Yijing
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Yijing tai Muutosten kirja (yksink.: 易经; perint.: 易經; pinyin: Yìjīng; Wade–Giles: I-Ching) on kiinalainen ennustuskirja ja yksi Kiinan viidestä klassikosta. Sen vanhimmat osat on ajoitettu jopa 1200-luvulle eaa., mutta nykymuotoiseksi tekstikokoelmaksi se koottiin noin 300-luvulla eaa.[1] Euroopassa Yijing tuli tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa, kun Richard Wilhelm teki siitä ensimmäisen saksankielisen käännöksen. Yijing koostuu yhteensä 64 heksagrammin tulkinnoista, joita on käytetty vuosituhansien ajan Yijing-ennustamiseen.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yijingin vanhimmat osat ovat suullisena perimätietona välittyneitä lyhyitä muinaisia ennusvärssyjä. Yijing ei ollut ainoa numerosarjoille perustuva ennusmenetelmä. Nimeltä tunnetaan kaksi muuta ennustamistekstiä Lianshanyi (連山 liánshān; vuoristo) ja Guicangyi (歸藏 gūicáng, paluu piiloon). Yijing on kuitenkin ainoa ennustamista koskeva teos, jonka Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huangdi (秦始皇帝) säästi kirjarovioiltaan. Vasta viime vuosien arkeologisissa kaivauksissa on löydetty katkelmia muista kadonneista teksteistä.
Arvioiden mukaan Yijing on koottu vuonna 800 eaa. Läntisen Zhoun aikakaudella. Jotkut ovat arvioineet sen olevan peräisin jopa vuodelta 1200 eaa.[1] Yijingin sanotaan kehittyneen nykyisin tunnettuun muotoonsa Zhou-dynastian aattona. Perinteen mukaan Zhou-dynastian perustajan isä Wenwang (周文王, 1099–1050 eaa.) asetti Yijingin ennusmerkit nykyisin tunnettuun järjestykseen ollessaan Shangin kuninkaan vankina. Hän kirjoitti heksagrammien selitykset (卦辭 guàcí). Siksi kirjan ydintä kutsutaan myös nimellä Zhouyi (周易, suom. Zhoun muutokset). Kirjan heksagrammit on järjestetty kuvaamaan Shang-dynastian kukistumista ja Zhou-dynastian valtaannousua.
Wenwangin poika, uuden kuninkaan veli, Zhoun herttua Dan (周公旦) jatkoi isänsä työtä kirjoittamalla viivojen selitykset (爻辭). Myöhemmin kirjaan liitettiin selityksiä, joista toisia väitetään Kungfutsen (孔夫子) kirjoittamiksi. Yijingiin tehdyt lisäykset ja selittävät tekstit on ajoitettu noin 300-luvulle eaa.[1]
Yijing sai nykyisen nimensä ja se otettiin yhdeksi Kiinan viidestä klassikosta Han-dynastian (206 eaa.–220 jaa.) aikana.[1]
Yhteiskunnallinen tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yijingin painottamat jinjang-teoria ja asioiden jakaminen viiteen elementtiin heijastavat taistelevien läänitysvaltioiden aikakauden kosmologisia teorioita. Näiden elementtien vuorovaikutus selitti maailman syntymisen ja ihmiselämän sekä luonnon vaihtelevat kohtalot. Ennustamisen taustalla piili kysymys siitä, missä määrin ihmiset voivat vaikuttaa tai reagoida muuttuviin olosuhteisiin. Merkittävä osa Yijingiä pyrkii laajentamaan ennustukset henkilökohtaiselta tasolta kungfutselaiseksi selitykseksi maailmankaikkeudesta. Oppineet hyödynsivät teosta myöhemmin juuri luomaan kungfutselaista kosmologiaa. Motivaatio sille johtui taolaisen kosmologian huomattavasta suosiosta.[1]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zhouyi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinainen Yijing (Zhouyi) koostuu 64 luvusta, joista jokainen koskee yhtä heksagrammia eli kuuden viivan muodostamaa kuviota. Luvun alussa on heksagrammin kuva, nimi sekä kuvaus heksagrammien osista (trigrammeista), esim. tuuli vuoren päällä. Otsikon jälkeen seuraa lyhyt koko heksagrammin kattava ennusteksti, joka on kirjan vanhin osa. Sen jälkeen tulevat kullekin viivalle annetut merkitykset.
Kirja on jaettu kahteen osaan, ylempi klassikko (shangjing) ja alempi klassikko (xiajing). Ylempi klassikko sisältää ensimmäiset 30 heksagrammia, joiden sanotaan kuvaavan Zhoun kapinaa Shang-dynastiaa vastaan ja Shang-dynastian kukistumista. Alempi klassikko sisältää loput heksagrammit, joiden sanotaan kuvaavan Zhoun hallintofilosofisia näkemyksiä.
Kymmenen siipeä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinaisen kirjan liitteenä ovat myöhempinä aikoina kirjoitetut selitykset, shiyi (十翼 kymmenen siipeä) eli zhuan (傳 selitys):
- Dazhuan (大傳 suuri selitys) eli Xicizhuan (系辭, yksinkert. 系辞 lisätyt sanat):
- Xici-shangzhuan (yläosa)
- Xici-xiazhuan (alaosa)
- Shuoguazhuan (说卦傳 trigrammien selitykset)
- Xiangzhuan (象傳 kuvien selitykset):
- Daxiang (suuri kuva)
- Xiaoxiang (pieni kuva)
- Tuanzhuan (彖傳 heksagrammien selitys)
- Xuguazhuan (序卦傳 heksagrammien järjestys)
- Zaguazhuan (雜卦傳 heksagrammien vertailu)
- Wenyanzhuan (文言傳 "merkkejä koskien" - qian- ja kun-heksagrammien merkityksiä syventävä)
Nämä selitykset ovat välittyneet nykypäiviin. Vuosina 1972-73 Mawangduin arkeologisilla kaivauksilla löydettiin yhdestä haudasta suuri joukko kirjoja silkille maalattuna. Yksi näistä on vanhin tunnettu Yijingin kopio. Sen teksti poikkeaa jonkin verran aikaisemmin tunnetusta versioista. Lisäksi siinä on kolme ennestään tuntematonta selitystä:
- Yizhiyi
- Yao
- Mu He (ja) Zhao Li
Modernit versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yijing on innoittanut ihmisiä kirjoittamaan tuhansia enemmän tai vähemmän alkuperäisestä poikkeavia Yijing-kirjoja. Niissä on nykyaikaan tai tiettyyn teemaan sovitetut selitykset. Useimmat niistä perustuvat Yijingin käännösten käännöksille, joissa alkuperäisiä merkityksiä on hukattu kokonaan. Suomeksi käännetyistä kirjoista yksikään ei ole alkuperäisen Yijingin käännös. Yijingin siivistä ei ole käännetty suomeksi muita kuin "Shuoguazhuan" internetiin.
Tulkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arpomalla rakennetaan kuuden viivan kuvio eli heksagrammi (卦 gùa), joka antaa vastauksen. Eri heksagrammivaihtoehtoja on 26 eli 64 erilaista. Yi tarkoittaa muuttumista. Sen erotti muista vastaavista ennusmenetelmistä se, että heksagrammit voivat muuttua toisiksi, joten varsinaisen ennusteen vaihtoehtoja on huomattavasti enemmän, menetelmästä riippuen. Yigua eli guan muuttaminen tarkoittaa sitä, että arpomalla voidaan saada aikaiseksi muuttuvia viivoja. Tällainen viiva muuttuu vastakohdakseen eli pehmeä jäykäksi ja jäykkä pehmeäksi. Muutosten seurauksena saadaan aikaan uusi heksagrammi, joka tulkitaan alkuperäisen heksagrammin kuvaaman toiminnan seuraukseksi.
Heksagrammin rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heksagrammin rakentaminen aloitetaan pohjalta eli alin viiva on ensimmäinen viiva. Heksagrammissa on kaksi ulottuvuutta. Viivojen paikat ovat yin- ja yang-paikkoja niin että ensimmäinen, kolmas ja viides paikka ovat yang ja toinen, neljäs ja kuudes paikka yin. Nämä paikat täytetään pehmeillä (柔 róu) ja jäykillä (剛 gāng) viivoilla (爻 yáo). Pehmeä viiva (⚋) on katkoviiva ja luonteeltaan yin; jäykkä viiva (⚊) on yhtenäinen viiva ja luonteeltaan yang. Tavallisessa kielenkäytössä niitä kutsutaan yin-viivaksi ja yang-viivaksi.
⚋ yīn 陰 |
⚊ yáng 陽 |
---|---|
Pehmeä ja jäykkä viiva. |
Yksi heksagrammianalyysin osa vertailee viivan ja sen paikan välistä yinyang-suhdetta. Heksagrammi koostuu kahdesta kolmen viivan ryhmästä eli trigrammista. Alempi trigrammi on sisätrigrammi (内卦 nèigùa) ja ylempi trigrammi on ulkotrigrammi (外卦 wàigùa). Sekä trigrammien ominaisuuksia että niiden viivojen keskinäisiä suhteita vertaillaan toisiinsa.
Trigrammin ja heksagrammin viivat voidaan jakaa kiinalaisen kolmijaon, kolmen aarteen (三財 sāncái) eli taivaan (天 tiān), maan (地 dì) ja ihmisen (人 rén) mukaan. Trigrammissa alin viiva on maa, toinen viiva ihminen ja ylin viiva taivas. Heksagrammissa kaksi alinta viivaa ovat maa, kaksi seuraavaa viivaa ihminen ja kaksi ylintä viivaa taivas. Koska ihminen on ennustuksessa huomion keskipiste, trigrammien keskimmäisillä eli ihmisviivoilla on erityinen merkitys heksagrammia analysoidessa. Viides viiva esittää kuningasta tai muuta johtajaa. Toinen viiva edustaa kansaa, alamaisia tai alempana hierarkiassa olevaa henkilöä.
Heksagrammeja voidaan tulkita useamman menetelmän mukaan.
Matemaattinen menetelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xiangshu-yixue on kirjaimellisesti "kuva-numero yi-oppi" eli yin tutkiminen kuvan matematiikkaa (numeroa) analysoiden. Sen kehitys alkoi, kun Kongfuzin (Kongfutse) oppilas Zi Xia (子夏 Zǐ Xià, 507-400 eaa.) kehitti 12 xiaoxi-guaa (消息卦) eli "katoavaa ja kasvavaa heksagrammia" merkitsemään vuoden kahtatoista kuukautta ja yinin ja yangin kasvua ja vähenemistä vuoden aikana. Läntisen Han-dynastian aikana elänyt oppinut Meng Xi (孟喜) ratkaisi n.138 eaa. oppineita pitkään askarruttaneen ongelman, miten jokaiselle vuoden päivälle voidaan antaa heksagrammien mukainen määrite. Fengshuin dagua-koulukunnan menetelmät perustuvat hänen työhönsä.
Eniten matemaattisen ennustamisen kehittymiseen vaikutti Jing Fang (京房 Jīng Fáng; 77-37 eaa.). Häneltä ovat peräisin useimmat nykyisin käytössä olevat menetelmät. Hyvin pian matemaattinen tulkinta syrjäytettiin tekstitulkinnan tieltä. Vasta Song-dynastian aikana eläneet oppineet Chen Tuan (陳摶 871-989) ja Shao Yong (邵雍 Shào Yōng; 1011-1077) selvittivät matemaattisen menetelmän salat. Siitä lähtien se on ollut arvostettu ja tarkkana pidetty tapa tehdä yijing-ennusteita.
Matemaattisessa menetelmässä on eri haaroja kuten Wenwanggua (kuningas Wenin guat) ja Meihua (luumunkukka).
Tekstiennustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itäisen Han-dynastian aikana xiangshu-yixuen matemaattinen puoli jäi pois käytöstä ja heksagrammien kuvia tulkittiin kirjan heksagrammien ja viivojen selitysten pohjalta. Oppineet tutkivat sanojen merkityksiä ja vertailivat kuvien välisiä suhteita. Vanhojen ennustekstien sanojen alkuperäiset merkitykset olivat joiltain osin unohtuneet tai hämärtyneet, joten yin tutkijat suorittivat jonkinasteista kielitieteellistä tutkimusta varmistaakseen ymmärryksensä tekstien merkityksestä.
Tätä länsimaissa tunnetuinta ennustusmenetelmää kiinalaiset kutsuvat "oppineiden, lasten ja ulkomaalaisten menetelmäksi". Sen virallinen nimi on xiangshu-jujing eli klassikon tulkinta kuvia käyttäen.
Heksagrammitaulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylempi trigrammi → Alempi trigrammi ↓ |
☰ Qián |
☳ Zhèn |
☵ Kǎn |
☶ Gèn |
☷ Kūn |
☴ Xùn |
☲ Lí |
☱ Dui |
☰ Qián |
䷀ 1:乾 qián Alkuunpaneva |
䷡ 34: 大壯 dà zhuàng Suuri voima |
䷄ 5: 需 xū Odottaminen |
䷙ 26: 大畜 dà chù Suuri saavutus |
䷊ 11: 泰 tài Rauha |
䷈ 9: 小畜 xiǎo chù Pieni säästö |
䷍ 14: 大有 dà yǒu Huomattava omistus |
䷪ 43: 夬 guài Irtautuminen |
☳ Zhèn |
䷘ 25: 無妄 wúwàng Ilman valhetta |
䷲ 51: 震 zhèn Hätkäyttävä |
䷂ 3: 屯 chún Kokoaminen |
䷚ 27: 頤 yí Ravitseminen |
䷗ 24: 復 fù Palautuminen |
䷩ 42: 益 yì Lisääntyminen |
䷔ 21: 噬嗑 shìkè Pureskelu |
䷐ 17: 隨 suí Seuraaminen |
☵ Kǎn |
䷅ 6: 訟 sòng Käräjöiminen |
䷶ 40: 解 xiè Vapautuminen |
䷾ 29: 坎 kǎn Kuilu |
䷕ 4: 蒙 méng Tietämätön |
䷣ 7: 師 shī Johtaminen |
䷤ 59: 渙 huàn Hajottaminen |
䷝ 64: 未濟 wèijì Keskeneräinen |
䷰ 47: 困 kùn Rajoittaminen |
☶ Gèn |
䷠ 33: 遯 dùn Perääntyminen |
䷽ 62: 小過 xiǎo guò Pieni etu |
䷦ 39: 蹇 jiǎn Este |
䷳ 52: 艮 gèn Paikallaan pysyminen |
䷎ 15: 謙 qiān Vaatimattomuus |
䷴ 53: 漸 jiàn Eteneminen |
䷷ 56: 旅 lǚ Matkustaminen |
䷞ 31: 咸 xián Vetovoima |
☷ Kūn |
䷋ 12: 否 pǐ Vastoinkäymiset |
䷏ 16: 豫 yù Tyytyväisyys |
䷇ 8: 比 bǐ Liittoutuminen |
䷖ 23: 剝 bō Karsiminen |
䷁ 2: 坤 kūn Myötäilevä |
䷓ 20: 觀 guān Tarkkaileminen |
䷢ 35: 晉 jìn Eteneminen |
䷬ 45: 萃 cuì Kokoaminen |
☴ |
䷫ 44: 姤 gòu Tapaaminen |
䷟ 32: 恆 héng Säilyminen |
䷯ 48: 井 jǐng Kaivo |
䷑ 18: 蠱 gǔ Rappeutuminen |
䷭ 46: 升 shēng Nousu |
䷸ 57: 巽 xùn Läpitunkeva |
䷱ 50: 鼎 dǐng Uhripata |
䷛ 28: 大過 dà guò Suuri koetus |
☲ |
䷌ 13: 同人 tóngrén Yhdistäminen |
䷶ 55: 豐 fēng Yltäkylläisyys |
䷾ 63: 既濟 jìjì Loppuun saattaminen |
䷕ 22: 賁 bì Kaunistaminen |
䷣ 36: 明夷 míngyí Pimentyminen |
䷤ 37: 家人 jiārén Perheenjäsenet |
䷝ 30: 離 lí Kirkkaus |
䷰ 49: 革 gé Uudistaminen |
☱ |
䷉ 10: 履 lǚ Astuminen |
䷵ 54: 歸妹 guīmèi Sisaren naittaminen |
䷻ 60: 節 jié Säännöstely |
䷨ 41: 損 sǔn Väheneminen |
䷒ 19: 臨 lín Lähestyminen |
䷼ 61: 中孚 zhōngfú Sisäinen luottamus |
䷥ 38: 睽 kuí Väärinkäsitys |
䷹ 58: 兌 duì Ilo |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- "Das Mawangdui-Yijing, Text und Deutung", Dominique Hertzer
- "The Numerology of the I Ching, A Sourcebook of Symbols, Structures, and Traditional Wisdom", Master Alfred Huang
- "The Complete Idiot's Guide to The I Ching", Elizabeth Moran and Master Joseph Yu
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikkilä, Margit: I Ching: Muutosten kirja. Helsinki: Books on Demand, 2009. ISBN 978-952-498-764-6
- Holitzka, Marlies: I Ching: Avain muutokseen. ((I Ching, 1994.) Käännös: Tuikku Ljungberg) Helsinki: Unio mystica, 1996. ISBN 952-9586-36-1
- Markert, Christopher: I Ching: Muutosten kirja. ((I Ching, 1986.) Suomentanut Jatta-Liisa Jing) Hämeenlinna: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6698-3
- Woo, Allie: I Ching. ((Ancient wisdom: I Ching, 1998.) Suomentanut Pasi Punnonen. Muinainen viisaus) Hämeenlinna: Karisto, 1998. ISBN 951-23-3866-1
- Christensen, Lars Bo: The Book of Changes - The original Core of the I Ching. Amazon Create Space 2015. (The first translation of the original core text with a full glossary). ISBN 978-87-997976-1-5.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- I ching. Teoksessa Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. (Ursan julkaisuja 81) Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4 Teoksen verkkoversio.
- Yijing-sivuja (Arkistoitu – Internet Archive)
- The I Ching on the Net (Arkistoitu – Internet Archive)
- The Key to the I Ching (Arkistoitu – Internet Archive)
- Text of Book I of Wilhelm/Baynes translation
- Shuoguazhuan suomeksi
Neljä kirjaa | |
---|---|
Viisi klassikkoa | |
Kolme kommentaaria | |
Kolmetoista klassikkoa | |
Muita |