Vickers Valiant

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vickers Valiant
Tyyppi pommikone
Alkuperämaa  Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistaja Vickers-Armstrongs
Suunnittelija George R. Edwards[1]
Ensilento 18. toukokuuta 1951
Esitelty 1955
Poistettu käytöstä Tammikuussa 1965
Tila ei käytössä, museoitu
Pääkäyttäjät Royal Air Force
Valmistusmäärä 107
Valmistusvuodet 1951 -1957
Vickers Valiant vuonna 1961 Filtonin lentokentällä Bristolissa. Kone on maalattu valkoiseksi ydinräjähdyksen aiheuttaman lämpösäteilyn heijastamiseksi pois sen rungosta.

Vickers Valiant on brittiläisen Vickers-Armstrongsin valmistama pommikone. Se kuului, sarjassaan ensimmäisenä käyttöön hyväksyttynä: kahden muun tyypin ohella brittiläiseen V-pommittajien sarjaan, muut olivat Handley Page Victor ja Avro Vulcan. Neljällä suihkumoottorilla varustettu pommikone oli Kuninkaallisten ilmavoimien käytössä vuosina 1955–1965. Ensilentonsa se oli tehnyt 18. toukokuuta 1951. Ylätasoisen koneen spesifikaatio määriteltiin vuonna 1948.[2] Koneessa käytetyissä alumiiniosissa havaittiin ennenaikaista väsymistä ja korjaamisen sijasta konetyyppi poistettiin palveluskäytöstä.

Vickers Valiant oli strateginen pommikone joka korkealla, 21 000 metrissä lentäessään, oli lähes täysin ilmatorjunnan ulottumattomissa. Se saavutti 913 km/h (567 mph) lentonopeuden yli 9 300 metrin korkeudessa.[3] Se sai kunnian olla ensimmäisin, sekä fissio- että fuusiopommin pudottanut brittiläinen konetyyppi. Konetyypin muita käyttökohteita olivat sekä ilmatankkerina eli tankkauskoneena että valokuvaus-tiedustelukoneena toimiminen.[4]

Konetyyppi oli brittien ensimmäinen, joka pudotti ydinpommin. Se tapahtui Australian Maralingan koealueella 11. lokakuuta 1956. Testauksen kohteena oli Blue Danube (suom. Sininen Tonava) -niminen taktinen ydinräjähde. Testisarjan eli operaation nimenä oli Buffalo, jonka 3. testi tämä pommin ilmasta pudotus oli. Muut koeräjäytykset eivät olleet ilmapudotuksia. Testialueen tunnusnimi oli Kite eli Leija. Konetyypin useita yksilöitä osallistui myös Operaatio Grappleen, 49. Sqn (pommituslentolaivue) alaisuudessa.[5][6]

Cosworthin ilmailumuseossa säilytettävä Vickers Valiant on tunnusnumeroltaan XD818. Kuvan valkomaalattu kone on ydinaseen heijastevaikutusten vähentämistä varten.

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Miehistö: 5
  • Pituus: 32,99 m
  • Kärkiväli: 34,85 m
  • Korkeus: 9,8 m
  • Siipipinta-ala: 219 m2
  • Paino tyhjänä: 34 420 kg
  • Hyötykuorma: 9 500 kg
  • Korkein lentoonlähtöpaino: 62 600 kg
  • Valmistusmäärä: 107

Moottorit ja suoritusarvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 4 × Rolls-Royce Avon RA28 Mk 204 suihkumoottoria, työntövoima à 44 kN
  • Huippunopeus: 0,82 Mach (912 km/h +9 300 metrin korkeudessa)
  • Lentomatka: 7 200 km, josta puolet matkasta täydellä pommikuormalla, ulkopuolisin lisäpolttoainesäiliöin
  • Lakikorkeus: 21 000 metriä
  • Nousunopeus: 20 m/s
  • 1 × 4500 kg pommi tai
  • 21 × 450 kg pommeja
  • Ydinaseistuksena: Yellow Sun -tyyppinen fuusiopommi taikka Blue Danube -tyyppinen fissiopommi
  • Andrew Langley: The Armed Forces: The Royal Air Force, Wayland Publishers Ltd., 1986 (s. 7–8 & 30)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]