Belavia
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
Belavia (valkoven. Белавія, ven. Белавиа) (IATA: B2, ICAO: BRU) on valkovenäläinen, valtion omistama lentoyhtiö. Se on perustettu vuonna 1996.[1] Yhtiön toiminnan keskuspaikka on Minskin kansainvälinen lentoasema.
Belavia tekee yhteistyötä usean ulkomaisen lentoyhtiön kanssa. Belavia aloitti lennot Minskin ja Helsingin välillä kesäkuussa 2011 yhteistyössä Finnairin kanssa, reittiä lennetään 3 kertaa viikossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siviili-ilmailu Valko-Venäjällä juontaa juurensa vuoteen 1933, jolloin kolme Polikarpov Po-2-lentokonetta laskeutui Minskin uudelle lentokentälle. 1936 avattiin ensimmäinen lentopostiyhteys Minskin ja Moskovan välille. Matkustajaliikenne alkoi 1940-luvun alkupuolella.
Vuosina 1961–1983 Valko-Venäjän siviili-ilmailuhallinto uusi aktiivisesti kalustoaan ottamalla käyttöön konetyypit Antonov An-10, Tupolev Tu-124 ja Tu-134.
Neuvostoliiton romahtamisen ja Valko-Venäjän itsenäistymisen jälkeen ilmailuhallinnon omistama konekanta siirrettiin Valko-Venäjän siviili-ilmailuyhdistykselle, josta tuli 5. maaliskuuta 1996 Belavia. Yhtiö avasi vuosina 1995–1997 reitit Larnakaan, Lontooseen, Pekingiin, Roomaan ja Istanbuliin.
IATA hyväksyi Belavian jäsenekseen 12. elokuuta 1997. Belavia jatkoi reittiensä laajentamista 1998 aloittamalla lennot välillä Minsk-Praha. Samana vuonna Belavia fuusioitui Minskavian kanssa, jolloin yhtiö sai käyttöönsä Minskavian An-24, An-26 ja Jakovlev Jak-40 -koneet.
1999 Belavia solmi yhteistyösopimuksen Puolalaisen LOTin kanssa reitille Minsk-Varsova. Vuonna 2001 avattiin reitti Minskin ja Pariisin välille. 2003 Belavia otti ensimmäisen Boeing 737-500 -matkustajakoneensa käyttöön leasing-sopimuksella. Helmikuussa 2003 yhtiö sai pronssimitalin Valko-Venäjällä järjestetyssä vuoden brändi -kilpailussa. Samana vuonna yritys otti käyttöön toisen Boeing 737-500 -koneensa ja teki yhteistyösopimuksen Aeroflotin kanssa reitille Minsk-Moskova. Vuonna 2005 Belavia teki yhteistyösopimuksen tšekkiläisen CSA:n kanssa reitille Minsk-Praha. 2007 yhtiö sai ensimmäisen Bombardier CRJ-100 -koneensa ja aloitti sillä lennot Minskin ja Bakun välille. Samana vuonna Belavia aloitti e-lippujen myynnin vahvistaakseen asemaansa markkinoilla. 2008 yhtiö teki useita yhteistyösopimuksia eri lentoyhtiöiden kanssa.
Valko-Venäjän valtio käynnisti vuonna 2008 ohjelman siviili-ilmailunsa kehittämiseksi, jonka alla Belavia hankki yhden Boeing 737-300- ja kaksi Boeing 737-500 -matkustajakonetta leasing-sopimuksella International Lease Finance Corporationilta. Belavian kalustoa modernisoitiin vuoden aikana, ja yhtiö täytti heinäkuussa IATA:n turvallisuusvaatimukset.
Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla Belavia hankki neljä lentokonetta länsimaisilta valmistajilta leasing-sopimuksella. Samalla, kun kaksi uutta Boeing 737-300- ja kaksi Bombardier CRJ-200 -matkustajakonetta otettiin käyttöön, yhtiö poisti vanhat An-24 -koneensa käytöstä. 11. marraskuuta 2009 Belavia myi ensimmäisen lippunsa internetin kautta. Saman vuoden lopulla yhtiö aloitti oman lehtensä (Belavia ON AIR) jakelun koneisiinsa.
Vuonna 2010 yritys vastaanotti seuraavana Boeing 737-500 -koneensa. Heinäkuussa Belavia liittyi European Regions Airline Associationiin (ERAA). Valko-Venäjän ilmailunkehityshankkeen osana Belavia hankki uuden CRJ-200LR -matkustajakoneen, joka saapui Minskin lentoasemalle 26. lokakuuta.
Vuonna 2011 Belavia avasi reitit Helsinkiin, Simferopoliin ja Karagandaan. Samana vuonna Belavian matkustajamäärät ylittivät ensimmäisen kerran miljoonan rajan.
Syyskuussa 2012 yhtiö otti käyttöön ensimmäiset kaksi Embraer 175 -konettaan leasing-sopimuksella.
Toukokuussa 2013 Belavia solmi yhteistyösopimuksen Etihad Airwaysin kanssa. Saman vuoden kesäkuussa yhtiö otti käyttöön yhden uuden Boeing 737-300 -matkustajakoneen.[1]
Liikennöinti Valko-Venäjän kentiltä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Belavia liikennöi maan päälentoaseman, Minsk-2:n ohella myös valkovenäläisiltä Brestin, Hrodnan (eli Grodnan) ja Homelin lentoasemilta.[3]
Laivasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön laivasto heinäkuussa 2021:[4]
| Konetyyppi | Lukumäärä | Tilauksia | Huomautuksia |
|---|---|---|---|
| Boeing 737-300 | 3 | — | Koneet poistuvat laivastosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Yksi 500- malli jää laivastoon.[5] |
| Boeing 737-500 | 3 | — | |
| Boeing 737-800 | 10 | — | |
| Boeing 737 MAX 8 | 1 | 4 | Korvaa vanhimmat Boeing 737 koneet.[5] |
| Embraer 175LR | 5 | — | |
| Embraer 195LR | 7 | — | |
| Embraer E195-E2 | 3 | — | |
| Yhteensä | 31 | 4 |
Laivaston keski-ikä 10,2 vuotta (Heinäkuu 2021).
Yhteistyökumppanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteisiä code sharing -lentoreittejä Belavialla oli tammikuussa 2014 seuraavien lentoyhtiöiden kanssa:[6]
- Aeroflot (Aviakompanija Rossija)
- AirBaltic
- Air France
- Austrian Airlines
- Azerbaijan Airlines
- Czech Airlines
- Etihad Airways
- Finnair
- KLM
- Polskie Linie Lotnicze LOT
- Rossiya Airlines
- S7 Airlines
- Severstal Aircompany
- Transaero Airlines
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Belavia - Belarusian Airlines - History of the airline (Belavia lentoyhtiön historiaa) 1933–2013. belavia.by. Viitattu 20.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Belavia - Kontakty belavia.by. Viitattu 6.6.2013. (venäjäksi)
- ↑ Belavia Timetable - Summer 2013 (31.03.2013 - 26.10.2013) (pdf) (Belavian kesäaikataulut 2013 , Valko-Venäjän pienempien lentoasemien vuorot löytyvät väliotsikoiden "from Brest to", "from Gomel to" ja "from Grodna to" yhteydestä) Belavia, belavia.by. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Belavia Fleet Details and History www.planespotters.net. Viitattu 29.7.2021.
- ↑ a b Belavia Takes Delivery Of Its First Boeing 737 MAX Aircraft Simple Flying. 8.4.2021. Viitattu 29.7.2021. (englanti)
- ↑ Belavia - Belarusian Airlines - Partner Airlines (Belavian yhteistyötä tekevät lentoyhtiöt) belavia.by. Viitattu 20.1.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cherginets: Belavia received no privatization proposals (1/2014) (englanniksi) (belta.by)
- Boeing jets to reduce Belavia's ticket prices (26.6.2014) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (belta.by)