Barkerintalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Barkerintalo
Ensimmäinen postitalo, Barkerintalo ja Pikkutalo helmikuussa 2013.
Ensimmäinen postitalo, Barkerintalo ja Pikkutalo helmikuussa 2013.
Osoite Puuvillatehtaankatu 5
Näsilinnankatu 5
Sijainti Finlayson, Tampere
Koordinaatit 61°30′5.8″N, 023°45′13.9″E
Rakennustyyppi asuintalo
Valmistumisvuosi 1837
Suunnittelija Erik Johan Wennerqvist
Rakennuttaja John Barker
Omistaja nykyään yksityisomistuksessa, aiemmin Finlayson Oy
Runkorakenne puu
Julkisivumateriaali puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Barkerintalo on Tampereen vanhin vakituisessa asuntokäytössä oleva rakennus ja kaikkiaan kolmanneksi vanhin rakennus Tampereen keskustassa Vanhan kirkon ja sen kellotapulin jälkeen. Puuvillatehtaankadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijaitseva hirsitalo valmistui vuonna 1837.

Talon piirsi Finlaysonin puuvillatehtaan rakentamista johtanut muurarimestari Erik Johan Wennerqvist. Talo on saanut nimensä britti John Barkerin mukaan. Hän tuli Tampereelle valvomaan Finlaysonin Kuusivooninkisen rakentamista mutta jäi kaupunkiin ja osti tontin silloisen kaupunkialueen äärimmäisestä luoteiskulmasta. Barker kuitenkin riitautui Finlaysonin johdon kanssa ja muutti Turkuun vuonna 1843 perustaen sinne oman puuvillatehtaan. Finlayson lunasti talon ja käytti sitä virkailijoidensa työsuhdeasuntona. Taloa laajennettiin ensin 1888 ja toisen kerran 1909. 1970-luvulla laaditun uuden asemakaavan vuoksi iso osa talon entisestä puutarhasta otettiin naapuruston uusien kerrostalojen parkkipaikoiksi mutta itse rakennus säästettiin. Siitä oli tarkoitus tulla Finlaysonin työterveyshuollon ja henkilöstöpalvelujen tila. 1980-luvulla tekstiilikauppa alkoi käydä huonosti kannattavaksi ja Finlayson supisti toimintojaan. Samassa yhteydessä yhtiö myös luopui tarpeettomaksi katsomastaan kiinteistöomaisuudesta. 1987 perustettiin Barkerintalosta, Vanhasta postitalosta ja niiden väliin jäävästä Pikkutalosta Asunto Oy Nääsvillat, joka hallinnoi talojen yhteensä 11 asuntoa. Rakennukset on suojeltu[1].

  • Tamperelainen 19.8.2017, s. 6–7.
  1. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 30. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1