Astrid Reponen-Juvas
Astrid Milda Reponen-Juvas (3. heinäkuuta 1905 Urjala – 12. maaliskuuta 1940 Helsinki)[1] oli suomalaisen kansanperinteen ja suomen murteiden tallentaja ja tutkija.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reponen-Juvas kokosi kansatieteellistä aineistoa muun muassa Ruotsin metsäsuomalaisten keskuudessa.[2] Hän kokosi tutkijakollegoidensa kanssa erityisesti sanastoa Vermlannin ja Kaakkois-Norjan suomalaismetsistä vuosina 1930–1932. Hänen 1930-luvulla keräämänsä metsäsuomalaisiin liittynyt 130 esineen kokoelma (eniten puu- ja tuohiesineitä) on ollut esillä ensimmäistä kertaa Kansallismuseon Metsäsuomalaiset-näyttelyssä vuosina 2014–2015.[3]
Reponen-Juvaksen aviomies oli Uuden Suomen toimitussihteeri Martti Juvas (ent. Guseff, 1898–1977), ja heidän perheeseensä kuului kaksi lasta.[2][4] Reponen-Juvas toteutti monia hankkeita yhdessä kälynsä Maija Juvaksen (ent. Aino Maija Guseff, myös Maiju Juvas[5], 1905–1955) kanssa.[6]
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli lähellä Astrid Reponen-Juvaksen ja hänen miehensä elämänpiiriä, vaikka he eivät sen jäseniä olleetkaan.
Itsemurha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reponen-Juvas toimi talvisodan aikana ahkerasti Suomen puolustuksen hyväksi muun muassa rautasormuskampanjassa.[4] Hän oli kuitenkin individualisti eikä kuulunut maanpuolustusjärjestöihin. Moskovan rauhan ehdot maaliskuussa 1940 olivat hänen mielestään katastrofi, koska niissä Karjala jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle[7]. Sen vuoksi hän käveli kodistaan Helsingin Kalevankadulta[8] Eduskuntatalolle ja ampui itsensä Eduskuntatalon eteisessä. Reponen-Juvas oli kuollessaan 35-vuotias. Suomen valtiojohto katsoi, että tapahtuma pitää salata, jotta Neuvostoliitto ei tulkitsisi sitä oireeksi laajemmasta poliittisesta liikehdinnästä.[2]
Reponen-Juvaksen itsemurhaa on toisinaan tulkittu Bobi Sivénin esimerkin innoittamaksi. Sivén teki vastaavankaltaisen itsemurhan Repolan menetyksen vuoksi Tarton rauhan jälkeen vuonna 1921.[8]
Kirjallisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrid Reponen-Juvaksesta ja Maija Juvaksesta yhteisen elämäkerran on vuonna 2014 kirjoittanut Reponen-Juvaksen tytär Meri-Helga Mantere.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naimatavat: sana- ja asiatiedustelu. Helsinki: Sanakirjasäätiö, 1930.
- Vanhan Tammelan elämää. Forssa: Sanakirjasäätiö, 1930.
- Kaaso 'morsiamen keruuseuralainen ja pukija'. Helsinki: SKS, 1931.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Astrid Milda Reponen Geneanet. Martti Strang. Viitattu 18.10.2015.
- ↑ a b c Salattu itsemurha eduskunnassa. Keskisuomalainen, 11.3.2015, s. 4. Jyväskylä: Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
- ↑ Kansallismuseon Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttely kertoo varhaisten siirtolaisten tarinan Museovirasto. 1.12.2014. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ a b Vesikansa, Jyrki: Itsemurha vastalauseena talvisodan rauhanehdoille. Iltalehti, 12.3.2015, s. 19. Verkkosivu.
- ↑ Maiju Juvas Suomen antroposofinen liitto. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Vapauden taju (Arkistoitu – Internet Archive). Teosesittely. Finna. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Ullakolla asui koditon, sydänkohtaus kirjattiin pöytäkirjaan ja aulassa nuori nainen ampui itsensä – Eduskuntatalo on täynnä tarinoita, joita harvat tuntevat Yle Uutiset.
- ↑ a b Riitta Raatikainen: Talvisodan vaiettu salaisuus: Nuori tutkija ampui itsensä Eduskunnan eteisessä 75-vuotta sitten Savon Sanomat. 11.3.2015. Kuopio: Savon Media Oy. Arkistoitu 24.8.2015. Viitattu 17.10.2015.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laaksonen, Pekka; Knuuttila, Seppo; Piela, Ulla: Kenttäkysymyksiä. Kalevalaseuran vuosikirja 83. Helsinki: SKS, 2004.
- Mantere, Meri-Helga: Vapauden taju: kertomus Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. Helsinki: Books on Demand, 2014. ISBN 978-952-318-342-1
- Metsänkylä, Antti; Andersson, Paula; Eskeland, Tuula; Keinänen, Marja-Liisa: Finnskogar - Metsäsuomalaiset. Helsinki: Museovirasto, 2015. ISBN 978-951-616-256-3