Bagua
Bagua (八卦 pinyin: bāguà; Wade-Giles: pa kua; kahdeksan trigrammia) on kahdeksan guan eli trigrammin kaavio, joka esittää kiinalaisen kosmologian mukaista maailmankaikkeuden järjestystä. Järjestyksiä on kaksi: synnynnäinen (先天八卦 xiāntiānbāguà) eli Fuxin bagua (伏羲八卦 Fúxībāguà) sekä omaksuttu (後天八卦 hòutiānbāguà) eli kuningas Wenin bagua.
Xiantian ja houtian on länsimaisilla kielillä käännetty varhaiseksi taivaaksi ja myöhemmäksi taivaaksi. Kyseessä on "sanakirja-käännös". Todellisuudessa kyseessä ovat termit, joiden merkit menettävät oman merkityksensä toiseen merkkiin liitettynä. Xiantian tarkoittaa syntymässä saatua, synnynnäistä. Houtian tarkoittaa syntymän jälkeen omaksuttua. Termejä käytetään laajasti eri yhteyksissä kuvaamaan asioiden lähtökohtaa, jota ei voi muuttaa (xiantian), sekä asioiden muokkaamista ja muuttumista aktiivisen toiminnan vaikutuksesta (houtian).
Trigrammit ovat: qian 乾, "taivas"; xun 巽, "tuuli"; kan 坎, "rotko" tai "vesi"; gen 艮, "vuori"; kun 坤, "maa", zhen 震, "ukkonen", li 離, "tuli"; ja dui 兌, "kosteikko" tai "ilo". Trigrammeilla voidaan luokitella kaikki olevainen. Niitä käytetään astronomiassa, astrologiassa, fengshuissa, maantieteessä, navigoinnissa, ihmisten ja eläinten luokittelussa jne. Trigrammeilla on kiinalaisen elementtiteorian mukainen elementti.
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myyttinen hallitsija Fuxi (2852-2737 eaa.) tutki taivasta ja maata sekä kaikkea niiden väliin sijoittuvaa olevaista. Hän loi kahdeksan trigrammia luokitellakseen asioita. Hänen sanotaan järjestäneen trigrammit xiantian-baguaksi. Myöhemmin Zhou-dynastian perustajan, kuningas Wenin sanotaan tutkineen trigrammeja ja järjestäneen ne houtian-baguaksi.
Molemmat järjestykset on kuvattu Yijingin liitteessä "Shuoguazhuanissa" (说卦傳) eli trigrammien selityksessä.
Xiantian-bagua eli synnynnäinen bagua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Xiantian-baguassa, joka tunnetaan myös Fuxin (2852 - 2737 eaa.) järjestyksenä, taivas (qian) on ylhäällä ja maa (kun) alhaalla.
Taivaan ja maan välillä vasemmalla (idässä) on tuli eli aurinko (li) ja oikealla vesi eli kuu (kan), jotka määräävät ajan kulusta.
Vuori (gen) ja kosteikko (dui) ovat toisiaan vastapäätä. Ne muodostavat maantieteellisen akselin eli ylänkö-alanko -parin ja kuvaavat veden valumasuuntaa.
Tuuli (xun) tuo alavilta mailta kostean ilmavirtauksen, joka vuoren kohdatessaan synnyttää ukkosen (zhen). Tämä on meteorologinen pari.
Kukin pari on toisensa vastakohta. Houtian-baguaa pidetään täydellisen, harmonisen maailman kuvana. Näin se on voimakas hyvän onnen symboli, jota käytetään laajasti talismaaneissa ja koriste-esineissä. Yleisin talismaani on bagua-peili. Kiinalaisissa kaupungeissa käydään usein bagua-sotia, jolloin talojen ulkoseinille ja ikkunoihin ripustetaan peilejä ohjaamaan "pahaa energiaa" muualle.
Houtian-bagua eli omaksuttu bagua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Houtian-bagua, jota myös kuningas Wenin (1099 - 1055 eaa.) järjestykseksi kutsutaan, kuvaa ajan ja paikan muutoksia.
Ilmansuunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trigrammien järjestys vastaa perinteistä kiinalaista karttaa, jossa etelä on ylhäällä ja pohjoinen alhaalla. Tuli eli aurinko on ylhäällä etelässä, vesi eli kuu alhaalla pohjoisessa. Perinteisessä kiinalaisessa kompassissa eli luopanissa trigrammit edustavat kahdeksaa ilmansuuntaa ja ne esitetään usein myös modernissa kompassissa.
Aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trigrammit symboloivat ajan kulkua. Kan on keskiyö ja sydäntalvi. Li on keskipäivä ja keskikesä. Aikaa seurataan baguassa myötäpäivään. Näin zhen on aamu ja kevät; dui on ilta ja syksy.