Aspergerin oireyhtymän ilmeneminen käytännössä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aspergerin oireyhtymä ilmenee käytännössä hyvin monissa muodoissa henkilön toiminnassa ja tämän vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oireyhtymän lääketieteelliset diagnoosikriteerit on kuvattu artikkelissa Aspergerin oireyhtymä.

Liitännäishäiriöt lapsuudessa ja aikuisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marja-Leena Mattilan vuonna 2007 ilmestynyt tutkimus ilmoittaa, että yli 70 prosentilla Asperger-henkilöistä on vähintään yksi liitännäishäiriö.[1]

Lapsilla Aspergerin oireyhtymä ilmenee usein spesifeinä tai laaja-alaisina oppimisvaikeuksina, tarkkaavuuden häiriöinä, aistitoiminnan ongelmina, pakko-oireisuutena ja monenlaisina tic-oireina. Noin 20 prosentilla Asperger-lapsista esiintyy käytöshäiriöitä, kuten uhmakkuutta.[1]

Aikuisena monet lapsuuden oireet lievittyvät tai katoavat kokonaan joko itsestään tai kuntoutuksen avulla, mutta usein tilalle tulee uusia ongelmia, kuten masennusta, ahdistusta ja päihteiden väärinkäyttöä. Varsinkin aistitoiminnan häiriöt seuraavat useimmiten aikuisikään saakka ja saattavat jopa pahentua stressin vuoksi.[1]

Havainnoinnin erityispiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aistiyliherkkyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes jokaisella aspergerillä on aistiherkkyyttä[2]. Vaikka herkistä aisteista voi olla myös hyötyä, ne usein rajoittavat ja hankaloittavat elämää suuresti. Aistiyliherkkyydet johtavat pahimmillaan siihen, että ihmisen on mahdoton osallistua työelämään tai edes normaaliin perhe-elämään[3]. Paha aistiyliherkkyys voi estää myös esimerkiksi matkustamisen julkisissa liikennevälineissä[4].

Aistiyliherkkyyttä on tutkittu vain vähän[3], mutta jotkut tutkijat epäilevät, että hermoston yli- ja aliherkkyydet johtuvat mantelitumakkeen ja ohimolohkojen epänormaalista toiminnasta[5]. Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että autismikirjon ihmisillä yleisesti esiintyvä hajuyliherkkyys liittyy siihen, etteivät heidän aivonsa osaa säätää sisäänhengityksen tehoa pienemmälle epämiellyttäviä hajuja hengitettäessä[6][7].

Joillain AS-henkilöillä on niin herkät aistit, että voimakkaat äänet, kirkkaat valot tai kosketus aiheuttavat suoranaista kipua. Kuormittavalle aistiärsykkeelle altistuminen saattaa johtaa myös liikahengitykseen ja siitä aiheutuvaan väsymykseen, päänsärkyyn, pahoinvointiin, pyörrytyksen tunteeseen tai astmakohtaukseen[8][9].

Tuntoaistin herkkyys saattaa rajoittaa pukeutumista, koska vaatteet tai niiden saumat tuntuvat helposti häiritsevän epämukavilta. Myös peseytyminen voi olla vaikeaa, koska suihkun vedenpaine saattaa tuntua kivuliaalta ja suihkussa käynnin aiheuttamat ihon lämpötilan muutokset epämiellyttäviltä.lähde? Yliherkkyys saattaa rajoittaa myös mahdollisuuksia käyttää silmälaseja tai ehostusta.

Myös hiusten leikkuuseen liittyvä aistiärsytys saattaa tuntua epämiellyttäviltä.lähde? Makuaistin ja suun tuntoherkkyys asettavat usein myös suuria rajoituksia ruokavaliolle, koska aspergerin saattaa olla vaikea löytää ruokaa, jonka syöminen tuntuisi miellyttävältä[10].

Myös tunne-elämyksiin liittyvät fyysiset aistimukset saattavat olla huomattavan paljon voimakkaampia kuin valtaväestöllä. Jotkut ovat jopa niin herkkiä, että tietyt voimakkaat tunteet, kuten pettymys, saattavat tuntua suorastaan vihlovana kipuna.lähde? Vaikeus hallita voimakkaita tunnetiloja saattaa aiheuttaa äkillisen maltinmenetyksen.[11]

Aspergereiden aistiherkkyys saattaa ilmetä myös laadullisena. Monet kykenevät kuulemaan esimerkiksi korkeataajuisia ääniä, jotka jäävät muiden ihmisten kuulokynnyksen ulkopuolelle[8][9].

Aistialiherkkyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliherkkyyksien lisäksi henkilöllä voi tietyissä aisteissa olla aliherkkyys. Joillain aspergereilla on esimerkiksi tavallista korkeampi kipukynnys eli he aistivat kivun vähemmän voimakkaana kuin muut ihmiset[12].

Yksikanavaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aspergerit ovat valtaväestön edustajia voimakkaammin visuaalisesti, auditiivisesti (äänellisesti) tai taktiilis-kinesteettisesti suuntautuneita eli yksi aisti dominoi havainnointia ja ajattelua selvemmin kuin muilla. Kyseistä ilmiötä kutsutaan yksikanavaisuudeksi. Visuaalinen suuntautuminen eli näköaistin dominanssi on aspergereilla yleisintä, kuten myös valtaväestön keskuudessa. lähde?

Stressiherkkyys ja unihäiriöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On olemassa viitteitä siitä, että autismin kirjon tiloissa esiintyy sympatikotoniaa eli dysautonomiaa, mikä tarkoittaa sitä, että sympaattinen hermosto toimii liian vilkkaasti ja parasympaattinen hermosto liian vaimeasti[13][14]. Tämän vuoksi hyvin monenlaiset tilanteet, toiminnot ja ympäristöt aiheuttavat ylikuormittumista ja tarvetta levätä ja hakeutua sellaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin, jotka eivät kuormita.[15][16] Kuormittavalle aistiärsykkeelle altistumisen välittömänä seurauksena saattaa olla liikahengitystä ja siitä aiheutuvaa väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, pyörrytyksen tunnetta tai jopa astmakohtaus[8][9]. Sympatikotonia voi johtaa myös masennukseen[16] tai kroonisen väsymysoireyhtymän, fibromyalgian tai pakko-oireisen häiriön[17] puhkeamiseen.

Intensiivisen kokemisen teoriaa (engl. the intense world theory) kehittänyt aivotutkija Kamila Markram on verrannut autistisen ylikuormittumisen aiheuttamaa tilaa tilaan, joka aiheutuisi krapulan ja useamman peräkkäin valvotun yön yhteisvaikutuksesta.[18] Uupumusta aiheuttavat tekijät voivat liittyä esimerkiksi ympäristöstä tulevaan aistikuormaan tai muiden ihmisten läsnäolon ja kommunikoinnin aiheuttamaan kuormitukseen. On myös mahdollista, että autismin kirjon erityispiirteisiin kuuluva aistimusten ja tunteiden voimakkuus altistaa jo itsessään uupumukselle.

Monilla AS-henkilöillä esiintyy myös ADD-oireina pidettyjä toimintojen automatisoitumisen häiriöitä, jotka aiheuttavat sen, että lukuisista pienistä yksinkertaisista työvaiheista koostuvat toiminnot eivät järjesty aivojen alemmissa osissa itsestään automaattisesti suoritettaviksi, "selkäytimestä tuleviksi" kokonaisuuksiksi, vaan niiden yhtäaikainen tai peräkkäinen suorittaminen kuormittaa aivojen ylempiä osia kuluttaen ihmisen henkistä energiaa[19][20].

Suomalaisen tutkimusryhmän mukaan enemmistö diagnoosin saaneista aspergereista kärsii myös jonkinasteisesta unihäiriöstä[21][22]. Aspergerien unihäiriöt saattavat liittyä muun muassa poikkeavaan melatoniini-[23] tai kortisoliaineenvaihduntaan[24] tai vähäiseen uni-valverytmiä säätelevien RORA-geenien määrään[25][26]. Unen puute voi aiheuttaa esimerkiksi tarkkaavuuden ja käytöksen ongelmia, jotka häiritsevät opiskelua tai työntekoa.[1]

Unettomuutta voi yrittää hoitaa melatoniinilla, koska se nopeuttaa nukahtamista osalla aspergereita. Melatoniini ei kuitenkaan paranna heikkoa unenlaatua, sillä se lisää yöunen katkonaisuutta.[27][28]

Persoonallisuus ja sukupuoli-identiteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aspergerit ovat tutkija Tony Attwoodin mukaan rehellisiä, uskollisia, luotettavia ja mutkattomia ja heillä on lisäksi vahva moraali ja oikeudentunto[29].

Cambridgen yliopiston autismitutkimuskeskuksen johtajan Simon Baron-Cohenin mukaan huolellinen ja syvällinen paneutuminen asioihin on tyypillistä aspergereille[30].

Asperger-henkilöillä on yleensä voimakas tunne-elämä, vaikka suurimmalla osalla tunteet eivät näykään ulospäin. Vahva tunne-elämä saattaa johtua tavallista herkemmistä aisteista, sillä tunteisiin liittyy autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia kehossa tuntuvia fysiologisia muutoksia[31][32][33].

Monet aspergerit kokevat tavanomaiset sukupuoliroolit itselleen epäluonteviksi ja keinotekoisiksi[34]. Kaksikymmentä prosenttia vuonna 2012 suoritetun kansainvälisen kyselyn naiseksi määritellyistä vastaajista ilmoittikin kokevansa itsensä muuksi kuin syntymässä annetun sukupuolensa edustajaksi. Lisäksi havaittiin, että epätyypillinen sukupuoli-identiteetti korreloi positiivisesti henkilön autististen piirteiden kanssa etenkin naisilla.[35][36] Edellä mainittuja löydöksiä selittänee osaksi se, että autisminkirjon naisten aivot ovat rakenteeltaan miehisempiä kuin neurotyypillisten naisten aivot[37].

Yleinen suuntautuminen ja lahjakkuusrakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aspergerit ovat valtaväestöön verrattuna enemmän asiakeskeisiä ja vähemmän ihmiskeskeisiä. Aspergerit ovat tähän liittyen usein hyviä systeemiajattelussa. Systeemiajattelulla viitataan taipumukseen suunnitella systeemejä eli vuorovaikutusjärjestelmiä taikka analysoida, ennustaa tai säädellä niiden toimintaa.[38] Aspergereille on tyypillistä etsiä asioista säännönmukaisuuksia ja ennustettavaa järjestelmällisyyttä[39]. AS-lasten on havaittu esimerkiksi suoriutuvan muita lapsia paremmin mekaniikan tajua ja yksityiskohtien havainnointia mittaavista testeistä[40].

Aspergereilla on usein epätasainen kykyprofiili. Henkilö, jolla on epätasaisen kykyprofiili, suoriutuu yhdestä tai useammasta älykkyyden tai muistin osa-alueesta selvästi paremmin tai huonommin kuin muista osa-alueista.[41] Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että suurimmalla osalla aspergereista on lievä matematiikan erityisvaikeus[42].

On viitteitä siitä, että AS-henkilöt saavat psykologisesta älykkyystestistä ryhmänä saman keskituloksen kuin valtaväestön edustajat. AS-henkilöiden testitulosten yläpäässä on kuitenkin tavallista enemmän hajontaa.[43]

Asperger-lapsilla on usein tavallista parempi mekaaninen lukutaito ja laaja sanavarasto, vaikka sanojen etsimiseen saattaakin mennä aikaa. Myös ulkolukumuisti on hyvä, mutta työmuisti on usein keskivertoa huonompi.lähde?

Aspergereilla on tyypillisesti kyky ajatella omaperäisesti. Monilla on lisäksi hyvä mielikuvitus ja ainutlaatuinen kyky ajatella visuaalisesti.[29]

Saksalaisessa tietotekniikka-alalla toimivassa Auticon-yhtiössä on havaittu, että aspergereilla on hyvä keskittymiskyky ja kyky työskennellä huolellisesti[44].

Erityiskiinnostuksen kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AS-henkilöillä on yleensä yksi tai useampi harrastus tai erityiskiinnostuksen kohde, jolle he pyrkivät omistamaan aikaansa. Tähän erityisharrastukseen liittyy tyypillisesti laajaa tiedonhankintaa kiinnostavaksi tai tärkeäksi koetusta aiheesta tai aihepiiristä. Usein nämä mielenkiinnonkohteet liittyvät luonnontieteisiin tai humanistisiin aloihin. Erityismielenkiinnonkohde voi ilmetä myös keräily- tai muuna harrastuksena.[45] Erityiskiinnostuksen kohteet saattavat vaihdella pidemmällä aikavälillä, mutta intensiivisyys on aina huomattavan voimakasta.

Erityiskiinnostuksen kohteisiin liittyvä toiminta saa tyypillisesti aikaan mielihyvän sävyttämän keskittyneen flow-tilan, jonka aikana ympäröivä maailma saattaa jopa unohtua kokonaan. Monet aspergerit kertovat, että tämän tilan saavuttaminen on tärkeää heidän henkisen hyvinvointinsa kannalta. Erityiskiinnostuksen kohteiden parissa toimiminen auttaa palautumaan stressistä ja tuo AS-henkilöiden elämään samantyyppistä sisältöä ja merkitystä kuin sosiaalinen kanssakäyminen valtaväestölle.[46] Erityiskiinnostuksen kohteet koetaan yleensä elämää suuresti rikastuttaviksi, mutta joissain tapauksissa ne saattavat kehittyä jopa pakkomielteisiksi[47].

Etenkin nuoret Asperger-pojat saattavat esitelmöidä turhankin laveasti erityiskiinnostuksensa kohteista ilman, että huomaavat pitkästyttävänsä muita.lähde?

Ihmissuhteet ja seksuaalisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asperger-aikuisella on usein ongelmia lähisuhteissaan ja vuorovaikutustaitoja korostavissa ammateissa. Vaikeus tunnistaa toisten tunnetiloja vaikeuttaa kommunikointia, jolloin syntyy väärinkäsityksiin perustuvia riitoja.[11]

Iän ja sukupuolen kaltaisilla seikoilla on aspergereille vähemmän merkitystä kuin ihmisille yleensä, koska aspergerit eivät omaksu automaattisesti oman ikäryhmänsä ja sukupuolensa käyttäytymismalleja. Ystävien ikähaarukka onkin AS-henkilöillä monesti laajempi kuin valtaväestöllä. Tämä johtunee osaksi myös siitä, että aspergereiden on erilaisuutensa vuoksi usein vaikea löytää sielunkumppaneita omasta ikäluokastaan. Poikkeavat kiinnostuksenkohteet ja muu outous vaikeuttavat usein myös kumppanin löytämistä.lähde? Myös seurustelukumppanin etsintä on usein as-ihmisille vaikeaa, ja monet ovat parisuhteen ulkopuolella toiveistaan huolimatta. Heta Pukin mukaan ongelmia aiheuttavat kumppanin löytämisen lisäksi ennakkoluulot omaa seksuaalista suuntautumista kohtaan ja tavanomaiseksi mielletyn kosketuksen ja romanttisen ilmaisun epämiellyttäväksi kokeminen. Sekä vanilja että kinkyfantasiat ovat autismin kirjon henkilöllä yleisiä.[35]

Vuonna 2012 suoritettuun kansainväliseen tutkimukseen osallistuneista autismin kirjon naisista noin 80 prosenttia ja miehistä noin kolmannes tunsi seksuaalista kiinnostusta useampaa kuin yhtä sukupuolta kohtaan[48]. Muissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan vain noin 70–75 prosenttia autismin kirjon naisista ilmoittaa olevansa heteroseksuaaleja[49]. Myös äärimmäisyydet seksuaalisessa aktiivisuudessa, tavanomaista hitaampi kehittyminen tai pragmaattinen asennoituminen seksuaalisuuteen ovat asioita, jotka nousevat usein esiin aspergerien keskuudessa[34]. Seksuaalinen ja romanttinen kontaktinotto voi olla estynyttä tai puutteellisten sosiaalisten taitojen vuoksi liiankin estotonta.[35]

Vuorovaikutus ja sosiaalisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katsekontakti aiheuttaa ihmisen autonomisessa hermostossa voimakkaan vireystilan nousun.[50] Asperger-henkilöt kokevat usein, että katsekontakti häiritsee heidän keskittymistään puheen kuunteluun tai sen tuottamiseen. Monille AS-henkilöille on siksi tyypillistä vältellä katsekontaktia tai katsella sivuun puhekumppanistaan[8][9]. Monet aspergerit kokevat silmiin katsomisen myös epämiellyttäväksi.[11] Asperger-henkilöt katselevat silmien sijaan usein puhujan suuta[51]. Aspergereille on tyypillistä jatkaa yksityiskohtaista, monotonista tai nopeaa puhumista huomaamatta, että keskustelukumppani ei enää kuuntele tai että tämä haluaisi vaihtaa aihetta.[11]

Vaikeudet huomata ilmeitä ja äänensävyjä saattavat johtaa siihen, ettei henkilö aina huomaa muiden viljelemää sarkasmia ja ironiaa. Jos henkilö puhuu itse tasaisella nuotilla ja ilmeettömästi, muut eivät myöskään välttämättä huomaa hänen sarkasmiaan[52]. Vaikeus tunnistaa toisten tunteita ja vaikeus ilmaista omia tunteitaan saattaa johtaa vaikeuksiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.[11]

Aspergereilla saattaa esiintyä myös eriasteisia kielellisiä erityisvaikeuksia eli puheen tuottamiseen tai havaitsemiseen liittyviä ongelmia. Dysfasia saattaa oireilla aspergereilla esimerkiksi siten, että asioiden ja ihmisten nimet eivät muistu mieleen puhetilanteissa. Aspergerit eivät voi kuitenkaan saada dysfasia-diagnoosia, koska dysfasiaoireiden katsotaan sisältyvän AS-diagnoosiin[53], vaikka ne eivät olekaan Aspergerin oireyhtymän diagnostisia kriteereitä[54]. Puheen rytmi, painotukset ja sointi voivat vaikuttaa oudoilta.[11]

Aspergereilla saattaa olla myös vaikeuksia erotella puheesta äänteitä etenkin silloin, kun tilanteessa on taustahälyä tai keskustelukumppani artikuloi huonosti. Jotkut tukeutuvatkin puheen lukemiseen keskustelukumppanin huulilta. Puhelimessa puhuminen saattaa tällöin muodostua ongelmaksi, koska keskustelukumppanin huulet ovat näkymättömissä. Puhelimessa puhuminen saattaa tuntua vaikealta myös siksi, että on vaikea tietää, milloin on oma vuoro puhua tai milloin puhelu tulisi päättää. Monet aspergerit viestivätkin mieluiten kirjallisesti, kuten sähköpostin ja internetin välityksellä[55][56].

Puhekumppanin ohi tai "lävitse" katselu sekä niukka tai ylikorostunut ilme- ja elekieli saattavat johtaa siihen, että kanssakommunikoijat tekevät aspergereiden persoonaa tai mielentilaa koskevia virhetulkintoja. Aspergereita saatetaan luulla esimerkiksi epäempaattisiksi edellä mainittujen ominaisuuksien sekä asiakeskeisen viestintätyylinsä johdosta. Autisminkirjon henkilöt eri maissa ja kulttuureissa ovat kuitenkin päätyneet toisistaan riippumatta siihen, että empatian puute ei ole autismin kirjolle tyypillinen ominaisuus, vaan autismin kirjolla esiintyy samassa suhteessa empaattisia ja epäempaattisia persoonallisuuksia kuin valtaväestössäkin[57]. Tutkimusten mukaan aspergerit kokevatkin yhtä paljon empatiaa kuin valtaväestö, vaikka lukevat hieman huonommin muiden ihmisten ilmeitä[58].

Aspergereilla on usein vaikea samastua omaan ns. ”luontaiseen” viiteryhmäänsä. Tämä saattaa johtaa siihen, että he omaksuvat puhetapansa, elekielensä tai muun ulkoisen olemuksensa oman viiteryhmänsä ulkopuolelta. AS-henkilö voi puhua esimerkiksi muodollista ja huoliteltua kirjakieltä tai sellaista murretta, jota muut paikalliset eivät puhu. AS-henkilön puhe voi olla poikkeavaa etenkin lapsuudessa myös esimerkiksi intonaatioltaan, rytmiltään tai äänensävyltään[59]. Aspergereiden puheessa voivat korostua myös yksityiskohtainen täsmällisyys, vanhahtavat ilmaukset tai ulkoisesti robottimainen vaikutelma[60].

Monilla aspergereilla on valtaväestön edustajia pienempi luontainen tarve ylläpitää tiheään toistuvia sosiaalisia kontakteja. Aspergerin oireyhtymälle tyypillinen omiin oloihinsa vetäytyminen ei kuitenkaan johdu kaikissa tapauksissa siitä, että yksilö olisi introvertti, vaan taustalla on usein myös kommunikaatiotilanteiden neurologinen kuormittavuus tai muut kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kasvokkain tapahtuva kommunikointi aiheuttaa aspergereille yleensä huomattavasti enemmän kuormitusta kuin valtaväestön edustajille[61]. Monet välttelevät sosiaalisia tilanteita, joissa he eivät hallitse ryhmätilanteiden herättämiä ärsykkeitä.[11]

Aspergerit ovat tyypillisesti valtaväestöä asiakeskeisempiä ja vähemmän ihmiskeskeisiä. Tämän vuoksi kommunikaatio palvelee aspergereiden kohdalla usein toisenlaisia tarpeita kuin valtaväestön keskuudessa. Onnistunut keskustelutilanne merkitsee aspergereille tyypillisesti asiapitoista mielenkiintoisten tietojen tai henkilökohtaisten näkemysten vaihtoa. Aspergereiden lähestymiskulma on tietyssä mielessä älyllisempi tai analyyttisempi kuin valtaväestöllä, jolla hyväksynnän ja arvostuksen kaltaisten tunteiden viestintä on merkittävämmässä asemassa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että aspergerit olisivat muita ihmisiä tunteettomampia. Monet aspergerit kokevat että heidän tunteensa ovat päinvastoin hyvinkin voimakkaita, vaikka ne eivät suurimmalla osalla näykään muille esimerkiksi ilmeiden välityksellä. Kyseinen havainto on linjassa Kamila ja Henry Markramin esittämän intensiivisen kokemisen teorian kanssa (Intense World theory)[62].

Mielenkiintoisiin aihepiireihin tutustuminen ja mielenkiintoisten elämänilmiöiden pohtiminen näyttelee yleensä aspergereiden elämässä huomattavasti suurempaa roolia kuin itsetarkoituksellinen oleilu muiden ihmisten kanssa. Aspergerit ovat usein kiinnostuneempia laajemmista tai monimutkaisemmista elämänilmiöistä kuin samoina toistuvien jokapäiväisten arkiaskareiden kuvailusta tai ajankohtaisen uutistarjonnan kertaamisesta. Aspergerit kokevatkin usein vaikeaksi osallistua small talk -jutusteluun, jossa keskustelun asiasisältö on toisarvoisessa roolissa.[63] Aspergereille on lisäksi tavallista vaikeampi palauttaa spontaanisti mieleen heille sattuneita tapahtumia[64][65]. Esimerkiksi viikonlopun viettoa koskevaan keskusteluun osallistuminen on hankalaa, jos viikonlopun tapahtumat eivät palaudu helposti mieleenlähde?.

Aspergerien on tavallista vaikeampaa ymmärtää huumoria tai jakaa iloa muiden kanssa.[11] Tosikkomaisuuden sanotaan usein liittyvän Aspergerin oireyhtymään. Aspergeriin saattaa liittyä huumorintajuttomuutta, jossa henkilö ei välttämättä ymmärrä, mikä vitsissä on hauskaa tai vastaavasti muut eivät ymmärrä hänen vitsejään. Ulospäin tämä saattaa näyttäytyä tosikkomaisuutena. Usein Aspergeriin liittyy huumoria, jota ymmärtää vain toinen AS-henkilö.[66]

Motorinen kömpelyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Motorinen kömpelyys on tavallista aspergereilla.[67] Hienomotoriikan hitaan kehityksen vuoksi esimerkiksi kirjoittamaan opettelu saattaa olla vaikeaa ja käsialasta voi olla lähes mahdoton saada selvää.[68] Yleistä on myös vaikeus silmän ja käden koordinaatiossa, mikä vaikeuttaa esimerkiksi pallopelien pelaamista.[1]

Koulutus ja työelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön vuosina 2014 ja 2015 toteuttamassa Erityisiä urapolkuja -tutkimushankkeessa todettiin, että viidellä kuudesta Aspergerin oireyhtymän omaavasta haastateltavasta oli ollut suuria tai ylitsepääsemättömiä ongelmia opiskelussa tai työelämässä. Haastateltavat miehet olivat pärjänneet opiskeluissa selvästi naisia heikommin.[69]

Göteborgin yliopiston vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan 10–15 prosenttia Asperger-henkilöistä käy töissä. National Autistic Societyn mukaan vuonna 2009 15 prosenttia AS-ihmisistä oli kokoaikatyössä ja 79 prosenttia työmarkkinoiden ulkopuolella.[70] Osa aspergereista eristäytyy tarkoituksella yhteiskunnasta, mutta suurimmalle osalle syrjäytyminen ja osattomuus on vakava ongelma.[1] Heta Pukin mukaan enemmistö normaaliälyisistä AS- tai HFA-henkilöistä pitää työllistymistä suurimpana ongelmanaan. Pukin mukaan AS-henkilöiden työllistymistä kartoittavissa tutkimuksissa on kuitenkin ongelmana se, että tutkittava joukko valitaan erityisellä tavalla. Tutkittavat on yleensä kerätty diagnosoivien tahojen, kuten erityisopetuksen, kunnallisten vammaispalvelujen, säätiöiden tai yhdistysten kautta. Elämässään hyvin pärjäävät ovat harvoin näiden tahojen kanssa tekemisissä, minkä vuoksi he ovat tilastoissa todennäköisesti aliedustettuina.[71]

Asperger-piirteistä on usein hyötyä opinnoissa ja työelämässä. Kykyä keskittyä pitkäjännitteisesti itsenäiseen tiedonhankintaan ja omaksua laajat määrät tietoa itseä kiinnostavista aiheista voi hyödyntää esimerkiksi kouluttautumalla asiantuntija-ammattiin. Kyky yksityiskohtien ja sävyjen hyvään hahmottamiseen on eduksi muun muassa tietotekniikassa, arkistoinnissa, kielellisessä työskentelyssä, teknisessä suunnittelussa ja taiteellisessa toiminnassa[72]. Aspergerit saattavat yltää tarkkuutensa ja systemaattisuutensa ansiosta huippusuorituksiin myös tieteellisessä työskentelyssä[39]. Erään teorian mukaan Asperger-ihmisiä työskentelee paljon tutkijoina myös siitä syystä, että akateemiset yhteisöt sietävät erilaisuutta paremmin kuin monet muut työyhteisöt[73]. Muutkin oppilaitokset voivat olla sosiaalisesti helppoja ja mielekkäitä työpaikkoja AS-henkilöille ja osalle AS-henkilöitä sopii ura armeijassa muun muassa samanlaisina toistuvien rutiinien ja selkeiden pelisääntöjen vuoksi.

Koska alan tutkimus on keskittynyt lapsiin ja teini-ikäisiin, aspergereiden työllistymisestä ja selviytymisestä työelämässä ei ole tehty tilastollisesti edustavia tutkimuksia. Osa aspergereista pärjää hyvin tai erinomaisesti työelämässä[74], mutta diagnosoitujen aspergereiden kertomuksissa tulee myös usein esiin tapauksia, joissa ihmiset ovat joutuneet keskeyttämään opintonsa tai irtisanoutumaan työstään ajauduttuaan syvään uupumustilaan. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa[19], Aspergerin oireyhtymää ei pidetä Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen myöntöperusteena. Osa AS-henkilöistä on osatyökykyisiä, mutta työnantajien tarjoama osa-aikainen työ ei ole yleensä niin hyvin palkattua, että sillä voisi elättää itsensä ja perheensä.lähde?

Tanskassa toimii vuonna 2004 perustettu insinöörialan henkilöstöyritys Specialisterne, jonka toimintaperiaatteena on tarjota rauhallisessa aistiympäristössä suoritettavaa työtä aspergereille ja muille lievästi autistisille henkilöille[75]. Varsinkin yrityksen ohjelmistotestaajat ovat hyvässä maineessa, koska he ovat tuottavampia ja tekevät 90 prosenttia vähemmän virheitä kuin muut samoissa tehtävissä toimivat[76]. Suurin osa yrityksen henkilökunnasta kykenee työskentelemään vain 20–25 tuntia viikossa[77], mutta kunnat kustantavat Tanskassa osa- ja kokopäivätyön välisen palkkaeron henkilöille, jotka eivät kykene työskentelemään kokopäiväisesti[76].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Aspergerin oireyhtymän liitännäisoireet ja mielenterveys 4.12.2012. Puoltaja.fi. Arkistoitu 26.5.2017. Viitattu 26.5.2017.
  2. ↑ Taina Nieminen-von Wendt, Lennart von Wendt, Anne Avellan, Pekka Tani: Aspergerin oireyhtymä, kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus. Osa 1. Yleislääkäri 3/2007.
  3. ↑ a b Temple Grandin and Richard Panek: The autistic brain. Rider books 2014. Esipuhe.
  4. ↑ AS-konsultti Paula Tilli. AS-palsta 8.12.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ W. Hirstein, P. Iversen, ja V. S. Ramachandran: Autonomic responses of autistic children to people and objects. Proceedings of the royal society, biological sciences. 2001 September 22; 268(1479): 1883–1888.
  6. ↑ Rozenkrantz et al: A Mechanistic Link between Olfaction and Autism Spectrum Disorder. http://www.cell.com/current-biology/pdf/S0960-9822%2815%2900651-X.pdf
  7. ↑ Could a 'sniff test' lead to early autism diagnosis? 3.7.2015. http://www.medicalnewstoday.com/articles/296123.php
  8. ↑ a b c d Essi Blomberg: Aisti- ja lääkeyliherkkyyttä ei tunnisteta terveydenhuollossa. Puoltaja-verkkolehti 13. 8. 2009.
  9. ↑ a b c d Meri Lähteenoksa: Vatupassi – palvelurakenteiden vääristymien oikomista vertaistuen voimin. Autismi-lehti 5/2009.
  10. ↑ Attwood 2012. Sivut 275–277
  11. ↑ a b c d e f g h Huttunen, Matti: Aspergerin oireyhtymä Terveyskirjasto.fi. 10.9.2017. Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 25.5.2014. Viitattu 16.9.2018.
  12. ↑ Attwood 2012. Sivut 280–281
  13. ↑ Ming et al. 2005: Reduced cardiac parasympathetic activity in children with autism.
  14. ↑ Temple Grandin. Minun tarinani. Ulos autismista. Jyväskylän yo:n täydennyskoulutuskeskuksen oppimateriaaleja 8. 1992. Sivu 67. Alkuperäisteos Emergence Labelled Autistic julkaistu 1986.
  15. ↑ Autismikouluttaja Heta Pukin haastattelu Inhimillinen tekijä -ohjelmassa 13.02.2008.
  16. ↑ a b Peter Schneider: Autistit tuntevat itsensä erilaisiksi. Autismi 2/2014, sivut 22-23.
  17. ↑ Methods for diagnosing pervasive development disorders, dysautonomia and other neurological conditions.
  18. ↑ Maia Szalavitz: The boy whose brain could unlock autism. Matter.
  19. ↑ a b Heidi Väärämäki: Asperger-diagnoosin saanut: "Normiin pakottaminen on kamalinta". Helsingin Sanomien verkkosivut 10.4.2014.
  20. ↑ Saana Pohjonen: Oikeus olla oma itsensä. Puoltaja 2.9.2013.
  21. ↑ Pekka Tani, Nina Lindberg, Taina Nieminen-von Wendt, Lennart von Wendt, Lauri Alanko, Björn Appelberg, and Tarja Porkka-Heiskanen: Insomnia is a frequent finding in adults with Asperger syndrome.
  22. ↑ Luci Wiggs & Gregory Stores: Sleep patterns and sleep disorders in children with autistic spectrum disorders: insights using parent report and actigraphy. Developmental Medicine & Child Neurology / Volume 46 / Issue 06 / June 2004, s. 372–380.
  23. ↑ Jonas Melke, Hany Goubran-Botros, Pauline Chaste, Catalina Betancur, Gudrun Nygren, Henrik Anckarsäter, Maria Rastam, Ola Ståhlberg, I. Carina Gillberg, Richard Delorme, Nadia Chabane, Marie-Christine Mouren-Simeoni, Fabien Fauchereau, Christelle M. Durand, Fabien Chevalier, Xavier Drouot, Corinne Collet, Jean-Marie Launay, Marion Leboyer, Christopher Gillberg, Thomas Bourgeron, and the PARIS study. Abnormal melatonin synthesis in autism spectrum disorders. Mol Psychiatry. 2008 January; 13(1): 90–98.
  24. ↑ Brosnan M , Turner-Cobb J , Munro-Naan Z , Jessop D 2009: Absence of a normal cortisol awakening response (CAR) in adolescent males with Asperger syndrome (AS. Psychoneuroendocrinology, 34(7), s. 1095–1100
  25. ↑ Testosterone may bump autism rates in males. Karen Rowan. 18.2.2011.
  26. ↑ Valerie W Hu: Is retinoic acid-related orphan receptor-alpha (RORA) a target for gene-environment interactions contributing to autism? Neurotoxicology. 2012 Dec;33(6):1434–1435. doi: 10.1016/j.neuro.2012.07.009. Epub 2012 Aug 8.
  27. ↑ E. Juulia Paavonen, Taina Nieminen-von Wendt, Raija Vanhala, Eeva T. Aronen, Lennart von Wendt. Effectiveness of Melatonin in the Treatment of Sleep Disturbances in Children with Asperger Disorder. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. March 2003, 13(1): 83–95.
  28. ↑ Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. (Arkistoitu – Internet Archive) Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
  29. ↑ a b Attwood, Tony, 2007, s. 215
  30. ↑ Liz Else: In a different world. New Scientist 14.4.2001. (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Bodily maps of emotions. Lauri Nummenmaa, Enrico Glereana, Riitta Harib and Jari K. Hietanen. November 27, 2013. Proceedings of the national academy of sciences of the united states of america. (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Ilpo Pajunen 31.3.2014. Suomalainen tiedeartikkeli lukijahitti maailmalla – "Kiva päästä dekkarikirjailijan lukijamääriin".
  33. ↑ Aivoaakkoset, Lauri Nummenmaa: Toi punastui :) Tunteet ja niiden säätely. Julkaistu 10.12.2013.
  34. ↑ a b Heta Pukki (2007). Näkökulmia seksuaalisuuteen autismin kirjolla. Autismi- ja Aspergerliitto ry.lähde tarkemmin?
  35. ↑ a b c Tutkimuskatsaus seksuaalisuuteen autismikirjolla. (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ Stork-Brett, Barlow, Hornsey, Attwood. Sivut 18,23,24.
  37. ↑ Biological sex affects the neurobiology of autism. Meng-Chuan et. al. 2013. Brain (2013) 136 (9): 2799-2815. 8.8.2013.
  38. ↑ Martine T. Roelfsema, Rosa A. Hoekstra, Carrie Allison, Sally Wheelwright, Carol Brayne, Fiona E. Matthews, Simon Baron-Cohen 2012: Are Autism Spectrum Conditions More Prevalent in an Information-Technology Region? A School-Based Study of Three Regions in the Netherlands. Journal of Autism Dev Disord DOI 10.1007/s10803-011-1302-1.
  39. ↑ a b Marko Hamilo: Autismin yleistyminen on arvoitus. Suomen Kuvalehti 47/2011, sivu 16–17.
  40. ↑ Simon Baron-Cohen: Autism and the technical mind. Scientific American. 11/2012, sivu 74.
  41. ↑ Attwood 2012. Sivut 221–224.
  42. ↑ Chiang & Li: Mathematical ability of students with Asperger syndrome and high-functioning autism: a review of literature. Autism 2007 Nov;11(6):547-56.
  43. ↑ Young Shin Kim, Bennett L. Leventhal; Yun-Joo Koh ym. Prevalence of Autism Spectrum Disorders in a Total Population Sample.[vanhentunut linkki] American Journal of Psychiatry 168:904–912. September 2011. Taulukko 2.
  44. ↑ Susanne Lenz: Autisten sind Spezialisten. Berliner Zeitung 9.4.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  45. ↑ Attwood 2012. Sivut 165–175.
  46. ↑ Attwood 2012. Sivut 175–177
  47. ↑ Attwood 2012. Sivut 185, 191–192
  48. ↑ Stork-Brett, Barlow, Hornsey, Attwood. lähde tarkemmin?
  49. ↑ Autism Women matter. Survey. (Arkistoitu – Internet Archive)
  50. ↑ Minna Pölkki: Väitös: Katsekontaktissa ihmisen hermosto valmistautuu vuorovaikutukseen Helsingin Sanomat 28.8.2016. http://www.hs.fi/kotimaa/a1472352558145
  51. ↑ Virginia Hughes: Large eye-tracking study highlights diversity of autism.5 March 2012.
  52. ↑ Paula Tilli: Toisin. Minun Asperger-elämäni. Finnlectura 2013. Sivu 17.
  53. ↑ Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) Käypä hoito 27.4.2010.
  54. ↑ ICD10-tautiluokitus.
  55. ↑ Shapiro, Joseph: Autism Movement Seeks Acceptance, Not Cures June 26, 2006. NPR. Viitattu 23.11.2007.
  56. ↑ Ju Richmond and Ann Memmott: Women and Girls. 29.8.2014.
  57. ↑ Heta Pukki 2007: Näkökulmia seksuaalisuuteen autisminkirjolla. Autismikulttuuri, tutkimustieto ja seksuaalikasvatus. Autspect koulutus. Sivu 7.
  58. ↑ Isabel Dziobek, Kimberley Rogers, Stefan Fleck, Markus Bahnemann, Hauke R. Heekeren, Oliver T. Wolf, Antonio Convit. Dissociation of Cognitive and Emotional Empathy in Adults with Asperger Syndrome Using the Multifaceted Empathy Test (MET). Journal of Autism and Developmental Disorders. March 2008, Volume 38, Issue 3, s. 464–473.
  59. ↑ Marja-Leena Mattila: Autism spectrum disorders: an epidemiological and clinical study. Väitöstutkimus. Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2014. Sivu 69.
  60. ↑ Ehlers, S., Gillberg, C. & Wing, L. 1999: A screening questionnaire for Asperger syndrome and other high-functioning autism spectrum disorders in school age children. Journal of Autism and Developmental Disorders, 29(2), 129-141. (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. ↑ Essi Blomberg. Myyttien murtaja. Puoltaja 26.9.2011.
  62. ↑ Kamila Markram and Henry Markram: The Intense World Theory – a unifying theory of the neurobiology of autism. Frontiers in Human Neuroscience, 21 December 2010.
  63. ↑ Aunila, Seija: Asperger-ihminen ei osaa small talkia Yle Olotila. 25.8.2011. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 21.11.2013.
  64. ↑ Lind, S.E. and Bowler, D.M. (2010) Episodic memory and episodic future thinking in adults with autism. Journal of abnormal psychology 119 (4) pp. 896–905.
  65. ↑ Hare, Mellor and Azmi. Episodic memory in adults with autistic spectrum disorders: Recall for self-versus Other-experienced events. (Arkistoitu – Internet Archive) Research in developmental disabilities. Volume 28 (3) 1.5.2007.
  66. ↑ Ziemann, Markus: Olen tosikko, mitä sitten? – Kun vitsit ovat vähissä 17.1.2017. Yle. Viitattu 24.4.2017.
  67. ↑ Attwood 2012. Sivut 252–257
  68. ↑ Attwood 2012. Sivut 256–257
  69. ↑ Ryömä, Maura: Aspergerin oireyhtymä haittaa usein opiskelua ja työntekoa 31.12.2015. Puoltaja.fi. Viitattu 26.5.2017.
  70. ↑ Autismin kirjon henkilöiden potentiaalisuus työelämässä 5.11.2014. Autismisäätiö. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 27.5.2017.
  71. ↑ Aspergeriudella moninaisia vaikutuksia työllistymiseen 4.12.2014. Puoltaja.fi. Viitattu 27.5.2017.
  72. ↑ Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability? Development and Psychopathology (2000), 12: s. 489–500.
  73. ↑ Ollikainen, M. 1999: Autismi nyt. Tiede 2000. 8/1999, 44–50. Sivu 50.
  74. ↑ Henna Etula: Aikuisena yhteiskunnassa. Autismi-lehti 1/2014. Sivut 74–75.
  75. ↑ Thorkil Sonne: Recruit Autistics. Drake Bennett, Wired Magazine 9.21.2009.
  76. ↑ a b Interview mit Thorkil Sonne, Gründer der dänischen Firma Specialisterne, einer Arbeitsvermittlung für Autisten. (Arkistoitu – Internet Archive) Englanninkielinen artikkeli
  77. ↑ Better, faster... and no office politics: the company with the autistic specialists.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aspergerin_oireyhtymän_ilmeneminen_käytännössä&oldid=22870373”