Biologinen psykologia
| Osa artikkelisarjaa |
| Psykologia |
|---|
 |
Biologinen psykologia , josta käytetään myös nimitystä fysiologinen psykologia, tutkii fysiologisten prosessien ja käyttäytymisen välisiä suhteita. Se soveltaa biologian (erityisesti neurobiologian) periaatteita ihmisten ja muiden eläinten käyttäytymisen taustalla olevien fysiologisten, geneettisten ja kehityksellisten mekanismien tutkimiseen.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Biologinen psykologia tutkii fysiologisia, geneettisiä ja kehityksellisiä mekanismeja yleensä neuronien, välittäjäaineiden ja aivopiirien tasolla ja keskittyy biologisiin perusprosesseihin, jotka ovat normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen taustalla. Neuropsykologia on kuitenkin vain yksi biologisen psykologian näkökulmista, sillä esimerkiksi hormonitoiminta vaikuttaa merkittävästi käyttäytymiseen. Biologista näkökulmaa on käytetty psykologiassa varhaisista ajoista saakka. Myös Charles Darvin esitti näkemyksen, että käyttäytymisen vaikuttajana on genetiikka. Biologisen näkökulman lisäksi psykologiaa voidaan tarkastella sosiaalisesta näkökumasta.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Biologisen näkökulman rooli psykologiassa Psykologia. 2022. Talusfield. Viitattu 5.10.2022.[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- James W. Kalat. Biological Psychology. 11th Edition.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lyhyt määritelmä (Arkistoitu – Internet Archive)