Björkö (Ekerö)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Björkö

Saaren pohjoisosa lentokoneesta nähtynä vuonna 1987.

Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
47 m mpy. [1]
Pinta-ala
4,2 km² [a]
Kartta
Kallioinen maisema saaren pohjoispäässä.
Kulttuurimaisemaa saarella.
Pohjoisosan matkailijoita kiinnostavia historiallisia kohteita.
Ilmakuva muinaislinnasta kauppapaikan eteläpuolelta.
Ansagarin muistolla vuonna 1834 pystytetty risti.

Björkö on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä. Se on kuuluisa Birkan viikinkiaikaisesta kauppapaikasta, jonka arkeologiset kaivaukset ovat tuottaneet vuosikymmeniä mielenkiintoisia löytöjä.[1][2]

Saari sijaitsee Adelsönin eteläpuolella ja Ekerönin länsipuolella niin, että saarien välissä aukeaa Hovgårdsfjärden ja eteläpuolella Södra Björkfjärden. Björkö on 3,8 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Saaren eteläosa kasvaa metsää ja muu osa saaresta on viljeltyä tai pieniä metsäsaarekkeita. Kiinteää asutusta on kartan mukaan neljässä taloudessa ja lisäksi on parikymmentä vapaa-ajan asuntoa. Saaren keskiosassa on länteen aukeava Kassviken, jonka lahdenpohja on puoli kilometriä leveä ja se on leveälti soistunut. Saaresta työntyy järvelle viisi lyhyttä niemeä: Gisseludden, Köpmanskär, Häggholmen, Klåholmen ja Ångholmen. Viimeksi mainitussa sijaitsee saaren vierasvenesatama [3] ja suurille yhteysaluksille on oma laituri 400 metrin päässä. [1][4]

Matkaa Adelsöhön on 500 metriä Björkösundetin yli ja Ekeröhön on 1,7 kilometriä matkaa. Björkön ympärillä on seitsemän pienempää saarta. Pohjoisessa sijaitsevat vierekkäin Inre Salvikskär ja Yttre Salvikskär, itäpuolella myös vierekkäin Ängskär ja Ängskärshatten, länsipuolella Kasvikenissä Gubbsten ja vierassataman lähellä Kajsa skär. Kilometrin etäisyydellä lännessä sijaitsee rauhoitettu saariryhmä, jonka kolmen saaren nimet ovat Gåsholmen, Gåsholmsskäret ja Gåsholmshatten. Kahden ja puolen kilometrin päässä sijaitsee Kurön, jossa on päihdekäyttäjien hoitokoti.[1][4]

Matkailutoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelle tehdään yhteysaluksilla säännöllisiä retkiä Tukholmasta, Adelsönin Hovgårdenilta, Mariefredistä, Härjaröltä ja Södertäljestä. Vierasvenesatamassa sijaitsee Birkan museo, jonne on kerätty kaivauksissa löydettyjä esineitä. Keskelle saarta on rakennettu Ansagarin kappeli ja muinaislinnaan on pystytetty Ansagarin risti. Matkailijoille järjestetään opastuskierroksia saaren eri osiin.[5][b][c]

Historiallinen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime jääkauden loppuvaiheessa alkanut maankohoaminen on vaikuttanut Björköhön 1200-luvulle asti, jolloin Itämeren saaristoisesta merenlahdesta kuroutui erilleen Mälarenin järvi. Kuroutumisen syy oli nykyisessä Tukholmassa Norrströmissä merenpinnan tason ylitse kohonnut kynnys, joka noustessaan kohotti Mälarenin vedenpinnan merenpinnan yläpuolelle. Kuroutumisestaan asti järven vedenpinta on pysynyt lähes samalla korkeudella järvessä oleviin saariin nähden, joten myöskään Björkön rantaviivassa ei tämän jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.[b]

Saaren kylästä (Björkö by) on ensimaininta 1324 jaa. ja se mainitaan useita kertoja asiakirjoissa 1400- ja 1500-luvuilla. Vuonna 1551 saarella sijaitsi neljä maatilaa. Kaksi verotilaa, yksi kuninkaantila ja yksi rälssitila. Saaren tilat on piirretty näkyviin karttoihin 1687 alkaen ja vuodesta 1747 tilat näkyvät eri-ikäisissä kartoissa vähintään 50 vuoden välein. Saaren omistussuhteet säilyvät karttojen mukaan vakaina 1800-luvun loppuun asti, jolloin tiloja yhdistetään ja rakennuksien paikkoja vaihdetaan. Tässä yhteydessä löytyi Björkön riimukivi.[6]

Saaren muinaiskohteet, lähinnä Birkan vuoksi, otettiin vuonna 1993 mukaan UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Matkailijoiden tiedonhalua tyydyttämään perustettiin vuonna 1996 museo, jossa Birkan historiaa esitellään. Matkailijoita palvelemaan rakennettiin vuonna 2006 viikinkikylä.[7]

Pääartikkeli: Birka

Kauppakeskus Birka on perustettu saarelle arviolta 750 jaa. ja sen toiminta lopetettiin tuntemattoman syyn takia noin 975 jaa. Saari oli tuolloin hieman pienempi kuin se on nykyään, sillä saari sijaitsi tuolloin suolaisessa Itämeren lahdessa. Lahden vedenpinta laski maankohoamisen vuoksi likimain samalla vauhdilla kuin nykyäänkin eli noin viisi millimetriä vuodessa. Viikinkiaikana vedenpinta oli noin viisi metriä nykyistä ylempänä [6]. Maankohoaminen laske vedenpintaa Birkan olemassaolon aikanakin jo yli metrin verran. Kauppapaikalla sijaitsi koillisrannassa kylä, jossa työskenteli satoja käsityöläisiä ja kauppiaita. Kylä oli eristetty ympäristöstään aitauksella ja kylän eteläpuolella sijaitsi muinaislinna. Kylän ulkovallin itäpuolella sijaitsee kalmisto, jossa on edelleen runsaasti tutkimattomia hautauksia. Tähän mennessä on tutkittu 3 000 hautaa. Viereisellä Aldelsöllä sijaitsi Hovgården, joka on tulkittu kuuluneen kauppapaikan perustaneelle kuninkaalle.[8]

Pronssikaudella on saari ollut nykyistä paljon matalampi ja sen kaksi mäenhuippua muodostivat vielä viikinkiaikana kaksi pientä saarta. Saarien välinen salmi kulku Kassvikenin ja Skogalundin maatilan kautta. Eteläisen saaren nimi muistetaan vielä: Grönsö. Eteläisempi osa oli niistä korkeampi ja sen Ingabergetin huipulla sijaitsee myöhäiselle pronssikaudelle ajoitettu röykkiöhauta.[9]

  1. Asia on katsottu saksankielisen wikipedian artikkelista de:Björkö (Mälaren).
  2. a b Asia on katsottu ruotsinkielisen wikipedian artikkelista sv:Björkö, Ekerö kommun.
  3. Asia on katsottu ruotsinkielisen wikipedian artikkelista sv:Ansgarskapellet.
  1. a b c d e Björkö Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 15.2.2021.(ruotsiksi)
  2. Mälaren Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 15.2.2021.(ruotsiksi)
  3. Birka Björkö (vierasvenesatama), viitattu 16.2.2021
  4. a b Mälaren-Prästfjärden (SE657160-160170) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 15.2.2021. (ruotsiksi)
  5. Birka Vikingstaden, viitattu 15.2.2021
  6. a b Björkö by, historiska.se, Historiska museet, viitattu 16.2.2021
  7. Fornguiden Birka (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF), viitattu 16.2.2021
  8. Birkaportalen, historiska.se, Historiska museet, viitattu 16.2.2021
  9. Södra Björkö – Grönsö, historiska.se, Historiska museet, viitattu 16.2.2021

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: sv:Björkö, Ekerö kommun & sv:Ansgarskapellet