Ben-Hur (vuoden 1925 elokuva)
| Ben-Hur | |
|---|---|
| Ben-Hur: A Tale of the Christ | |
 |
|
| Ohjaaja |
Fred Niblo Ei mainittu: Charles Brabin Christy Cabanne J. J. Cohn Rex Ingram |
| Käsikirjoittaja |
June Mathis Carey Wilson Bess Meredyth Välitekstit: Katherine Hilliker H. H. Caldwell |
| Perustuu | Lew Wallacen romaaniin |
| Tuottaja |
J. J. Cohn Samuel Goldwyn Louis B. Mayer Irving Thalberg |
| Säveltäjä |
William Axt David Mendoza |
| Kuvaaja |
Karl Struss Clyde De Vinna |
| Pääosat |
Ramón Novarro Francis X. Bushman May McAvoy Betty Bronson |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Metro-Goldwyn-Mayer |
| Levittäjä |
Loews Cineplex Entertainment Netflix |
| Ensi-ilta |
30. joulukuuta 1925 New York City, New York 8. lokakuuta 1927 Uusintaensi-ilta: 1. joulukuuta 1931 (ääniversio)  25. joulukuuta 1926Uusintaensi-ilta: 25. joulukuuta 1931 |
| Kesto | 143 minuuttia / 151 minuuttia (restauroitu) |
| Alkuperäiskieli | mykkä (välitekstit englanniksi) |
| Budjetti | 3 967 000 USD |
| Tuotto | 10 738 000 USD |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Ben-Hur (engl. Ben-Hur: A Tale of the Christ) on Fred Niblon ohjaama yhdysvaltalainen mykkäelokuva vuodelta 1925. Elokuvassa yhdistyy genret toiminta, seikkailu ja draama. Ben-Hurin pääosia näyttelevät Ramón Novarro, Francis X. Bushman, May McAvoy ja Betty Bronson.
Ben-Hur oli jättimenestys hiljattain fuusioituneelle Metro-Goldwyn-Mayerille. Metro-Goldwyn-Mayer toimi elokuvan tuotantoyhtiönä ja jakelijana.[1][2] Vuoden 1925 Ben-Hur on toinen viidestä Ben-Hurista, jotka pohjautuvat Lew Wallacen romaaniin Ben-Hur vuodelta 1880.[2][3][1] Ensimmäinen elokuvaversio sai ensi-iltansa vuonna 1907.[3][2] Kolme viimeisintä Ben-Huria ovat William Wylerin ohjaama ja Charlton Hestonin tähdittämä Ben-Hur (1959), suoraan videolle julkaistu animaatioelokuva Ben-Hur (2003) ja suurtuotanto Ben-Hur (2016).
Vuonna 1997 Ben-Hur valittiin "kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä" elokuvana säilytettäväksi Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Film Registryssä.[3][1][4]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Judah Ben-Hur (Ramón Novarro) on varakas juutalainen ja vaikutusvaltaisen roomalaisen tribuunin, Messalan (Francis X. Bushman), lapsuudenystävä. Kun onnettomuus johtaa Ben-Hurin pidätykseen, nyttemmin korruptoitunut ja ylimielinen Messala varmistaa, että Ben-Hur perheineen vangitaan ja erotetaan toisistaan.
Ben-Hur lähetetään työskentelemään roomalaiseen kaleeriin. Matkan varrella hän tietämättään kohtaa Kristuksen, puusepän poikaan, joka tarjoaa Ben-Hurille vettä. Kerran laivalla Ben-Hurin uhmakas ja väkevä asenne tekee vaikutuksen roomalaiseen amiraaliin Quintus Arriusiin (Frank Currier), joka sallii Ben-Hurin pysyä kahleettomana. Tämä oikeastaan toimii amiraalin hyväksi, koska kun hänen laivansa uppoaa merirosvojen hyökkäyksen myötä, Ben-Hur pelastaa hänet hukkumiselta.
Tämän jälkeen Arrius kohtelee Ben-Huria kuin poikanaan. Vuosien kuluessa nuoresta miehestä kasvaa vahva ja voittoisa sotavaunukilpailija. Tämä lopulta johtaa huipussaan välienselvittely Messalan kanssa sotavaunukilpailussa, jossa Ben-Hur voittaa. Kuitenkaan Messala ei kuole.
Ben-Hur on lopulta jälleen yhdessä äitinsä ja sisarensa kanssa, jotka ovat sairastuneet lepraan, mutta Kristus parantaa heidät ihmeellisesti.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ramón Novarro | … | Judah Ben-Hur |
| Francis X. Bushman | … | Messala |
| May McAvoy | … | Esther |
| Betty Bronson | … | Mary |
| Kathleen Key | … | Tirzah |
| Carmel Myers | … | Iras |
| Nigel De Brulier | … | Simonides |
| Mitchell Lewis | … | Sheik Ilderim |
| Leo White | … | Sanballat |
| Frank Currier | … | Quintus Arrius |
| Charles Belcher | … | Balthazar |
| Dale Fuller | … | Amrah |
| Winter Hall | … | Joseph |
| Claire McDowell | … | Hurin prinsessa |
| Gary Cooper | … | Roomalainen vartija |
| Clark Gable | … | Roomalainen vartija |
| Rosita Garcia | … | Tyttöorja |
| Janet Gaynor | … | Tyttöorja |
| Carole Lombard | … | Tyttöorja |
| Myrna Loy | … | Tyttöorja |
Väkijoukkoavustajat sotavaunukilpailun aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ben-Hurin tekeminen maksoi ennätykselliset 3,9 miljoonaa dollaria.[3][1] Elokuvasta tuli mykän elokuvan aikakauden kallein elokuva. Elokuva on kaikkien aikojen toiseksi kallein mykkäelokuva vuoden 2011 tehdyn The Artistin jälkeen, mutta vain nykyisen inflaation takia.
Ben-Hur oli ollut suuri menestys romaanina ja näytelmänä (1899). Erittäin menestynyt näytelmäversio oli ollut käynnissä peräti 25 vuotta. Vuonna 1922, kaksi vuotta viimeisimmän näytelmäkiertueen loputtua, Samuel Goldwyn osti elokuvaoikeudet Ben-Huriin.[3] Näytelmän tuottaja Abraham Erlanger laati erittäin suuren hinnan oikeuksiin. Elokuvatuotannon jokainen yksityiskohta oli saatava myös Erlangerin hyväksynnän.[1]
Ben-Hurin kuvaukset alkoivat Italiassa lokakuussa vuonna 1923.[3][1] Italiassa elokuvaa kuvattiin Roomassa ja Livornossa.[3][2][1] Kuvaukset siirtyivät takaisin Hollywoodiin keväällä 1924 kahden vuoden jälkeen vaikeuksien ja onnettomuuksien takia. Kotimaassa elokuvaa kuvattiin Santa Catalina Islandilla, Los Angelesin Chatsworthissa ja MGM:n studioilla Culver Cityssä.[1] Elokuvan tuotannon aikana tehtiin useita uusintaroolituksia ja ohjaajat vaihtelivat.[3] Ramón Novarro viikkopalkka oli 10 000 dollaria, joka oli 80 kertaa suurempi kuin hänen viikkopalkkansa kolme vuotta aiemmin.[1] Koko näyttelijäkaartin, mukaan lukien avustajat, koon väitettiin olevan 125 000 henkeä.[1][3] Elokuvan vaikean tuotannon takia budjetti nousi pilviin. Elokuva saatiin purkkiin elokuussa vuonna 1925.[3][2][1]
Jotkut kohtaukset kuvattiin värilliseksi Technicolor-elokuvausmenetelmällä.[2][1] Yksi näiden kohtauksien apulaisohjaajana toimi vielä nuori, elokuvaohjaajanuraansa aloitteleva William Wyler, joka ohjasi vuoden 1959 uudelleenfilmatisoinnin.[2]
Ben-Hurin sotavaunukilpailukohtausta on jäljitelty paljon. Se laadittiin uudelleen vuoden 1959 uudelleenfilmatisointiin, kopioitiin Egyptin prinssiin (1998) ja myöhemmin jäljitelty rakettirekikisana Star Wars: Episodi I – Pimeä uhka (1999) -elokuvaan melkein 75 vuotta Ben-Hurin julkaisemisen jälkeen.
Vuoden 1931 uudelleenjulkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1931 uusintajulkaisuun lisättiin musiikki (säveltäjinä elokuvan alkuperäissäveltäjät William Axt ja David Mendoza) ja äänitehosteet.[3] Vuosikymmenen kuluessa alkuperäiset Technicolor-menetelmällä kuvatut kohtaukset korvattiin mustavalkoisilla kohtauksilla.[3][2] Technicolor-kohtauksien uskottiin olevan kadonneet, kunnes 1980-luvulla Turner Entertainment (joka tuolloin oli ostanut elokuvan oikeudet) löysi kyseiset kohtaukset tšekkiläisestä elokuva-arkistosta.
Julkaisu ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ben-Hur sai kotimaan ensi-iltansa New Yorkissa 30. joulukuuta vuonna 1925.[1][2][4][3] Maanlaajuiseen teatterilevitykseen elokuva pääsi 8. lokakuuta vuonna 1927.[1][2] Uusintaensi-ilta pidettiin 1. joulukuuta vuonna 1931, jolloin Ben-Huriin oli lisätty musiikki ja äänitehosteet. Suomessa elokuva sai ensi-illan 25. joulukuuta vuonna 1926.[1][5] Suomen uusintaensi-ilta oli 25. joulukuuta vuonna 1931.[5][1]
Ben-Hurista tuli jättimenestys MGM:lle. Vaikka elokuva olikin ollut erittäin kallis, se tuotti maailmanlaajuisesti yhteensä 10 738 000 dollaria.[3] Ensimmäisen julkaisun aikaan elokuva tuotti 9 386 000 dollaria.[3] Elokuva menestyi erittäin hyvin vielä uusintajulkaisunsa aikaan vuonna 1931; tällöin Ben-Hur tuotti 1 352 000 dollaria. Ilmestyessään Ben-Hur nautti kriitikoiden ylistyksistä ja sai paljon julkisuutta.[3] Ben-Hurin menestymisen johdosta uudesta MGM:stä tuli Hollywoodin merkittävä studio.
Internet Movie Databasessa elokuvalla on 7,9 tähteä kymmenestä, joka perustuu yli 5 200 käyttäjän arviointiin.[1] Elokuvalla on Rotten Tomatoes -sivustolla täyden sadan prosentin "tuore" arvosana, joka perustuu seitsemään arvosteluun.[6]
Restaurointi ja DVD-julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turner Entertainment teki ja valvoi Ben-Hurin restaurointia ja restauroitu Ben-Hur on julkaistu DVD:lle. Restauroinnissa Ben-Hur yritettiin palauttaa samankaltaiseksi kuin ensimmäisen julkaisun aikaan vuonna 1925. Restaurointiin sisältyvät Technicolor-kohtaukset.
Ben-Hur on julkaistu DVD:lle 13. syyskuuta vuonna 2005,[4] 22. marraskuuta vuonna 2005[4] ja 27. syyskuuta vuonna 2011.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Ben-Hur (1925) imdb.com. IMDB.com. Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Ben-Hur: A Tale of the Christ silentera.com. SilentEra.com. Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p BEN-HUR (1925) tcm.com. TCM.com. Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Ben-Hur: A Tale of the Christ (1925) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Ben-Hur (1925) elonet.fi. Elonet.fi. Viitattu 4.5.2013.
- ↑ Ben-Hur: A Tale of the Christ (1926) rottentomatoes.com. Rottentomatoes.com. Viitattu 4.5.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ben-Hur Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Ben-Hur Elonet.
- Ben-Hur AllMoviessa. (englanniksi)
- Ben-Hur TCM Movie Databasessa (englanniksi)
- Ben-Hur Rotten Tomatoes -sivustolla (englanniksi)
- Ben-Hur SilentErassa (englanniksi)
- Vuoden 1925 yhdysvaltalaiset elokuvat
- Yhdysvaltalaiset toimintaelokuvat
- Yhdysvaltalaiset draamaelokuvat
- Yhdysvaltalaiset seikkailuelokuvat
- Yhdysvaltalaiset historialliset elokuvat
- Elokuvat uskonnoista
- Yhdysvaltalaiset mykkäelokuvat
- Yhdysvaltalaiset mustavalkoelokuvat
- Yhdysvaltalaiset romaaneihin perustuvat elokuvat
- Irving Thalbergin tuottamat elokuvat
- Metro-Goldwyn-Mayerin elokuvat