Asfalttilampaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asfalttilampaat
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1968
Ohjaaja Mikko Niskanen
Käsikirjoittaja Sakari Haara
Pentti Kotkaniemi
Kari Kyrönseppä
Kirsti Wallasvaara
Tuottaja Arno Carlstedt
Säveltäjä Kaj Chydenius
Kuvaaja Esko Nevalainen
Kalevi Korte
Leikkaaja Juho Gartz
Pääosat Eero Melasniemi, Kirsti Wallasvaara, Pekka Autiovuori
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö FJ-Filmi
Ensi-ilta 20.12.1968
Kesto 78 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Asfalttilampaat on Mikko Niskasen ohjaama elokuva vuodelta 1968. Se perustuu Sakari Haaran samannimiseen romaaniin vuodelta 1959.

Elokuvan tunnuskappale oli Kaj Chydeniuksen Aulikki Oksasen runoon säveltämä "Sinua, sinua rakastan".

Elokuvaa kuvattiin Naantalissa kesällä 1968. Kuvauspaikaksi kaavailtiin aluksi Porvoota, mutta apulaisohjaaja Jarmo Laine ehdotti Naantalia. Värielokuvaksi laajakankaalle kaavailtu teos päätettiin tuotannollisista syistä kuvata mustavalkoisena. Ohjaaja ei siitä pitänyt. Elokuvan menestys jäi odotettua heikommaksi, siitä kertyi tappiota 125 700 markkaa ja Mikko Niskasen ohjaajan uralle siitä seurasi usean vuoden tauko.[1]

Elokuvan jälkityöt johtivat ohjaaja Niskasen ja tuottaja Jörn Donnerin välirikkoon. Donner päätti leikata elokuvan itse ja lisäsi siihen jälkikäteen seksikohtauksia, jotka Niskasen mielestä turmelivat hänen herkän nuorisokuvauksensa. Mikko Niskanen sanoutui irti elokuvasta eikä sanomansa mukaan koskaan katsonut sen "donnerilaista" versiota.[2] Suomen elokuva-arkistossa on tallella vain Mikko Niskasen ja Kari Kyrönsepän alkuperäinen käsikirjoitusluonnos.[1][3]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Pikkukaupungin kirjastossa työskentelevä maisteri Ville Herman rakastuu veljensä häissä talonmies Kannisen tyttäreen, Liisaan. Nuorten rakkautta kuitenkin vaikeuttavat pahansuovat kaupunkilaiset juoruineen. Kun kauppias Törhö saattaa raskaaksi myyjätär Rebeckan ja antaa tälle potkut, kaupunkilaiset alkavat väittää Ville Hermannin raiskanneen Rebeckan. Liisan isää uhataan työpaikan menettämiselle, jos Liisa jatkaa seurustelua Ville Hermannin kanssa.

Kansan Uutisten kriitikko Martti Savo ilmaisi kritiikin yleislinjan: "Mikko Niskasen eräiltä osin jopa ansiokas uutuus jättää jälkeensä sekavan vaikutelman." Savo sanoi uutuuden olevan kerronnallisesti Käpy selän alla -elokuvaa rauhallisempi ja Lapualaisoopperaa johdonmukaisempi. Aamulehden Erkka Lehtolan mukaan "Niskasen uusimmasta filmistä jäävät päällimmäisinä mieleen sen kömpelyydet" ja "kenties tarkoituksena on ollut luonnostella syvällinen välähdys ihmiselon irvokkuudesta, mutta lopputulos on vain mauton".[1]

Ohjaaja Mikko Niskanen luonnehti itse elokuvansa sanomaa Uudessa Suomessa 23. elokuuta 1968: "Minä en tällä elokuvalla pyri sanomaan mitään suuren suuria. Sen pienen mutta tärkeän asian vain, että meidän olisi päästävä ennakkoluuloistamme toistemme suhteen."[1]

  1. a b c d Suomen kansallisfilmografia 7 (vuosien 1962–1970 suomalaiset kokoillan elokuvat), s. 540–545. Helsinki: Edita Oy, 1998. ISBN 951-37-2218-X.
  2. http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/asfalttilampaat
  3. Karjalainen, Jussi: Donner pani omia nakukuviaan Mikko Niskasen rakkauselokuvaan. Helsingin Sanomat, 15.10.1992, s. 55. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]