Siirry sisältöön

Béla Imrédy

Wikipediasta
Vitez Béla Imrédy
Béla Imrédy vuonna 1939.
Béla Imrédy vuonna 1939.
Unkarin pääministeri
14. toukokuuta 1938 – 16. helmikuuta 1939
Edeltäjä Kálmán Darányi
Seuraaja Pál Teleki
Unkarin ulkoministeri (väliaikainen)
28. marraskuuta 1938 – 10. joulukuuta 1938
Edeltäjä Kálmán Kánya
Seuraaja István Csáky
Henkilötiedot
Syntynyt29. joulukuuta 1891
Budapest, Unkari
Kuollut28. helmikuuta 1946 (66 vuotta)
Budapest, Unkari
Puoliso Johanna Bissingen-Nippenburg
Tiedot
Puolue MÉP

Béla Imrédy (29. joulukuuta 1891 Budapest – 28. helmikuuta 1946 Budapest)[1] oli unkarilainen poliitikko, joka toimi Unkarin pääministerinä 1938–1939.

Imrédy oli koulutukseltaan lakimies ja aloitti uransa virkamiehenä Unkarin valtiovarainministeriössä. Vuodesta 1928 hän oli johtajana Unkarin kansallispankissa. Vuosina 1932–1935 hän oli valtiovarainministerinä Gyula Gömbösin äärioikeistolaisessa hallituksessa, ja palasi sen jälkeen kansallispankkiin pääjohtajaksi. Valtionhoitaja Miklós Horthy nimitti Imrédyn Unkarin pääministeriksi 14. toukokuuta 1938, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Saksa oli liittänyt Itävallan itseensä. Kehityksestä huolestunut Imrédyn hallitus pyrki rajoittamaan äärioikeiston toimintaa Unkarissa ja voittamaan länsivaltojen luottamuksen, mutta samanaikaisesti se myös sääti monia taantumuksellisia lakeja. Hallitus muun muassa rajoitti juutalaisten mahdollisuuksia toimia liike-elämässä ja eri ammateissa sekä sääti uusia rajoituksia kokoontumis- ja lehdistönvapauteen. Lopulta Imrédy omaksui myös Saksaan nojanneen ulkopolitiikan. Imrédy joutui eroamaan pääministerin paikalta 16. helmikuuta 1939, kun oppositio onnistui paljastamaan hänen salatut juutalaiset sukujuurensa.[1]

Unkarin poliittista johtoa Béla Imrédy ja Kálmán Kánya natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin vieraana hänen Berchtesgadenin asunnollaan.

Imrédy jatkoi toisen maailmansodan aikana monien oikeistolaisten järjestöjen johdossa. Saksan miehitettyä Unkarin vuonna 1944 hän toimi Unkarin talousministerinä ja valjasti maan kansantalouden Saksan sotapolitiikan tueksi.[2] Läheinen yhteistyö saksalaismiehittäjien kanssa johti siihen, että sodan jälkeen kansantuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan sotarikoksista[3].[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Béla Imrédy (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 20.2.2014.
  2. ↑ Unkari vaikeassa taloudellisessa pulassa - Imredy kutsuttiin hallitukseen taloudellisia oloja järjestämään. Helsingin Sanomat, 25.5.1944, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.
  3. ↑ Imredy myönsi saksalaissuuntauksensa. Helsingin Sanomat, 17.11.19454, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Béla_Imrédy&oldid=22891407”