Begoniakasvit
| Begoniakasvit | |
|---|---|
 Begonia boliviensis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Cucurbitales |
| Heimo: |
Begoniakasvit Begoniaceae C.Agardh, nom. cons. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Begoniakasvit eli vinolehtikasvit (Begoniaceae) on noin 1600-lajinen kasviheimo koppisiemenisten Cucurbitales-lahkossa, johon kuuluvat myös muun muassa kurkkukasvit (Cucurbitaceae).
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Begoniakasvit ovat mehevävartisia ja turpeanivelisiä ruohoja, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat tanniini ja oksalaatti. Kasveja peittää erilaisista karvoista muodostunut, usein huomiota herättävä karvoitus. Lehdet ovat kahdessa rivissä, vinotyvisiä ja suurikorvakkeisia. Kasvien yksineuvoiset kukat sijaitsevat yksikotisesti. Kukinto on viuhkomainen, ja niissä kehittyvät hedekukat ensimmäisinä. Verhiö on teriömäinen. Hedekukissa on paljon heteitä, joiden lokerositeet ovat kookkaita. Emikukkien sikiäimissä on kookkaat kaksiliuskaiset istukat. Kotamaisessa hedelmässä on vähäpätöisiä siemeniä.[1]
Levinneisyys ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Begoniakasvien levinneisyys kattaa enimmäkseen tropiikin.[2]
Begoniakasvien läheisin sukulaisheimo on Datiscaceae.[1]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Begoniakasvien noin 1600 lajia jakautuu kahteen sukuun, joista toisessa on vain yksi laji[1].
- Hillebrandia
- Ainoa laji Hillebrandia sandwicensis kasvaa Havaijilla ja on enemmän tai vähemmän mukulallinen. Kukassa on kymmenen kehälehteä kahdessa kiehkurassa, sisäkiehkura on hyvin pienilehtinen. Yhdislehtinen sikiäin koostuu viidestä emilehdestä ja on vain osittain kehänalainen. Istukka on tyveltään aksiletyyppinen, mutta kärjestään muuttuu laitaistukoiksi.[1]
- Begonia L. – begoniat eli vinolehdet
- Begoniat ovat juurakollisia, joskus mukulallisia ruohoja. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kahdessa rivissä, joskus kierteisesti tai vastakkaisesti. Tavallisesti ne ovat yksinkertaisia ja hammaslaitaisia. Tavallisesti kukinto on viuhkomainen, harvoin terttumainen. Joskus emikukat kehittyvät ennen hedekukkia (alasuku Symbegonia). Hedekukissa on kaksikiehkurainen kehä ja vähintään kolme hedettä. Emikukissa on tavallisesti viisi kehälehtiä ja tavallisesti kahdesta tai kolmesta emilehdestä muodostunut sikiäin, jossa on aksiletyyppiset tai laitaistukat. Hedelmä on rakokota ja usein epäsymmetrisesti siivellinen; joskus hedelmä on marja. Suvun 1600 lajia kasvaa enimmäkseen tropiikissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. (englanniksi)
