Aviglysiini
| Aviglysiini | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | (E,2S)-2-amino-4-(2-aminoetoksi)but-3-eenihappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(COC=CC(C(=O)O)N)N[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H12N2O3 |
| Moolimassa | 160,176 g/mol |
| Sulamispiste | 178–183 °C (hydrokloridisuolana)[2] |
Aviglysiini eli aminoetoksivinyyliglysiini tai AVG (C6H12N2O3) on aminohappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään parantamaan hedelmien ja leikkokukkien kestävyyttä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aviglysiini on väritöntä kiteistä ainetta, joka liukenee veteen. Se on ACC-syntaasin inhibiittori ja estää kasviessa eteenin muodostukselle tärkeän välituotteen 1-aminosyklopropaani-1-karboksyylihapon biosynteesiä. Tämän vuoksi hedelmien kypsyminen ja kukkien lakastuminen hidastuu. Yhdiste ei ole myrkyllistä nisäkkäille, kaloille tai mehiläisille, mutta on kohtalaisen myrkyllistä linnuille.[2][3][4]
Aviglysiini eristettiin ensimmäisen kerran eräästä Streptomyces-suvun sädesienikannasta. Nykyäänkin sen valmistus perustuu biotekniseen prosessiin, koska aviglysiinin kemiallinen synteesi on hankalaa ja kallista. Aviglysiiniä käytetään muun muassa estämään omenoiden kypsymistä, mikä pidentää sadonkorjuukautta. Sitä voidaan myös käyttää parantamaan herkkien hedelmien kuten päärynöiden kuljetuksenkestävyyttä ja leikkokukkien kukinta-ajan pidentämiseen. Aviglysiini on sallittu käytettäväksi muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aviglycine – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 28.1.2017.
- ↑ a b c Wilhelm Rademacher & Lutz Brahm: Plant Growth Regulators, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 27.1.2017
- ↑ a b Horace G. Cutler & Stephen J. Cutler: Growth Regulators, Plant, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 28.1.2017
- ↑ a b Kalyani Paranjape,Vasant Gowariker,V N Krishnamurthy,Sugha Gowariker: The Pesticide Encyclopedia, s. 19. CABI, 2014. ISBN 9781780640143 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.1.2017). (englanniksi)