Avainhallinta
Avainhallinnalla ylläpidetään tietoja kiinteistö- ja huoneistoavaimista, seurataan avainhistoriaa sekä valvotaan avainten luovutuksia ja palautuksia.
Kiinteistöjen turvallisuuden kannalta avainhallinnalla varmistetaan, että avaimia ei häviä esimerkiksi varkauksien tai hukkaamisten takia. Tai mikäli häviämistä tapahtuu, niin tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä. Näin vältetään kalliiksi tulevat lukkoremontit.
Avainhallinta on useiden tahojen yhteistä toimintaa ja yksikin heikko lenkki romahduttaa sen perusidean. Kiinteistöstä vastaavan yhtiöiden lisäksi avainhallinta koskee myös palveluntuottajia, kuten lukkoliikkeitä, vartioimisliikkeitä sekä muita toimijoita, joiden tehtäviin avainhallinta on määritelty.[1]
Avaininventointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suojattujen avainten avainhallinta perustuu avaininventointiin. Siinä selvitetään järjestelmään luotujen yksilöiden todellinen määrä esim. valmistajalta. Inventoinnin yhteydessä avainmäärä myös todennetaan, tarvittaessa niin että avaimet pyydetään tuomaan nähtäväksi. Suojaamattomien lukostojen ura-avaimille ei avaininventointia voi tehdä.
Hyvän avainhallinnan edellytys on, että avaimet on yksilöity esim. leimauksella tai tunnuksella. Yksilöinnistä ei kuitenkaan saa selvitä mihin kohteeseen avain sopii, esim. huoneiston numeroa ei saa paljastaa.
Teknologinen kehitys ja älyavainkaappi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manuaalisen toimenpiteiden sijaan avainhallinnassa ovat yleistyneet internet-pohjaiset ohjelmistot. Niiden avulla voi kuitata avaimet digitaalisella allekirjoituksella. Avainhallintaohjelmistot mahdollistavat myös erilaiset muistutustoiminnot.
Älyavainkaappia käytetään automatisoimaan avainten hallintaa. Kaappi voi olla osa kohteen kulunvalvontajärjestelmää tai se voi myös toimii itsenäisesti. Kaapissa on koukkupaikat, joiden avautuminen voidaan sitoa käyttäjän tunnistautumiseen. Tyypillisesti tunnistautuminen perustuu henkilökohtaiseen tunnisteen, koodiin tai sormenjäljen kaltaiseen biometriseen tunnistautumiseen. Tarvittaessa käytetään näitä kaikkia tapoja yhdessä.
Älyavainkaapin koukut ohjelmoidaan avautumaan eri määrityksiin sidottuna. Määrityksenä voi olla käyttäjä, aika tai tietyt poikkeusohjaukset. Kun määritykset täyttyvät, kaappi vapauttaa avainkoukun ja käyttäjä saa avaimen käyttöönsä. Älyavainkaappi voidaan myös määrittää valvomaan että valittu avain palautuu määräaikaan mennessä. Jos palautumista ei tapahdu, kaappi antaa hälytyksen valittuun kohteeseen.
Älyavainkaappien tyypillisiä käyttökohteita ovat mm. teollisuuslaitokset, sairaalat, kiinteistöyhtiöt ja koulut. Kaikki nämä ovat sellaisia kohteita, joissa tyypillisesti asioi paljon ulkopuolisia palveluntuottajia tai muita käyttäjiä[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ - lakiblogi: Tutkimus: Taloyhtiöiden murtoturvallisuudessa paljon parannettavaa www.taloyhtio.net. Arkistoitu 26.11.2016. Viitattu 9.12.2016.
- ↑ Avainkaappiopas, Safetyset Oy safetyset.fi.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Avainhallintaa ohjeistaa Finanssialan keskusliitto avainturvallisuusohjeellaan http://www.finanssiala.fi/vahingontorjunta/dokumentit/Avainturvallisuusohje.pdf