B43
B43 (alkujaan Mark 43 -ydinpommi) oli Yhdysvaltojen asevoimien vetypommi, joka voitiin pudottaa taktisista hävittäjä-pommittajista, rynnäkköhävittäjistä ja pommikoneista. Siinä oli säädettävä räjäytysteho (engl. variable yield).[1]
Yhdysvaltain laivasto käytti asetta lentotukialuksilta nousemaan kykenevissä Douglas A-3 Skywarrior, Douglas A-4 Skyhawk ja A-5 Vigilante[2] lentokoneissa. Ilmavoimat käyttivät sitä strategisissa pommikoneissa kuten Boeing B-47 Stratojet ja Boeing B-52 Stratofortress, sekä useimmissa muissa ydinaseita kuljettamaan pystyvissä sotilaslentokoneissa. Tämän tyypin ohjusaseita annettiin käyttöön myös NATO-liittolaisille, esim. Ison-Britannian Vickers Valiant ja Canberra lentokoneita käyttävillä laivueilla oli B43-ydinpommeja. Myös hävittäjät kuten F-16 ja F/A-18 Hornet pystyttiin aseistamaan tällä pommilla.
Aseesta oli kaksi varianttia, Mod 1 ja Mod 2; niissä kummassakin oli viisi mahdollista asetettavaa räjähdystehoa. Mallista riippuen B43:n pituus oli 3,81–4,15 metriä. Sen suurin halkaisija oli 45 cm ja paino vaihteli eri malleilla 935 kg:stä 960 kg:aan. Säädettävä räjäytysteho vaihteli 70 kilotonnista TNT:tä yhteen megatonniin.[1]
B43 kehitettiin 1956 Los Alamos National Laboratoryssa, ja tuotanto aloitettiin 1959. Se tuli asevoimien käyttöön huhtikuussa 1961. Kaikkiaan asetta tuotettiin 2 000 kappaletta, aina vuoteen 1965 asti. Osassa malleissa oli hidastuslaskuvarjo ohjaamassa pommin putoamista.[1]
Ydinaseonnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksi B43-ydinpommi oli osallisena ydinaseonnettomuudessa 1965, kun Douglas A-4 Skyhawk lentokone putosi mereen USS Ticonderoga (CV-14) lentotukialuksen kannelta lähellä Japanin rannikkoa. Konetta, sen pilottia, eikä mukana ollutta ydinasetta koskaan löydetty. Tipahtamispaikalla meren syvyys oli noin 4 500 metriä. Onnettomuus salattiin, ja siitä saatiin julkista tietoa vasta 1981.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Complete List of All U.S. Nuclear Weapons Nuclearweaponarchive.org. 14.10.2006. Viitattu 4.11.2018 (englanniksi).
- ↑ North American A-5 Vigilante - Specifications Vietnam Conflict Aviation Resource Center. Viitattu 4.11.2018 (englanniksi).
- ↑ Broken Arrows: Nuclear Weapons Accidents atomicarchive.com. Viitattu 4.11.2018 (englanniksi).
- ↑ Oskins, James C. & Maggelet, Michael H.: Broken Arrow: The Declassified History of U.S. Nuclear Weapons Accidents, s. 195–. Lulu.com, 2008. ISBN 978-1-4357-0361-2 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
