Astyra (Myysia)
| Astyra | |
|---|---|
| Ἀστυρα | |
| Sijainti | |
  Astyra |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Akçay, Edremit, Balıkesir |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Myysia |
Astyra (m.kreik. Ἀστυρα, myös Astyron, Ἄστυρον tai Astyra Mysia, Ἀστυρα Μύσια) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Myysiassa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijoitetaan lähelle nykyistä Balıkesirin maakunnan Akçayta.[3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astyran poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Myysian alueella Theben tasangolla Antandroksen ja Adramyttionin välisellä alueella.[2][5][6] Pseudo-Skylaks luki kaupungin kuitenkin osaksi Lyydiaa.[1][7] Kaupunki on sijoitettu Adramyttioninlahden (nyk. Edremitinlahti) rannalle lähelle nykyistä Akçayta noin 12 kilometriä länteen nykyisestä Edremitin kaupungista.[3][4] Astyran kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Kaupungin lähellä oli Sapra-niminen järvi, joka oli yhteydessä mereen.[2]
Pausanias kertoo, että Astyrassa oli mustaa ja kuumaa vettä virrannut lähde, jonka hän oli itse nähnyt.[2][8] Hän kuitenkin sijoitti Astyran Atarneukseen. Tästä voidaan päätellä, että joko Atarneuksessa oli erillinen Astyra, tai sitten Pausanias tekee tässä virheen.[2] Kaupunkia ei tule sekoittaa myöskään toiseen Astyraan eli Astyra Troikaan Troaksessa.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astyran historiasta ei tiedetä paljoakaan. Se oli olemassa klassiselta kaudelta myöhäisantiikkiin.[4] Strabon kuvasi paikan kyläksi (kōmē), joka oli aiemmin ollut pieni kaupunki (polikhnē) Antandroksen alaisuudessa.[2] Nykytutkimuksessa Astyra on luettu polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon.[1] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–438/437 eaa.[1] Astyra löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupunki oli lakannut olemasta Plinius vanhemman aikaan tultaessa. Hän käytti kaupungista nimimuotoa Astyre.[2]
Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Astyrēnos (Mysos) (Ἀστυρηνός (Μύσος)).[1][2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astyraa ei tunneta arkeologisesti. Antiikin kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa oli Artemis Astyrenelle omistettu temppeli, jota antandroslaiset valvoivat.[1][2][5][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”770 Astyra”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Astyra”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Astyr(i)a? Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ a b c Astyra (Aiolis) 12 Akçay - Άστυρα ToposText. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ a b Strabon: Geografika s. 613.
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 1.19.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 98.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.35.10.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 4.1.41.