Bisanthe
| Bisanthe | |
|---|---|
| Βισάνθη | |
| Sijainti | |
  Bisanthe |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Tekirdağ, Tekirdağ |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 500-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
itsenäinen kaupunkivaltio Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Propontinen Traakia |
Bisanthe (m.kreik. Βισάνθη, Bisanthē), myöhemmin Rhaidestos (m.kreik. Ῥαίδεστος, myös Rhaideston, Ῥαίδεστον; lat. Rhaedestus, Rhaedestum, Raedestus, Raedestum), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Propontisessa Traakiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Tekirdağin kaupungin paikalla.[3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bisanthen kaupunki sijaitsi Traakiassa Propontiin eli nykyisen Marmaranmeren pohjoisrannalla.[2] Se yhdistetään yleensä nykyiseen Tekirdağiin, tosin sijaintipaikaksi on ehdotettu myös nykyistä Barbarosta.[1]
Bisanthen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Samalla rannikolla kaupungista itään sijaitsivat Heraion Teikhos, Neon Teikhos ja Perinthos, ja lounaaseen Panion, Serreion Teikhos ja Neapolis.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bisanthen perustivat Samoksesta tulleet siirtokuntalaiset.[2][6] Sen arvellaan olleen aluksi Perinthoksen alaisuudessa.[1] Varhaisimmat löydöt kaupungin paikalta ovat arkaaiselta kaudelta 500-luvun eaa. lopulta.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Bisanthēnos (Βισανθηνός).[1][2]
Noin vuodesta 430 eaa. lähtien Bisanthe kuului traakialaisen Odrysian kuningaskunnan alaisuuteen.[1][2][7] Samoihin aikoihin kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 425/424 ja 422/421 eaa. Vuoden 410 eaa. tienoilla se oli yksi seudun linnoituksista, jotka olivat traakialaisten kanssa yhteistyötä tehneen Alkibiadeen hallussa.[1][8] Vuonna 400/399 eaa. Seuthes II tarjosi kaupunkia toistuvasti Ksenofonille.[1][7]
Myöhemmin kaupungin nimeksi muutettiin Rhaidestos, mutta on epäselvää, milloin tämä muutos tapahtui.[2] Yleisesti katsotaan, että Plinius vanhemman ja Itinerarium Antonini Augustin mainitsema Resistos tai Resisto on sama paikka kuin Bisanthe, vaikkakin Plinius mainitsee Bisanthen ja Resistoksen erillisinä kaupunkeina.[2][9]
Rooman valtakunnan jaossa Bisanthesta tuli osa Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa. 500-luvulla jaa. keisari Justinianus teki paljon kaupungin entisöimiseksi, sillä se vaikuttaa rappeutuneen.[2][10] Tämän jälkeen bulgaarit kuitenkin tuhosivat sen kahdesti, ensin vuonna 813 ja toisen kerran vuonna 1206.[2][11]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikaisten kuvausten perusteella Bisanthen kaupunki on ollut linnoitettu. Kaupungin paikalta on tehty joitakin vähäisiä arkeologisia löydöksiä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”673. Bisanthe”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Bisanthe”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Bisanthe/Rhaidestos Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Bisanthe (Thrace) 22 Tekirdağ - Βισάνθη ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ”52 B3 Bisanthe/Rhaidestos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Βισάνθη; Herodotos: Historiateos 7.137; Pomponius Mela: De situ orbis 2.2, 6; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.11.6.
- ↑ a b Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis) 7.2.38.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 30.10, 36.2–5, Lysandros 10.4; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.105.3–4; Nepos, Cornelius: Kuuluisia miehiä, Alkibiades 7.4.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18; Itinerarium Antonini Augusti, s. 176.
- ↑ Prokopios: Rakennuksista (De aedificiis) 4.9.
- ↑ Symeon Logothetes (Symeon Magister): Kronikka, Leo Armenialainen 9, s. 614, Bonnin painos; Niketas Khoniates: Historia, Balduin Flanderilainen 14; Georgios Akropolites: Annaalit 13.