Belgia yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa
Sija | Yhteensä | |||
---|---|---|---|---|
19. | 12 | 13 | 11 | 36 |
Belgia on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin toisista, vuoden 1938 kisoista alkaen. Se on vuosien 2006, 2010, 2012, 2016 ja 2018 kisoja lukuun ottamatta menestynyt melko vaatimattomasti mutta täysin ilman mitaleja se on jäänyt vain neljissä kisoissa. Kaikkiaan se on saavuttanut 12 kultamitalia. Koko EM-kisahistorian mitalitilastossa se on 19. sijalla. EM-kilpailujen isäntämaana se toimi vuonna 1950, jolloin kisakaupunkina oli Bryssel.
Henkilökohtaisten saavutusten perusteella Belgian EM-kisahistorian menestynein urheilija on pikajuoksija Kim Gevaert, joka vuosina 2002–2006 saavutti kaksi kulta- ja kaksi hopeamitalia. Muut henkilökohtaiseen mestaruuteen yltäneet belgialaisurheilijat ovat estejuoksija ja maratoonari Gaston Roelants, maratoonari Karel Lismont, korkeushyppääjä Tia Hellebaut, kymmenottelija Thomas Van der Plaetsen, 400 metrin juoksija Kevin Borlée, maratoonari Koen Naert sekä seitsenottelija Nafissatou Thiam. Maan ensimmäinen EM-mitalisti oli vuonna 1938 hopeaa 1 500 metrin juoksussa saavuttanut Joseph Mostert.
Belgian EM-mitalit kisoittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgialaiset ovat saavuttaneet vähintään yhden kultamitalin seitsemissä eri EM-kisoissa. Belgradissa 1962 kultaa voitti 3 000 metrin estejuoksussa Gaston Roelants, jonka lisäksi samoissa kisoissa hopeaa sai maratoonari Aurèle Vandendriessche. Nämä olivat ensimmäiset EM-kisat, joissa kaksi belgialaista ylti mitaleille. Samat miehet olivat mitaleilla myös neljä vuotta myöhemmin Budapestissa. Helsingissä 1971 kultaa voitti maratoonari Karel Lismont, joka oli kisojen ainoa belgialaismitalisti. Seuraavissa Helsingin järjestämissä kisoissa 1994 Belgia saavutti ensimmäisen kerran kolme mitalia, kun Vincent Rousseau saavutti 10 000 metrin juoksussa hopeaa sekä Patrick Stevens 200 metrin juoksussa ja Willem van Dijck 3 000 metrin estejuoksussa pronssia. Münchenissä 2002 pikajuoksija Kim Gevaert toi maalleen kaksi hopeamitalia. Belgian EM-kisahistorian suurin päivä oli 11. elokuuta 2006, jolloin Gevaert 200 metrin juoksussa ja Tia Hellebaut korkeushypyssä voittivat kultamitalit muutaman minuutin sisällä. Aiemmin samoissa kisoissa Gevaert oli jo voittanut 100 metrin juoksun. Vuoden 2006 kisojen mitalitilastossa Belgia sijoittui seitsemänneksi eli paremmin kuin koskaan aiemmin. Barcelonassa 2010 menestynein belgialainen oli Kevin Borlée, joka voitti kultaa 400 metrillä ja saavutti pronssia 4 × 400 metrillä. Viestin mitalijoukkueeseen kuului myös Kevin Borléen kaksoisveli Jonathan Borlée. Helsingissä 2012 Belgia voitti kultaa 4 × 400 metrin viestijuoksussa joukkueella, johon Borléen kaksosten lisäksi kuuluivat Antoine Gillet ja Jente Bouckaert. Zürichissä 2014 maan ainoan mitalin toi pronssille seitsenottelussa yltänyt Nafissatou Thiam. Amsterdamissa 2016 kultaa voittivat kymmenottelija Thomas Van der Plaetsen ja 4 × 400 metrin viestijoukkue, jossa juoksivat Borléen veljesten (Dylan, Jonathan ja Kevin) lisäksi Julien Watrin. Lisäksi kiekonheittäjä Philip Milanov saavutti hopeaa. Berliinissä 2018 kultaa voittivat maratoonari Koen Naert, seitsenottelija Nafissatou Thiam ja 4 × 400 metrin viestijoukkue, jossa juoksivat Borléen veljesten lisäksi Jonathan Sacoor ja lisäksi alkuerissä Julien Watrin ja Robin Vanderbemden. Lisäksi Bashir Abdi saavutti hopeaa 10 000 metrin juoksussa ja Kevin Borlée hopeaa ja Jonathan Borlée pronssia 400 metrin juoksussa.
Kisapaikka ja -vuosi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa |
---|---|---|---|---|---|
1934 Torino | Ei osallistunut | ||||
1938 Pariisi / Wien | 0 | 1 | 0 | 1 | 11. |
1946 Oslo | 0 | 1 | 0 | 1 | 12. |
1950 Bryssel | 0 | 0 | 1 | 1 | 14. |
1954 Bern | 0 | 1 | 0 | 1 | 12. |
1958 Tukholma | 0 | 0 | 0 | 0 | - |
1962 Belgrad | 1 | 1 | 0 | 2 | 12. |
1966 Budapest | 0 | 1 | 1 | 2 | 12. |
1969 Ateena | 0 | 1 | 0 | 1 | 17. |
1971 Helsinki | 1 | 0 | 0 | 1 | 10. |
1974 Rooma | 0 | 0 | 1 | 1 | 17. |
1978 Praha | 0 | 0 | 1 | 1 | 17. |
1982 Ateena | 0 | 1 | 1 | 2 | 16. |
1986 Stuttgart | 0 | 0 | 0 | 0 | - |
1990 Split | 0 | 0 | 0 | 0 | - |
1994 Helsinki | 0 | 1 | 2 | 3 | 16. |
1998 Budapest | 0 | 0 | 0 | 0 | - |
2002 München | 0 | 2 | 0 | 2 | 20. |
2006 Göteborg | 3 | 0 | 0 | 3 | 7. |
2010 Barcelona | 1 | 0 | 2 | 3 | 12. |
2012 Helsinki | 1 | 0 | 0 | 1 | 17. |
2014 Zürich | 0 | 0 | 1 | 1 | 23. |
2016 Amsterdam | 2 | 1 | 0 | 3 | 10. |
2018 Berliini | 3 | 2 | 1 | 6 | 5. |
Yhteensä | 12 | 13 | 11 | 36 | 19. |
Belgian EM-kisamitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet | Lajit |
---|---|---|---|---|---|---|
Kevin Borlée | 4 | 1 | 1 | 6 | 2010–2018 | 400 metriä, 4 × 400 metriä |
Jonathan Borlée | 3 | 0 | 2 | 5 | 2010–2018 | 400 metriä, 4 × 400 metriä |
Kim Gevaert | 2 | 2 | 0 | 4 | 2002–2006 | 100 metriä, 200 metriä |
Dylan Borlée | 2 | 0 | 0 | 2 | 2016–2018 | 4 × 400 metriä |
Robin Vanderbemden | 2 | 0 | 0 | 2 | 2016–2018 | 4 × 400 metriä |
Julien Watrin | 2 | 0 | 0 | 2 | 2016–2018 | 4 × 400 metriä |
Gaston Roelants | 1 | 1 | 2 | 4 | 1962–1974 | 3 000 metrin esteet, maraton |
Karel Lismont | 1 | 0 | 2 | 3 | 1971–1982 | maraton |
Nils Duerinck | 1 | 0 | 1 | 2 | 2010–2012 | 4 × 400 metriä |
Antoine Gillet | 1 | 0 | 1 | 2 | 2010–2012 | 4 × 400 metriä |
Nafissatou Thiam | 1 | 0 | 1 | 2 | 2014–2018 | seitsenottelu |
Tia Hellebaut | 1 | 0 | 0 | 1 | 2006 | korkeushyppy |
Jente Bouckaert | 1 | 0 | 0 | 1 | 2012 | 4 × 400 metriä |
Thomas Van der Plaetsen | 1 | 0 | 0 | 1 | 2016 | kymmenottelu |
Koen Naert | 1 | 0 | 0 | 1 | 2018 | maraton |
Jonathan Sacoor | 1 | 0 | 0 | 1 | 2018 | 4 × 400 metriä |
Aurèle Vandendriessche | 0 | 2 | 0 | 2 | 1962–1966 | maraton |
Joseph Mostert | 0 | 1 | 0 | 1 | 1938 | 1 500 metriä |
Hippolyte Braekman | 0 | 1 | 0 | 1 | 1946 | 110 metrin aidat |
Lucien de Muynck | 0 | 1 | 0 | 1 | 1954 | 800 metriä |
Armand Parmentier | 0 | 1 | 0 | 1 | 1982 | maraton |
Vincent Rousseau | 0 | 1 | 0 | 1 | 1994 | 10 000 metriä |
Philip Milanov | 0 | 1 | 0 | 1 | 2016 | kiekonheitto |
Bashir Abdi | 0 | 1 | 0 | 1 | 2018 | 10 000 metrin juoksu |
Gaston Reiff | 0 | 0 | 1 | 1 | 1950 | 5 000 metriä |
Patrick Stevens | 0 | 0 | 1 | 1 | 1994 | 200 metriä |
William Van Dijck | 0 | 0 | 1 | 1 | 1994 | 3 000 metrin esteet |
Svetlana Bolshakova | 0 | 0 | 1 | 1 | 2010 | kolmiloikka |
Cédric Van Branteghem | 0 | 0 | 1 | 1 | 2010 | 4 × 400 metriä |
Arnaud Destatte | 0 | 0 | 1 | 1 | 2010 | 4 × 400 metriä |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 16. Kustannus-Notariaatti Oy, 1995.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 24. Kopijyvä Kustannus Oy, 2003.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 28. Sportti-Kustannus, 2007.
- Barcelonan 2010 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
- Helsingin 2012 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 3.7.2012. (englanniksi)
- Zürichin 2014 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
- Amsterdamin 2016 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
- Berliinin 2018 EM-kisojen tulokset European Athletics. Viitattu 10.9.2018. (englanniksi)