Bilberg
Bilberg oli Ruotsin ritarihuoneeseen kirjoitettu aatelissuku numero 1466. Suku on kotoisin Mariestadista, jonka koulun rehtorina Bergin kirkkoherra Jonas Amherne toimi. Tämän poika Jonas Bilberg (1646–1717) antautui isänsä tavoin koulutus- ja pappisuralle. Hän toimi vuodesta 1679 Uppsalan yliopiston professorina, vuodesta 1692 Örebron kirkkoherrana ja lopulta vuodesta 1701 Strängnäsin hiippakunnan piispana Erik Benzelius vanhemman jälkeen. Kaarle XII palkitsi piispan korottamalla tämän lapset 1712 aatelissäätyyn Benderissä, missä hän vietti Pultavan taistelun jälkeistä aikaa ennen kuuluisaa Benderin kalabaliikkia. Piispan tieteellisen kiinnostuksen kohteita olivat matematiikka ja tähtitiede, joista hänellä oli syvälliset tiedot. Hänet haudattiin hiippakuntansa tuomiokirkkoon. Myös piispan lapset harjoittivat opintoja. Tytär Hedvig oli oppinut nainen, jonka mainitaan kirjoittaneen ranskankielisiä runoja.[1] Poika Gustaf Otto toimi Strängnäsin koulun lehtorina, missä ominaisuudessa hän julkaisi vuosittain almanakkoja. Vuonna 1709 hän siirtyi sotilasuralla ja kohottuaan ratsumestariksi hän haavoittui Gadebuschin taistelussa joulukuussa 1712.[2]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jonas Bilberg (1646–1717), piispa
- Fredrik Otto Bilberg (1722–1800), merisankari, poliitikko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anrep, G.: Svenska Adelns Ättar-taflot. (Osa 1) Stockholm: P.A.Norstedt & Söner, 1858. (ruotsiksi)