Bartleby
.jpg)
Bartleby on kuvitteellinen hahmo Herman Melvillen novellissa tai pienoisromaanissa Bartleby, the Scrivener: A Story of Wall Street vuodelta 1853. Tarinassa Bartleby-niminen mies otetaan töihin asiakirjojen jäljentäjäksi lakiasiaintoimistoon New Yorkin Wall Streetillä, mutta mies alkaa pian kieltäytyä tehtävistään ja vain tuijotella ulos ikkunasta. Bartlebyn arvoituksellinen, mitään itsestään kertomaton hahmo on innoittanut monia myöhempiä tarinankertojia. Hahmo nähdään esimerkkinä muun muassa passiivisesta vastarinnasta tai masennuksesta, mutta varsinaisesti Melvillen tarinan päähenkilönä eli protagonistina on kertoja, Bartlebyn esimies, jonka mielenliikkeitä yllättävän ja absurdin antagonistin haastamana tarina seuraa.[1]
”Mieluummin en”
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melvillen novellissa Bartleby hoitaa työnsä aluksi pari päivää hyvin, mutta alkaa kolmantena päivänä yllättäen kieltäytyä kaikista tehtävistä vakiolauseella ”Mieluummin en” (engl. ”I would prefer not to”). Esimies, tarinan kertoja, hämmentyy eikä osaa antaa miehelle potkuja. Vähitellen tilanne kärjistyy niin, että Bartleby eristäytyy muista ja näyttää vain tuijottavan ikkunastaan näkyvää viereisen talon tiiliseinää. Kun kertoja käy kerran toimistolla sunnuntaina, Bartleby vaikuttaa muuttaneen huoneeseensa asumaan. Pyydettäessä poistumaan hän vastaa ”Mieluummin en”. Lopulta Bartleby kieltäytyy syömästäkin ja sen seurauksena kuolee.[1]
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novelli on suomennettu nimillä ”Bartleby, kirjuri” (Amerikkalaisia kertojia: valikoima Yhdysvaltain kirjallisuutta, Tammi, 1959) ja ”Bartleby, jäljentäjä” (Herman Melville: Lumotut saaret ja muita kertomuksia, Pequod, 1999). Tuorein suomennos on Juhani Lindholmin Bartleby, joka ilmestyi vuonna 1999 Ai-ai-kustantamon lyhytproosajulkaisujen sarjassa Lue vähemmän.
Tarinaan perustuvia muita teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2000 ilmestyi katalonialaisen Enrique Vila-Matasin Melvillen novelliin ja hahmoon perustuva, pelkistä alaviitteistä koostuva kokeellinen romaani Bartleby ja kumppanit (suom. Anu Partanen, Basam Books 2007), jonka teemana on tyhjän paperin kammo ja luovasta työstä kieltäytyminen[2].
Tarinasta on tehty elokuvat ainakin vuosina 1970 (ohj. Anthony Friedmann[3]), 1976 (ohj. Maurice Ronet) ja 2001 (ohj. Jonathan Parker). Bartleby-novelli oli pohjana myös Juha Koirasen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa suomalaisessa televisioelokuvassa Partanen (2003), jossa konepajan omistaja (Risto Tuorila) saa muiden ongelmiensa lisäksi riesakseen uuden merkillisesti käyttäytyvän työntekijän (Marko Tiusanen).[4][5]
Tammikuussa 2018 sai Helsingin ruotsalaisessa teatterissa kantaesityksensä Milja Sarkolan Bartleby-tarinasta sovittama näytelmä I Would Prefer Not To. [6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lehti, Anu-Elina: "Mieluummin en" - Vastarintaa Bartlebyn tapaan Kauppalehti. 8.1.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Bartleby ja kumppanit vaski.finna.fi.
- ↑ Bartleby (1970) Elonet.
- ↑ Partanen (2003) Elonet.
- ↑ Partanen (2003) Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- ↑ I Would Prefer Not To Svenska Teatern. Arkistoitu 9.1.2018. Viitattu 8.1.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarina luettavissa verkossa, Project Gutenberg (englanniksi)
- Sihvonen, Jukka: ”Mieluummin en : vastahangan estetiikkaa ja etiikkaa”. Eetos, 2020. ISBN 978-952-7385-02-9.
