Basilika-stoa
| Basilika-stoa | |
|---|---|
_-_panoramio_-_Ya%C4%9Fmur_Ayd%C4%B1n_(7).jpg) Niin kutsutun Basilika-stoan raunioita. |
|
| Sijainti | Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | basilika |
| Valmistumisvuosi | 11 jaa. |
| Tyylisuunta | joonialainen |
|
Efesos |
|
 |
|
Basilika-stoa on tutkimuksessa käytetty nimitys eräästä antiikin aikaisesta basilikasta Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot ovat osa Efesoksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basilika rakennettiin Rooman varhaisella keisarikaudella vuonna 11 jaa. Sen rakennuttivat rakennuksessa olleen kreikan- ja latinankielisen piirtokirjoituksen mukaan C. Sextilius Pollio ja hänen vaimonsa Offilia Bassa. Basilika oli omistettu Efesoksen Artemiille ja demokselle eli Efesoksen kansalle sekä keisari Augustukselle ja Tiberiukselle. Rakennus on valmistuessaan todennäköisesti ollut yksi Efesoksen näyttävimmistä. Sen paikalla oli aiemmin hellenistisellä kaudella ollut stoa eli pylväshalli.[1][2]
Basilikaa käytettiin kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi siellä järjestettiin oikeuden istuntoja. Se ilmeisesti säilyi olemassa varhaiselle kristilliselle kaudelle saakka, mikä on päätelty siitä, että Artemiin nimi oli poistettu omistuspiirtokirjoituksesta.[2][3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basilika-stoa sijaitsi Efesoksen niin kutsutun Hallinnollisen agoran pohjoislaidalla. Sen pituus oli sama kuin agoran, noin 160 metriä, ja leveys 20 metriä. Se oli kaksikerroksinen, ja sen julkisivussa oli 67 pylvästä, jotka edustivat joonialaista tyyliä.[1][2]
Basilikalle noustiin agoralta neliaskelmaista portaikkoa pitkin. Sisältä rakennus oli kolmilaivainen. Keskimmäisen laivan leveys oli noin 6,9 metriä ja kummankin sivummaisen laivan leveys noin 4,7 metriä. Sisäosan pylväiden päät oli koristeltu häränpäillä. Jossakin vaiheessa kattoa vahvistettiin ilmeisesti maanjäristysten vuoksi lisäämällä korinttilaista tyyliä edustaneita pylväitä.[1]
Basilikan länsipuolella sijaitsi sen laajennos, jota kutsutaan latinankielisellä nimellä Chalcidicum siksi, että se vastaa Vitruviuksen kuvausta vastaavista basilikojen laajennoksista. Se lisättiin keisari Neron aikana, ja pidensi basilikaa noin 15,9 metriä. Sen länsisivulla oli kolme ovea.[1][2][4] Myös basilikan itäpäässä oli chalcidicum. Se tunnetaan kuitenkin vain bysanttilaisaikaisessa muodossaan, jolloin se oli peristyylipiha, jota reunustivat korinttilaiset puolipylväät. Itäpään chalcidicumissa oli istuvaa Augustusta ja Liviaa esittäneet patsaat.[1]
Basilikan pohjoispuolella sijaitsivat muun muassa Buleuterion ja Prytaneion sekä niin kutsuttu Rhodoslainen peristyyli. Basilikan paikalla aiemmin ollut stoa oli yksilaivainen, ja sen leveys oli noin 8,6 metriä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 88. (Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk) Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3
- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Basilica Ephesus. Arkistoitu 4.7.2019. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Vitruvius: De architectura 5.1.4.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Basilika-stoa Wikimedia Commonsissa
