Belgarionin taru

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Belgarionin taru
The Belgariad
Alkuperäisteos
Kirjailija David Eddings
Kansitaiteilija Laurence Schwinger
Kieli englanti
Genre fantasia
Kustantaja Del Rey Books
Julkaistu 19821984
Suomennos
Suomentaja Tarmo Haarala
Kustantaja Karisto
Julkaistu 19911993
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Belgarionin taru on David Eddingsin kirjoittama viisiosainen fantasiakirjasarja, joka ilmestyi englanniksi 1982–1984 ja suomeksi Kariston kustantamana 1991–1993. Kirjasarjan päähenkilö on maalaispoika Garion, joka tempautuu keskelle maailmaa mullistavia tapahtumia. Kumppaneinaan tätinsä Polgara ja isoisänsä Belgarath hän lähtee täyttämään muinaista ennustusta ja hakemaan takaisin kadonnutta Aldurin kiveä. Matkan varrella he saavat mukaansa vielä sekalaisen joukon avustajia. Belgarionin tarun kertomusta jatkavat Mallorean taru sekä Belgarathin ja Polgaran elämistä kertovat kaksi esiosaa: Belgarath: Velhon tarina ja Polgara: Velhottaren tarina.

Omien sanojensa mukaan Eddings sai idean Belgarionin tarun kirjoittamiseen noin vuonna 1978 huomattuaan kerran kirjakaupassa, että J. R. R. Tolkienin Tarusta sormusten herrasta myytiin jo 78. painosta. Tätä ennen Eddings oli kirjoittanut yhden vähäiselle huomiolle jääneen seikkailuromaanin High Hunt (1973), mutta päätti siirtyä fantasian pariin. Belgarionin tarun maailman kartan hän oli piirtänyt sattumalta jo aiemmin, ja nyt hän alkoi kehittää maailmaa sen pohjalta. Kehittelytyössä kului suurin osa vuodesta 1978 ja vielä osa vuodesta 1979. Myöhemmin näiden vuosien tuotokset julkaistiin Rivan aikakirjoina, fantasiamaailman kuvitteellista historiaa valottavana oheisteoksena.[1]

Alun perin Eddings suunnitteli tarinasta kolmiosaista, jolloin teosten nimet olisivat alustavien suunnitelmien mukaan olleet Garion, Ce’Nedra ja Kal Torak. Kustannustoimittaja Lester del Rey vaati kuitenkin tarinan pilkkomista viiteen osaan, sillä kolmeen osaan jaettuna kirjoista olisi tullut yli 300-sivuisia ja siten painokustannuksiltaan liian kalliita tuon ajan markkinahinnoille.[2] Englanniksi sarjan osien nimiä yhdistää shakkiteema. Jokainen nimistä sisältää fantasiallisen elementin lisäksi jonkin peliin liittyvän termin: pawn eli sotilas, queen eli kuningatar, gambit eli gambiitti, castle eli torni ja end game eli loppupeli. Teema oli del Reyn ajatus, josta Eddings ei pitänyt. Viidennelle kirjalle Eddings olisi halunnut antaa nimen Yksisilmäisen jumalan hautakammiossa, mutta se tyrmättiin liian pitkänä.[3]

  1. Kiven vartija, 1991 (Pawn of Prophecy, 1982)
  2. Ennustusten aika, 1991 (Queen of Sorcery, 1982)
  3. Velhojen taistelu, 1992 (Magician's Gambit, 1983)
  4. Rivan kuningatar, 1993 (Castle of Wizardry, 1984)
  5. Kohtalon täyttymys, 1993 (Enchanter's End Game, 1984)

Belgarion kasvaa tavallisena maalaispoikana Sendariassa, vaikka todellisuudessa hän polveutuu Rivan kuninkaiden suvusta ja on siten merkityksellinen ennustuksen kannalta. Vain Rivan suvun poikalapset kykenevät koskettamaan Aldurin kiveä ja koska vain kiven mahdin avulla on mahdollista voittaa pimeä jumala Torak, on Garionin merkitys ennustuksen toteutumisessa tärkeä.

Kiven vartija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiven vartija
Pawn of Prophecy
Alkuperäisteos
Kirjailija David Eddings
Julkaistu 1982
Suomennos
Suomentaja Tarmo Haarala
Julkaistu 1991
Sivumäärä 354[4]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kiven vartija (engl. Pawn of Prophecy) on Belgarionin tarun ensimmäinen osa. Kirjan kirjoittamiseen osallistui Eddingsin lisäksi hänen vaimonsa Leigh Eddings, mutta häntä ei yleensä ole merkitty kirjan toiseksi kirjoittajaksi. Kiven vartija julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1982[4]. Suomeksi se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1991[4]. Sen käänsi Tarmo Haarala, ja sen kustansi Karisto[4].

Kiven vartijan päähenkilö on nuori poika Garion, joka asuu tätinsä Polin kanssa rauhallisella maatilalla. Tietämättään Garion on Rivan kuninkaan valtaistuimen perillinen Belgarion ja Aldurin kiveksi kutsutun voimakkaan taikaesineen vartija, ja hänen tätinsä Pol on todellisuudessa velhotar Polgara. Kun Aldurin kivi varastetaan Rivasta on Garionin ja Polgaran hylättävä rauhallinen elämänsä maatilalla ja lähdettävä Polgaran isän velho Belgarathin ja muiden kumppanien kanssa ajamaan kiveä takaa, jotta se ei päätyisi Garionin vihollisen Torak-jumalan käsiin.

Ennustusten aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennustusten aika
Queen of Sorcery
Alkuperäisteos
Kirjailija David Eddings
Julkaistu 1982
Suomennos
Suomentaja Tarmo Haarala
Julkaistu 1991
Sivumäärä 422[5]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Ennustusten aika (engl. Queen of Sorcery) on Belgarionin tarun toinen osa. Eddingsin lisäksi myös hänen vaimonsa Leigh Eddings osallistui kirjan kirjoittamiseen, mutta häntä ei yleensä ole merkitty kirjan toiseksi kirjoittajaksi. Ennustusten aika julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1982, samana vuonna kuin sarjan ensimmäinen osa Kiven vartija[5]. Suomeksi kirjan käänsi jälleen Tarmo Haarala, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1991[5].

Garion, Polgara, Belgarath ja kumppanit jahtaavat yhä Aldurin kiveä, ja heidän matkatessaan pitkin mannerta liittyy heidän joukkoonsa useita muita halukkaita auttajia. Garion löytää kykynsä velhona ja alkaa harjoitella tätinsä ja isoisänsä avustuksella taikuuden käyttöä. Tolnedran keisarikunnassa Garion tapaa nyreän ja itsekeskeisen prinsessa Ce’Nedran, joka useiden vaiheiden jälkeen liittyy hänkin Garionin kiveä takaa-ajavaan ryhmään.

Velhojen taistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Velhojen taistelu
Magician's Gambit
Alkuperäisteos
Kirjailija David Eddings
Julkaistu 1983
Suomennos
Suomentaja Tarmo Haarala
Julkaistu 1992
Sivumäärä 376[6]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Velhojen taistelu (engl. Magician's Gambit) on Belgarionin tarun kolmas osa. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1983. Suomeksi sen käänsi sarjan kaksi edellistäkin osaa kääntänyt Tarmo Haarala, ja osa julkaistiin Kariston kustantamana vuonna 1992[6].

Garion ja kumppanit jatkavat matkaansa varastetun Aldurin kiven perässä. He kuulevat kiven päätyneen Torak-jumalan palvelijalle, pahalle Ctuchik-velholle ja ottavat päämääräkseen tämän päämajan Rak Ctholin kaupungissa joka sijaitsee korkean vuoren huipulla Chtol Murgosin erämaassa. Matkan varrella he kohtaavat jälleen erilaisia uusia kumppaneita, jotka liittyvät heidän joukkoonsa. Ce’Nedran ja Garionin suhde kehittyy.

Rivan kuningatar

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rivan kuningatar
Castle of Wizardry
Alkuperäisteos
Kirjailija David Eddings
Julkaistu 1984
Suomennos
Suomentaja Tarmo Haarala
Julkaistu 1993
Sivumäärä 535[7]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Rivan kuningatar (engl. Castle of Wizardry) on Belgarionin tarun neljäs osa. Se ilmestyi Yhdysvalloissa ensi kertaa vuonna 1984. Suomeksi sen käänsi jälleen Tarmo Haarala, ja sen kustansi Karisto[7]. Suomeksi kirja julkaistiin vuonna 1993.

Garion ja kumppanit ovat saaneet jälleen haltuunsa pitkään jahtaamansa taikaesineen Aldurin kiven ja suuntaavat nyt kohti Rivaa palauttaakseen sen paikalleen kaupungin linnan kuninkaansaliin. Rivassa Polgara ja Belgarath paljastavat Garionille tämän todellisen syntyperän Rivan kuninkaana ja Aldurin kiven vartijana. Garion saa tietää ennustuksesta, jonka mukaan Rivan kuningas ja Torak-jumala ovat kohtaava taistelussa. Garion ja Ce’Nedra menevät kihloihin.

Kohtalon täyttymys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohtalon täyttymys
Enchanters' End Game
Alkuperäisteos
Kirjailija David Eddings
Suomennos
Suomentaja Tarmo Haarala
Julkaistu 1993
Sivumäärä 526[8]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kohtalon täyttymys (engl. Enchanters' End Game) on Belgarionin tarun viides ja viimeinen osa. Se julkaistiin alkuperäiskielellä alun perin vuonna 1984. Suomeksi se ilmestyi vuonna 1993. Sen käänsi Tarmo Haarala ja kustansi Karisto.

Garion, Silkki ja Belgarath ovat lähteneet salaa Rivasta matkustaakseen Malloreaan tuhoamaan pahan jumalan Torakin, Garionin vihollisen. Samaan aikaan armeijan keränneet ja Garionin puolesta sotaretkelle lähteneet Ce’Nedra, Polgara ja muut joutuvat Mallorean keisarin vangeiksi. Keisari lähettää vankinsa Torakin luo Cthol Mishrakiin, ja viimein myös Garionin kumppaneineen saapuu Torakin kaupunkiin. Garion ja Torak kohtaavat taistelussa, jossa Garion selviytyy voittajana surmaten Torakin.

Taru päättyy Rivan kuninkaansalissa vietettyihin Garionin ja Ce’Nedran mahtaviin häihin, joissa vihkivänä pappina on yllättäen ulgojen johtaja Gorimi. Hiukan aiemmin samana päivänä vihitään myös Polgara ja Durnik, ja heidän juhlamenonsa suorittaa kerrankin siististi pukeutunut velho Beldin.

Mallorean taru

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1987–1991 englanniksi ja 1994–1995 suomeksi ilmestynyt Mallorean taru jatkaa tarinaa muutamaa vuotta Belgarionin tarun päätöksen jälkeen. Lännen ja idän välille uhkaa nyt syttyä sota ja Belgarionin poika on siepattu. Belgarionin on matkustettava kumppaneineen kauas itään Mallorean mantereelle jäljittääkseen sieppaajan ja pelastaakseen jälleen maailman.

  1. Lännen vartijat, 1994 (Guardians of the West, 1987)
  2. Murgojen kuningas, 1994 (King of the Murgos, 1988)
  3. Karandan paholaisherra, 1995 (Demon Lord of Karanda, 1988)
  4. Darshivan velhotar, 1995 (Sorceress of Darshiva, 1989)
  5. Kellin näkijätär, 1995 (The Seeress of Kell, 1991)

Esiosat ja oheisteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päähenkilöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
  • Garion, (myöhemmin Belgarion), sarjan päähenkilö. Ennustus nimittää häntä Valon Lapseksi. Velho, Rivan kuningas ja Lännen yliherra.
  • Barak, Trellheimin jaarli, punatukkainen tserekkisoturi ja Garionin suojelija. Muuttuu karhuksi kun Garion on hengenvaarassa.
  • Belgarath, velho, Aldur-jumalan ensimmäinen opetuslapsi, Polgaran isä ja Poledran aviomies, Garionin suvun kantaisä. Muuttuu mielellään sudeksi.
  • Ce’Nedra, Tolnedran keisarillinen prinsessa, myöhemmin Garionin vaimo ja kanssahallitsija Rivan valtaistuimella. Hyvä ystävä Garionin serkun Adaran kanssa.
  • Durnik, sendarialainen seppä Faldorin tilalta, ennustuksessa Mies joka elää kahdesti. Myöhemmin velho, Aldurin opetuslapsi, Polgaran aviomies ja aivan lopussa kaksosten isä.
  • Hettar, Algarian kuninkaan Tso-Hagin kasvattipoika. Sha-darina (eli hevosten herrana) Hettar kykenee lukemaan hevosten ajatukset.Naimisissa Garionin serkun Adaran kanssa.
  • Drasnian prinssi Kheldar (myös Silkki, Ambar Kotulainen sekä Boktorin Radek), ennustuksessa Tiennäyttäjä tai Opas. Tikarin mestari, varas ja lukkojen asiantuntija, valehahmojen ja peitehenkilöllisyyksien taitaja.
  • Lelldorin, Wildantorin paroni ja myöhemmin Arianan puoliso, jousiammunnan mestari.
  • Mandorallen, Vo Mandorin paroni ja Mimbren kuuluisin ritari.
  • Polgara, velhotar, Belgarathin tytär, angarakien ennustuksessa Rakastettu, Lemmitty. Muuttuu mielellään tunturipöllöksi.
  • Beldin, velho, Belgarathin veli Aldurin opetuslapsena. Häijyluontoisena esiintyvä, tosin hyvin lauhkea kyttyräselkäinen mies joka mielellään muuttuu siniraitaiseksi haukaksi.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
  1. Eddings, David: ”Esipuhe”, Rivan aikakirjat, s. 17–18. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3957-9
  2. Eddings, David: ”Esipuhe”, Rivan aikakirjat, s. 22. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3957-9
  3. Eddings, David: ”Esipuhe”, Rivan aikakirjat, s. 22–23. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3957-9
  4. a b c d David Eddings: Kiven vartija Aikakone. Viitattu 23. maaliskuuta 2009.
  5. a b c Ennustusten aika Aikakone. Viitattu 23.3.2009.
  6. a b David Eddings: Velhojen taistelu Aikakone. Viitattu 23.3.2009. (englanniksi)
  7. a b Rivan kuningatar (4. osa) Karisto. Arkistoitu 18.11.2005. Viitattu 23.3.2009.
  8. David Eddings: KOHTALON TÄYTTYMYS (5. OSA) Karisto. Arkistoitu 18.11.2005. Viitattu 9.4.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]