August von Tobiesen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

August Friedrich (Fredrik) von Tobiesen (ven. Август Романович Тобизен, Avgust Romanovitš Tobizen; 18. maaliskuuta 1810 Marienhof bei Plön, Schleswig-Holstein28. helmikuuta 1885 Helsinki, Venäjän keisarikunta)[1][2] oli saksalaissyntyinen venäläinen kenraalimajuri ja Suomen santarmihallituksen ensimmäinen päällikkö.

Tobiesenin isä oli Ludolph Hermann Tobiesen. Tobiesen aloitti palveluksensa Venäjän laivastossa vuonna 1825. Hän palveli vuodesta 1832 Kaartin ekipaasissa ja vuodesta 1843 2. ekipaasissa. Hän sai luutnantin arvon 1831 ja kapteeniluutnantin 1842. Vuodesta 1848 hän oli santarmimajurina Vitebskissä.[2]

Tobiesen tuli Suomeen Krimin sodan aikana vuonna 1854, ja hänet nimitettiin Suomen santarmiosaston esiupseeriksi eli päälliköksi vuonna 1856. Myöhemmin perustettiin Suomen santarmihallitus, jota hän johti kuolemaansa saakka. Tobiesen kuvasi 1860-luvun alusta alkaen Suomen kenraalikuvernööreille toimittamissaan raporteissa Suomessa jatkuvasti kasvavaa ”separatismia”, joka tosin hänen mukaansa oli lähtöisin lähinnä ruotsinkielisen yläluokan keskuudesta, kun taas suomenkielinen kansa oli uskollista Venäjälle. Hän ei onnistunut vakuuttamaan kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergia, joka suosi ruotsinkielisiä.[3][4][5] Jac. Ahrenbergin mukaan Tobiesen olisi kerran jopa ”ilmiantanut” Adlerbergin keisarille, mikä ei kuitenkaan johtanut mihinkään.[5] Seuraavan kenraalikuvernöörin Fjodor Heidenin kielipolitiikka vastasi Tobiesenin suositusta.[4] Tobiesen sai aikaan Hjalmar Nordenstrengin siirtämisen Hämeen läänin kuvernöörin paikalta vähäpätöisempään Mikkelin läänin kuvernöörin tehtävään, koska tämä suhtautui viileästi venäläisiin ja Venäjään.[5]

Tobiesen sai kenraalimajurin arvon vuonna 1868.[2] Hän kuoli aivohalvaukseen vuonna 1885.[1]

Tobiesenin puoliso oli paronitar Olga von Rosen.[2] Heidän poikiaan olivat Venäjällä uransa luonut kuvernööri Hermann von Tobiesen[3][6] ja Suomeen asettunut eversti Fredrik Paul Johannes von Tobiesen.[5] Tobiesenin tytär oli taidemaalari Olga von Nottbeck. Finlayson-yhtiön omistajasukuun kuuluneet veljekset Wilhelm Fredrik von Nottbeck ja Peter von Nottbeck olivat Tobiesenin vävyjä.[7]

  1. a b Dödsfall. (ruotsiksi) Finlands Allmänna Tidning 3.3.1885, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.7.2023.
  2. a b c d 79620 (saksaksi) Erik-Amburger-Datenbank. Viitattu 13.7.2023.
  3. a b Osmo Jussila: ”Kenraalikuvernööri, ministerivaltiosihteeri ja senaatti”, s. 129, 144, 160–161 teoksessa Suomen keskushallinnon historia 1809–1996 (toim. Raimo Savolainen). Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.
  4. a b Osmo Jussila: Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917, s. 268, 536–537. WSOY, Helsinki 2004.
  5. a b c d Osmo Jussila: ”Keisarikunnan moraalilääkärit: Poliittinen santarmivalvonta Suomessa 1800-luvulla”, s. 23–31, 35–36 teoksessa Ajankohta: Poliittisen historian vuosikirja 1994 (toim. Mikko Majander). Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen julkaisuja. Tutkijaliitto, Helsinki 1993.
  6. Tobiesen, August* Friedrich (August Romanovič) v. (1810-1885) (saksaksi) Baltisches Biografisches Lexikon digital. Viitattu 13.7.2023.
  7. Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 220. Helsingfors 1942.