC) syytti yhtiötä ja sen entistä toimitusjohtajaa Dennis A. Muilenburgia harhaanjohtaneista lausunnoista Boeing 737 MAX -koneisiin liittyen. Kaksi 737 MAX konetta joutui onnettomuuksiin vuosina 2018 ja 2019, jotka johtivat 346 ihmisen kuolemaan. Onnettomuuksien syyksi osoitettiin koneiden MCAS-järjestelmä, josta ei kerrottu lentäjille eikä siitä löytynyt tietoja lentokoneen käsikirjasta. SEC totesi, että Boeing ja Muilenburg tiesivät MCAS:in aiheuttamasta lentoturvallisuusongelmasta, mutta lausunnoissa vakuuttivat 737 MAX:in olevan turvallinen. Boeing ja Muilenburg suostuivat sakkoihin, joista 200 miljoonaa dollaria koski Boeingia ja yksi miljoona Muilenburgia.[25]
Tammikuussa 2024 Alaska Airlinesin Boeing 737 MAX 9:n matkustamon paneeli, johon kuului ikkuna ja osa kattoa, irtosi pian lähdön jälkeen. Kone teki hätälaskun Portlandiin Oregoniin. Noin 200 konetta asetettiin lentokieltoon.[26]
Heinäkuussa 2024 yhtiö ilmoitti tunnustavansa johtaneensa liittovaltion ilmailuhallinto FAA:ta harhaan. Boeing on tehnyt Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa alustavan sopimuksen, jossa se myöntää syyllistyneensä petokseen liittyen 737 MAX -koneidensa uusista ohjelmistosta annettuihin tietoihin. Sopimuksen mukaan yhtiö maksaisi 243,6 miljoonaa dollaria sakkoja, sekä investoisi 455 miljoonaa dollaria turvallisuuskäytäntöihin. Se myös asettaisi yhtiön viranomaisten tarkkailuun. Sopimus koskisi Boeingin toimintaa ennen kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.[27][28]
Boeingin koneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siviilikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Douglas DC-8
- McDonnell Douglas DC-9
- McDonnell Douglas DC-10
- McDonnell Douglas MD-11
- McDonnell Douglas MD-80, MD-81, MD-82, MD-83, MD-87, MD-88
- McDonnell Douglas MD-90
Sotilaskoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boeing B-47 Stratojet
- Boeing B-52 Stratofortress
- McDonnell Douglas F-15 Eagle
- McDonnell Douglas F/A-18 Hornet
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Performance Review The Boeing Company.
- ↑ https://finance.yahoo.com/news/boeing-is-the-most-important-stock-in-the-us-markets-125713258.html
- ↑ http://www.businessweek.com/news/2010-09-15/boeing-aircraft-aid-ruling-issued-by-wto-to-eu-u-s-.html
- ↑ WTO Rules Boeing Subsidies Illegal, Cites NASA Contracts [BBC News]. SpaceNews. 31.3.2011. Arkistoitu 26.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Sean Gallagher: Blackhawks beaten out by Italian-designed copter for Air Force UH-1 replacement 25.9.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
- ↑ Sean Gallagher: Boeing/Saab joint T-X design wins Air Force’s jet trainer competition 28.9.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
- ↑ Sean Gallagher: Boeing wins bid to build the Navy’s carrier-launched tanker drone 31.8.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
- ↑ David Goldman: Boeing is in big trouble edition.cnn.com. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Gregory Wallace: FAA gives Boeing 90 days to come up with a plan to address quality issues edition.cnn.com. 28.2.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Mack Degeurin: Dish soap, hotel key cards, and confusion: Boeing FAA audit unearths dozens of issues popsci.com. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ FAA havaitsi useita puutteita Boeingin ja Spirit AeroSystemsin tuotannon laadunvalvonnassa lentoposti.fi. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ Niraj Chokshi & Glenn Thrush & Mark Walker: U.S. Is Said to Open Criminal Inquiry Into Boeing nytimes.com. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Jasper Jolly: After the latest Max crisis, Boeing must focus on flight, not finance theguardian.com. 28.1.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Jasper Jolly: Boeing may delay more 737 Max deliveries after incorrectly drilled holes found theguardian.com. 5.2.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Shawn Tully: How Boeing broke down: Inside the series of leadership failures that hobbled the airline giant finance.yahoo.com. 22.2.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Callum Jones: Grounded Boeing 737 Max 9 planes can return to service after inspection, says FAA theguardian.com. 25.1.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Theo Leggett: Boeing whistleblower found dead in US bbc.com. 11.3.2024. Viitattu 11.3.2024. (englanti)
- ↑ Mary Schlangenstein: United Tells Boeing to Stop Making Its Long Delayed Max 10s bloomberg.com. 12.3.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Delta expects Boeing 737 Max 10 deliveries to be delayed until 2027, Bloomberg reports finance.yahoo.com. 11.3.2024. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Eric Berger: A new report finds Boeing’s rockets are built with an unqualified work force arstechnica.com. 8.8.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
- ↑ NASA’s Management of Space Launch System Block 1B Development oig.nasa.gov. 8.8.2024. Viitattu 8.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Boeing ja Yhdysvallat sopuun 737 Max -koneiden turmatutkinnassa – lentokonevalmistaja maksaa 2,5 miljardin dollarin korvaukset Yle Uutiset. 8.1.2021. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ a b c d Kahden lentoturman tutkintaraportti: Boeing-yhtiölle ja USA:n viranomaisille rajut moitteet Yle Uutiset. 16.9.2020. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Minna Pärssinen: Boeingin toimitusjohtaja erosi, taustalla onnettomuusmallin aiheuttama kriisi yle.fi, uutiset. 23.12.2019. Viitattu 23.12.2019.
- ↑ Boeing ja yhtiön entinen toimitusjohtaja Muilenburg maksoivat vääristä lausunnoista 201 miljoonan sakot lentoposti.fi. 23.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
- ↑ US orders Boeing 737 Max 9 planes grounded after Alaska Airlines blowout The Guardian. 6.1.2024. Viitattu 11.3.2024. (englanti)
- ↑ Boeing to plead guilty to fraud in US probe of fatal 737 MAX crashes Reuters. 8.7.2024. Viitattu 9.7.2024.
- ↑ Boeing myöntää petoksen Iltalehti. 8.7.2024. Viitattu 9.7.2024. (englanti)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peter Robison: Flying Blind – The 737 MAX Tragedy and the Fall of Boeing. Doubleday, 2021. ISBN 978-0385546492
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boeing Wikimedia Commonsissa
