Béla Miklós
Béla Miklós Dálnoki | |
---|---|
Unkarin pääministeri | |
Edeltäjä | Ferenc Szálasi |
Seuraaja | Zoltán Tildy |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. kesäkuuta 1890 Budapest, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 21. marraskuuta 1948 (58 vuotta) Budapest, Unkari |
Ammatti | kenraalieversti |
Puoliso |
Éva Csákány Irma Varga |
Tiedot | |
Puolue | Unkarin itsenäisyyspuolue |
Huomautukset Perusti puna-armeijan miehittämässä Debrecenissä väliaikaisen hallituksen, jossa oli edustettuna aselepoa kannattavia unkarilaisia poliittisia ryhmiä. Nuoliristi-johtaja Szalasin hallitus oli edustanut saksalaisten kanssa liitossa ollutta ja hävinnyttä osapuolta paeten Saksan alueelle rintaman siirtyessä Unkarin länsirajalle. |
|
Béla Miklós Dálnoki (11. kesäkuuta 1890 Budapest – 21. marraskuuta 1948 Budapest)[1] oli unkarilainen kenraali, joka toimi Unkarin ensimmäisenä pääministerinä toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1944–1945.
Miklós palveli maailmansotien välisenä aikana Unkarin armeijassa ja oli 1933–1936 sotilasattašeana Berliinissä. Toisen maailmansodan alussa hän oli armeijakunnan komentajana ja 1942–1944 valtionhoitaja Miklós Horthyn kanslian sotilasjohtajana. Elokuusta 1944 alkaen hän oli Unkarin ensimmäisen armeijan komentaja ja kannatti rauhaa Neuvostoliiton kanssa.
Kun Saksa ja Nuoliristi-puolue kaappasivat lokakuussa 1944 vallan Unkarissa, pidätystä pelännyt Miklós loikkasi Puna-armeijan puolelle ja antoi 17. lokakuuta julistuksen, jossa kehotti muita unkarilaisia upseereja tekemään samoin. Puna-armeijan miehittämässä Debrecenissä 22. joulukuuta 1944 kokoontunut oppositiopuolueiden edustajista koostunut väliaikainen kansalliskokous valitsi Miklósin uuden väliaikaisen hallituksen pääministeriksi Neuvostoliiton hyväksynnällä. Hänen johtamansa hallitus otti vallan Unkarissa seuraavana keväänä Nuoliristin hallituksen kukistuttua saksalaisten tappion myötä. Miklós jatkoi pääministerinä marraskuussa 1945 pidettyihin ensimmäisiin sodanjälkeisiin parlamenttivaaleihin asti, jolloin hänen seuraajakseen tuli pientilallisten puolueen johtaja Zoltán Tildy. Miklós valittiin vuoden 1947 vaaleissa parlamenttiin porvarillisen itsenäisyyspuolueen ehdokkaana, mutta valtaan nousseet kommunistit peruuttivat puolueen saamat edustajanpaikat ja Miklós joutui vetäytymään julkisesta elämästä. Hän kuoli seuraavana vuonna.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dálnoki Miklós Béla Magyar Életrajzi Lexikon. Viitattu 26.3.2013.