Koordinaatit: 6°26′S, 38°54′E

Bagamoyo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bagamoyo
Piirroskuva vuodelta 1891
Piirroskuva vuodelta 1891

Bagamoyo

Koordinaatit: 6°26′S, 38°54′E

Valtio  Tansania
Alue Pwanin alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 650 km²
Väkiluku (2002)  (arvio) 28 368
Aikavyöhyke UTC+3

















Bagamoyo on Tansanian vanhin kaupunki.lähde? Se perustettiin 1700-luvun lopulla ja oli Saksan Itä-Afrikan alkuperäinen pääkaupunki. Vuoden 2002 väestönlaskentaan perustuvan arvion mukaan Bagamoyon asukasluku oli 28 368.[1] Kaupunki kuuluu Pwanin alueeseen ja on Bagamoyon piirikunnan keskus.

Bagamoyo sijaitsee Intian valtameren rannikolla ja noin 75 kilometriä Dar es Salaamista pohjoiseen.[2]

Kaupungin nimi tulee swahilin kielen sanoista bwaga moyo, sydämen lepo, joka juontaa juurensa ajalta jolloin Bagamoyo oli sisämaasta kävelytettyjen orjakaravaanien määränpää, josta heidän rahdattiin laivoilla ulkomaille. Kaupunkia on pyritty saamaan Unescon maailmanperintölistalle.[3] Bagamoyon karavaaniseralji oli rakennettu karavaanien kokoontumis- ja saapumispaikaksi, ja siellä oli aidattu alue eläimille ja yöpymistilat kantajille. Orjakaupan aikana siitä tuli orjien vankileiri. Saksalaisten valtakaudella se kuului kauppakomppanialle, ja sen keskellä oli kaksikerroksinen rakennus norsunluun ja muiden arvotavaroiden varastointia varten.[4]

1700-luvulle saakka Bagamoyo oli pieni kaupankäynnin keskus. Kauppaa käytiin pääasiallisesti kalalla, suolalla ja kumilla. Valtaosa väestöstä koostui kalastajista ja maanviljelijöistä. 1700-luvun lopulla Bagamoyossa asui paikallisten lisäksi noin kymmenkunta Omanista kotoisin olevaa muslimiperhettä. Nämä perheet saivat elantonsa käymällä kauppaa Nungesta kerättävällä suolalla sekä keräämällä veroa paikallisilta asukkailta.[5]

1800-luvulla Bagamoyosta tuli keskeinen paikka itä-afrikkalaisessa orjakaupassa, kun arabi-kauppiaat päättivät käyttää Bagamoyoa sisämaasta tuotavien orjien lastauspaikkana. Orjia säilytettiin Bagamoyossa ennen kuljettamista Sansibariin myytäväksi. Orjakaupasta juontaa kaupungin nimi Bagamoyo ("Bwaga-Moyo"), joka tarkoittaa sydämen taakasta luopumista, sillä Bagamoyosta eteenpäin viedyt orjat harvoin palasivat takaisin perheidensä luokse.[5]

Vuonna 1868 Bagamoyoon perustettiin Itä-Afrikan ensimmäinen kristillinen lähetyskeskus. Sansibarin sulttaani Barghash joutui Ranskan konsulaatin pyynnöstä taltuttamaan lähetyskeskusta kohtaan nousseen vastustuksen Bagamoyossa vuosina 1868 ja 1870. Lähetyskeskus laajeni vuonna 1892 saatuaan lahjoituksen Sewa Hajilta, joka oli Pakistanista kotoisin oleva muslimi. Hän oli rikas kauppias, joka omisti useita kauppoja Bagamoyossa, toimitti varusteita karavaaneille ja kävi kauppaa kankaista, kuparista, ruudista, norsunluusta sekä sarvikuonon sarvista. Maalahjoituksen lisäksi Sewa Haji perusti kolmekerroksinen monikulttuurisen koulun sekä sairaalan Bagamoyoon. Sairaala päätyi saksalaisomistukseen saksalaisten vallattua Itä-Afrikan.[5]

Tutkimusmatkailija Cameronin reitti Bagamoyosta Tanganjikajärvelle, kartta vuodelta (1876)

1800-luvun lopulla Bagamoyo sai merkityksen myös tukikohtana ensimmäisille eurooppalaisille löytöretkille, jotka suuntasivat Itä-Afrikan sisämaahan. Löytöretket kohdistuivat muun muassa tutkimaan sisämaan järviä ja löytämään Niilin lähteen, joka tuolloin oli vielä mysteeri. Bagamoyosta löytöretkensä aloitti muun muassa David Livingstone, Richard Francis Burton, John Hanning Speke ja Henry Morton Stanley.[5]

Bagamoyon asukasluku oli vuonna 1880 noin tuhat, mutta vuonna 1889 orjakaupan ollessa vilkasta yli 1 305 karavaania ja 41 144 ihmistä kirjattiin kulkeneeksi sisämaahan Bagamoyon kautta. Tuolloin kaupungin asukkaat koostuivat pääasiallisesti zaramoista, doeista, omanilaisista muslimeista, intialaisista hinduista ja persialaisista kauppiaista. Pieni joukko katolilaisia työskenteli kaupungissa räätäleinä.[5]

Saksan Itä-Afrikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1888 Saksan Itä-Afrikan kauppakomppania allekirjoitti sopimuksen Sansibarin sulttaanin Seyyid Khalifan kanssa pääsystä Itä-Afrikan rannikkoseuduille. Välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sulttaanin lippu vaihdettiin Saksan Itä-Afrikan kauppakomppanian lippuun. Tapauksen johdosta syntyneissä levottomuuksissa kuoli noin 10 prosenttia kaupungin väestöstä.

Saksan Itä-Afrikan vaakuna 1885

1800-luvun lopulla Bagamoyo oli Itä-Afrikan rannikon tärkein kaupunki. Saksan Itä-Afrikka julisti vuonna 1888 Bagamoyon siirtomaan pääkaupungiksi ja rakennutti kaupunkiin "Boman", saksalaisen siirtomaapäämajan. Muutama vuosi myöhemmin pääkaupunki jouduttiin kuitenkin siirtämään Dar es Salaamiin, koska Bagamoyon rannikko oli matalaa ja siirtomaavalta tarvitsi syvärantaisen sataman laivoja varten.[5]

Vuonna 1889 jännitteet siirtomaaisäntien ja kaupungin asukkaiden välillä kärjistyivät saksalaisten määrättyä maa- ja omaisuusrekisteröinti velvollisuuden. Velvollisuus herätti paikallisissa pelon maidensa ja omaisuutensa menettämisestä. Bomboma niminen arabi järjesti Bushiri bin Salim al-Harthin avustuksella kapinan Bagamoyossa. Suuri osa Bagamoyosta paloi maan tasalle ja Bushiri kokosi joukkonsa kaupungin laitamille odottamaan vastarintaa. Saksan hallitus koki tarpeen auttaa Saksan Itä-Afrikan kauppayhtiötä ja lähetti Hermann von Wissmannin kukistamaan kapinan jalkaväkensä voimin, jota täydensi sudanilaiset ja etelä-afrikkalaiset sotilaat. Voittaakseen aikaa ennen Wissmannin joukkojen saapumista saksalainen amiraali Denhardt käynnisti neuvottelut Bushirin kanssa, joka vaati rannikkoseudun kuvernöörin asemaa, kuukausipalkkaa ja lupaa säilyttää oma armeijansa. Maaliskuussa 1889 Wissman oli koonnut joukkonsa ja rakentanut useita linnoituksia. Muutamien taisteluiden jälkeen kapina oli kukistettu ja heinäkuussa Bushiri ja Bomboma teloitettu.

Lokakuussa 1890 Sansibarin sulttaani myönsi neljällä miljoonalla saksan markalla virallisen maaoikeuden saksalaisille ja keväällä Saksan Itä-Afrikasta tuli virallisesti siirtomaa.[5]

Pääkaupungin siirryttyä Dar es Salaamiin huhtikuussa 1891 Bagamoyon Bomasta tuli pelkkä hallinnollinen keskus. Intialaisten kauppiaiden vaikutuksen lisäännyttyä karavaanikauppa hiljeni. Euroopasta saapuneet kreikkalaiset perustivat ensimmäisen hotellin Bagamoyoon.[5]

Saksalaisten lähdettyä Itä-Afrikasta vuonna 1914 Bagamoyon rooli kaupankäynnin keskuksena hiipui ja Bagamoyo palasi jälleen kalastajien ja maanviljelijöiden kaupungiksi.

Tansanian itsenäistyttyä 1961 Bagamoyosta tuli Bagamoyon alueen keskus.[5]

Bagamoyossa on trooppinen ilmasto ja vuosittainen keskilämpötila noin +28°. Sadekausi ajoittuu maaliskuusta kesäkuuhun kestäen keskimäärin 120 päivää. Kevyet sateet ajoittuvat lokakuusta joulukuuhun kestäen noin 60 päivää. Sadekautta käytetään hyväksi enemmän kosteutta tarvitsevien lajikkeiden, kuten riisin, maissin ja puuvillan viljelyksessä. Kevyitä sateita käytetään hyväksi vähemmän kosteutta tarvitsevien kasvien, kuten palkokasvien ja vihannesten viljelyksessä.[6]

Sää - Bagamoyo
Kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuosi
Keskimääräinen korkea °C 32 32 32 30 28 28 27 28 28 30 31 31 30
Keskimääräinen matala °C 24 24 25 25 23 23 22 22 22 22 23 24 23
Sademäärä mm 58 66 147 320 290 53 28 30 41 66 170 140 1 409
Lähde: Zoover.fi[7]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaolen raunioalue
  • Kaolen raunioalue sijaitsee noin viisi kilometriä etelään Bagamoyon nykyisestä keskustasta. Alueella on mahdollisesti Itä-Afrikan vanhimman moskeijan rauniot ja hautakammioita, jotka ajoittuvat 1200-1300-luvulle. Alueen asuttivat Šīrāzin kaupungista kotoisin olevat persialaiset. Mongolit valtasivat alueen hallintoonsa vuonna 1256 ja hallitsivat persialaisten asuttamaa aluetta vuoteen 1352 saakka. Alueen pohjoisosassa sijaitsevan moskeijan hautuumalla on nähtävissä 1200-1300-luvulle ajoittuvia hautakiviä, joihin on kaiverrettu koraanin suuria. Pohjoisen moskeijan lähistöllä on 22 hautakammiota, joissa osassa pilareita, jotka ajoittuvat 1700-luvulle. Pilarit olivat koristellut kiinalaisella posliinilla. Kaupungin satama oli aikoinaan Intian valtameren kansainvälinen kauppakeskus, jonka kautta kulki kiinalaista posliinia, persialaista keramiikkaa sekä kultaa, hopeaa, helmiä ja hajusteita.[4]
  • Frelimon eli Mosambikin vapautusrintaman entinen päämaja sijaitsee Kaolen raunioalueen ja Bagamoyon keskustan välissä. Historialliset rakennukset ovat nykyisin yksityisen yläasteen käytössä. Päämajasta käsin Samora Machel, josta myöhemmin tuli Mosambikin ensimmäinen presidentti, organisoi vastarintaliikettä portugalilaista siirtomaaisäntää vastaan. Joka vuosi virallinen delegaatio Mosambikista vierailee koulussa.[4]
  • Lähellä saksalaista Bomaa sijaitsee Bagamoyon saksalainen hautausmaa. Hautausmaa oli käytössä vuosina 1889-1894 ja sinne haudattiin Hermann von Wissmannin joukkoja. Saksan suurlähetystö on myöhemmin kunnostanut hautausmaan. Hautausmaalle on haudattu 18 saksalaista sotilasta, ja saksalainen sairaanhoitaja Antonie Baeumler ja alueen saksalaisväestöön kuulunut Gretel Schüller, joka kuoli kuuden päivän ikäisenä. Hautausmaan sivussa on vuonna 1939 kuolleen brittiläisen piirin komissaarin William Bamphilen hauta.[4]
  • Nykyisin yksityisen hotellin mailla Bagamoyossa sijaitsee hirttopaikka, jossa Bushiri kapinan kukistamisessa eloon jääneet, saksalaista siirtomaavaltaa vastustaneet kapinalliset hirtettiin. Bushirin kannattajat hirtettiin todennäköisesti joulukuussa 1889, Bushirin itsensä hirttämisen jälkeen 15. joulukuuta 1889 Panganissa. Täyttä varmuutta siitä, sijaitseeko nykyinen monumentti täsmälleen hirsipuun kohdalla ei ole. Hirttopaikka on nykyisin kansallinen muistomerkki.[4]
Bagamoyon vanhan linnakkeen Old Fort muuria.
  • Bagamoyon vanha linnake Old Fort on vuonna 1856 rakennettu arabialaistyylinen linnake. Linnake on nykyisin Bagamoyon vanhin rakennus. Linnakkeen rakennutti persialainen Abdallah Marhabi, mutta pian sen valmistumisen jälkeen linnakkeen valtasi Omanin ja Sansibarin sulttaani Majid, joka laajensi ja vahvisti linnaketta majoittamaan Baluchin varuskunnan joukkoja. Linnakkeen osti vuonna 1890 liikemies Seva Haji, joka lahjoitti sen saksalaisille 28. joulukuuta 1894 vaatimuksella, että saksalaiset perustaisivat koulun linnakkeeseen. Saksalaiset käyttivät linnaketta varuskuntansa majoittamiseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen brittiläiset käyttivät linnaketta vankilana. Vuoteen 1992 saakka linnaketta käytettiin vankilana ja poliisiasemana. Linnake restauroitiin Euroopan unionin tuella.[4]
  • The Liku-House on aasialaisen kauppiaan rakennuttama vanha rakennus, jonka tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Ratu Bhimji myi rakennuksen saksalaishallinnolle, jonka jälkeen saksalaiset käyttivät sitä hallintovirastona ja asuinpaikkana. Rakennus sijaitsee vanhan "Kaiser Strassen" varrella, lähellä kaupungin julkista puistoa. Tarinan mukaan kuuluisa preussilainen tutkimusmatkailija Emin Pasha putosi alas tämän rakennuksen toisen kerroksen ikkunasta. Nykyisen rakennuksessa toimii piirin komissaarin toimisto.[4]
Boma
  • Bagamoyossa sijaitseva saksalainen Boma on yksi tärkeimmistä historiallisista rakennuksista Itä-Afrikassa. Se rakennettiin vuosina 1895-1897 Saksan siirtomaa kuvernöörin asuinpaikaksi ja toimistoksi. Boma sijaitsee "Kaiser Strassen" ja "Gravenreuther Strassen" välissä, noin 200 metriä länteen rannasta. tiilirakennus on kaksikerroksinen, 42 metriä pitkä ja 33 metriä leveä. Sen molemmissa päädyissä on tornit. Brittiläisten hallintokaudella rakennuksen terävä katto muutettiin tasakatoksi. Vuonna 1998 El Nino sateiden seurauksena rakennuksen katto romahti tuhoten yhden parvekkeen. Vuonna 2009 Tansanian hallitus on alkanut restauroida rakennusta.[4]
Wissmannin muistomerkki
  • Boman ja julkisen puutarhan välissä sijaitsi vuonna 1894 pystytetty Wissmannin muistomerkki, joka pystytettiin Bagamoyossa kuolleiden saksalaissotilaiden muistoksi. Monumentti pystytettiin ennen Boman rakentamista. 1940-luvun lopulla britit tuhosivat muistomerkin, mutta sen pronssiset laatat kiinnitettiin linnakkeen muurille. Myöhemmin laatat siirrettiin Dar es Salaamiin Tansanian kansallismuseoon.[4]
Vanha arabialainen teetupa The Old Arab Tea House, kuva otettu vuosien 1906-1918 välisenä aikana.
  • Luultavasti Abdallah Marhabin rakennuttama vanha arabialainen teetupa The Old Arab Tea House on yksi Bagamoyon vanhimmista rakennuksista. Se lienee peräisin 1800-luvun alusta. Se rakennettiin alun perin sekatavarakaupaksi, jonka alakerrassa sijaitsi hotelli. Saksalaiset ja britit laajensivat rakennusta käyttäessään sitä hallintovirastona. Brittien hallintokaudella rakennuksessa oli myös paikallisväestön koulu, sen jälkeen pankki ja myöhemmin opetus- ja luonnonvaraministeriö. Vuonna 2009 Ruotsin kehityspalvelu (Sida) kunnosti rakennuksen Bagamoyon paikallishallinnon käyttöön.[4]
  • Vanhan linnakkeen, Boman ja Mwambao koulun välissä sijaitsee historiallinen saksalainen katu "Kaiser Strasse" (nykyisin India Street). Kadun on kunnostanut Ruotsin valtio vuonna 2006.[4]
  • Kaiser Strassen ja Customs Streetin risteyksessä sijaitsee Bagamoyon vanha postitoimisto. Sen rakennutti Sewa Haji. Rakennus siirtyi Hajin testamentin mukaisesti saksalaishallinnolle vuonna 1896. Rakennuksessa oli Itä-Afrikan ensimmäinen lennätinlaitos. Vuodesta 2009 lähtien rakennuksessa on ollut hotelli.[4]
  • Bagamoyon kirkko on rakennettu vuonna 1868, ja sitä pidetään Itä-Afrikan vanhimpana kirkkona.[4]
  • Ruvujoen suistoalue on lintuharrastajien suosima kohde, jossa voi nähdä myös virtahepoja.[2]

Bagamoyossa sijaitsee yliopisto, jossa on oikeustieteellinen tiedekunta sekä tietotekniikan ja viestintäteknologian tiedekunta.[8]

Myös Tansanian tunnetuin taideoppilaitos Bagamoyo College of Arts (TASUBA) sijaitsee Bagamoyossa. Oppilaitoksessa voi opiskella perinteistä tansanialaista maalaustaidetta, kuvanveistoa, teatteria, tanssia ja rummunsoittoa.[9]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa toimii Bagamoyon alueellinen sairaala Bagamoyo District Hospital.

Kaupungin julkisesta liikenteestä vastaavat daladaloiksi kutsutut minibussit.

Välimatkat ovat linnuntietä.

[10]

Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpia Bagamoyolaisia muusikoita ja yhtyeitä ovat perinnemusiikkia soittanut ja laulanut Hukwe Zawose, afropop-artisti Ashimba sekä reggaemuusikko Jhikoman.

Bagamoyon tunnetuin kulttuuritapahtuma on vuosittain järjestettävä Bagamoyon taide- ja kulttuurifestivaali Tamasha la Sanaa na Utamaduni. Tänä vuonna festivaali järjestetään 31. kertaa. Festivaali toteutetaan yhteistyössä Bagamoyon taideoppilaitoksen kanssa.[11]

Tansanian ylimmässä jalkapallosarjassa, Tanzanian Premier Leaguessa, Bagamoyoa edustaa JKT Ruvu Stars, joka on nimetty JKT Ruvu nimisen siipikarjatilan mukaan. Joukkue pelaa JKT Ruvu Stars Stadium nimisellä areenalla, jonka katsojakapasiteetti on 1 000.[12][13]

Tunnettuja bagamoyolaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit ja yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bagamoyo on ollut Vallejon ystävyyskaupunki vuodesta 1993 lähtien.[14]

Vuoden 2010 alusta Haapaveden kaupunki ja Bagamoyo aloittivat kuntayhteistyön. Yhteistyön keskeisenä teemana on kulttuuri ja vahvana painotuksena köyhyyden vähentäminen Bagamoyon alueella.[15]

  1. City Population. Tanzania. Viitattu 6.1.2014 (englanniksi)
  2. a b Bagamoyo - Historical Town (Arkistoitu – Internet Archive) Utalii Safari
  3. Bagamoyo World Heritage Site (Arkistoitu – Internet Archive) Tanserve
  4. a b c d e f g h i j k l m Famous Sights. Bagamoyo Friendship Society. Viitattu 11.5.2012(englanniksi)
  5. a b c d e f g h i Bagamoyo Friendship Society. The History of Bagamoyo. Viitattu 4.5.2012
  6. United Republic of Tanzania: Coast Region Socio-economic Profile. Viitattu 13.5.2012(englanniksi)
  7. Zoover: Bagamoyon sää. Viitattu 6.5.2012
  8. Bagamoyon yliopisto. Viitattu 9.5.2012 (englanniksi)
  9. Bagamoyon College of Art. Bagamoyo Friendship Society sivustolla. Viitattu 9.5.2012 (englanniksi)
  10. World Cities: Bagamoyo. Viitattu 17.5.2012 (englanniksi)
  11. Bagamoyon taide- ja kulttuurifestivaalien kotisivut. Viitattu 9.5.2012 (englanniksi)
  12. FIFA (Arkistoitu – Internet Archive) Vodacom Premium League Standings. Viitattu 9.5.2012 (englanniksi)
  13. JKT Ruvu Stars iSport sivustolla.[vanhentunut linkki] Viitattu 9.5.2012 (englanniksi)
  14. Vallejo Sister City Association. Viitattu 17.5.2012 (englanniksi)
  15. Suomen kuntaliitto. Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma: Haapavesi - Bagamoyo (Tansania). Viitattu 17.5.2012

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Maro, Eliwasa. Kessy, Jane: Historical Archaeology of Bagamoyo. Dar es Salaam University Press, 2000. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Ndunguru, Felix. Kadelya, William Lucas. Henschel, John: Bagamoyo: The Beauty at the Beach. (A pictorial portrait) Bagamoyo: Catholic Museum, Bagamoyo, 2002 (englanniksi).
  • Stanley, Henry Morton: How I Found Livingstone. Hertfordshire: Wordsworth Classics of World Literature, 2010 (alun perin 1872). Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]