Arvopohjainen realismi
Arvopohjainen realismi on Alexander Stubbin käyttämä termi, joka kuvaa Suomen ulkopoliittista linjaa. Käsitteen sisältö on epäselvä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan Stubb on vakiinnuttamassa ”arvopohjaista realismia” Suomen ulkopolitiikan johtoajatukseksi.[1] Tässä se on korvannut aiemman, Sauli Niinistön ajaman ”aktiivisen vakauspolitiikan”[2].
Lanseeraus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stubb puhui "arvopohjaisesta realismista" presidentinvaalikampanjansa aikana 28.10.2023[3]. Kampanjaohjelmassaan (14.11.2023) Stubb ilmoitti sen olevan ulkopoliittisen linjansa ja lupasi tekevänsä presidenttinä töitä sen eteen, että Suomi ajaisi maailmassa "arvopohjaista reaalipolitiikkaa"[4].
Virkaanastujaispuheessaan 1.3.2024 presidentti Stubb julisti, että "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin." [5]
Käsite esiintyi valtioneuvoston Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (20.6.2024).[6]
Tarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Presidentinvaalikampanjansa aikana Stubb julisti:[3]
Arvojamme en uhraa, mutta yhteistyötä olen valmis tekemään. Kutsukaamme sitä arvopohjaiseksi realismiksi. [3]
Virkaanastujaispuheessaan Stubb täsmensi termiään seuraavasti: [5]
Meidän ulkopolitiikkamme peruskivet on siis muurattu länsimaisiin arvoihin – kuten demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Me uskomme yhteistyöhön ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen.[5] Samalla turvallisuuspolitiikkamme tukeutuu realismiin. Siksi ylläpidämme vahvaa puolustusta – nyt osana liittokuntaa. Realismia on myös ymmärtää, että maailman suuria haasteita ei voida ratkaista vain sellaisten maiden kanssa, jotka ovat kanssamme samaa mieltä.[5]
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (2024) termi esiintyi seuraavasti:[6]
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Pidämme kiinni meille tärkeistä ja keskeisistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista, rauhasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Samalla olemme valmiita vuoropuheluun myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät jaa näkemyksiämme ja arvojamme.[6]
Suurlähettiläskokouksessa 27.8.2024 Stubb ilmoitti: [7]
Määrittelen arvopohjaisen realismin kokoelmana universaaleja, vapaudesta, ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä säännöistä nousevia arvoja, jotka huomioivat myös globaalin monimuotoisuuden, kansallisvaltioiden, alueiden ja kulttuurin sekä historian realiteetit. Maailman ongelmia ei ratkaista vain niiden kanssa, jotka ovat kanssamme samaa mieltä. [7]
Tulkintoja ja kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoitti:[8]
On kokolailla selvää, miten tämä ”arvopohjainen realismi” eroaa idealismista. Jos Suomen ulkopolitiikka olisi idealistista, emme esimerkiksi ostaisi ilmatorjuntajärjestelmää sotaa käyvästä Israelista vaan sen sijaan olisimme etunenässä tunnustamassa Palestiinan valtiota.[8]
Arvopohjaisen realismin erottaminen siitä perinteisestä tavallisesta realismista onkin sitten käytännössä mahdotonta. Välillä arvot voivat nousta esiin, mutta käytännössä realismi kuitenkin määrää. Kukaan ei voi sanoa, miten Suomen ulkopolitiikka olisi eronnut nykyisestä, jos Stubbin arvopohjaisuuden sijaan liputtaisimme ihan vaan realistisen ulkopolitiikan puolesta.[8]
Siinä mielessä termi on kuitenkin nerokas, että se takaa Stubbille suurimman mahdollisen liikkumatilan. Mikä tahansa ratkaisu on aina perusteltavissa ylevästi arvopohjaiseksi tai maanläheisesti realismiksi.[8]
Tutkijatohtori Mikko T. Huttusen mukaan arvopohjainen realismi voi tarkoittaa mitä tahansa. Kaikki myös tietävät tämän ja ovat vieläpä tyytyväisiä tilanteeseen. Huttusen mukaan arvopohjainen realismi ei tarjoa mitään yksiselitteistä politiikan linjaa. Tämän termin myötä kansainvälisissä suhteissa voidaan painottaa täysin tilannekohtaisesti joko arvoja tai realismia. Suomen aiempi – ja kenties kaikkien valtioiden kaikki politiikka – pitää sisällään vastaavanlaisen ristiriitojen häivyttämiseen tähtäävän pyrkimyksen, jota voitaisiin nimittää yhtä hyvin vaikka ”idealistiseksi reaalipolitiikaksi”, ”ihmisoikeusvastaiseksi humanismiksi” tai ”järkiperäiseksi haihatteluksi”. Sen ansiosta kaikki voivat ainakin mielikuvissaan saada sitä, mitä haluavatkin. [9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”En ole hetkeen kuullut” – tutkijan mukaan Stubb piti puheen, joka oli aiempaa maltillisempi Venäjää kohtaan Yle Uutiset. 27.8.2024. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ Pääkirjoitus: Stubbin linja kyseenalaistetaan – tarkoittaako ”arvopohjainen realismi” mitään? Ilta-Sanomat. 8.9.2024. Viitattu 9.11.2024.
- ↑ a b c Alexander Stubbin puhe ylimääräisessä puoluekokouksessa kokoomus.fi. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2024.
- ↑ Antti Kirkkala: "En halua tuomita, haluan ymmärtää" - Alexander Stubbin vaaliohjelma sanasta sanaan Verkkouutiset. 14.11.2023. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b c d Tasavallan presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaispuhe 1.3.2024 Presidentti. 29.2.2024. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ a b c Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Valtioneuvosto 20.06.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165721
- ↑ a b Virpi Pekkarinen: Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe suurlähettiläskokouksessa 27.8.2024 Presidentti. 27.8.2024. Viitattu 9.11.2024.
- ↑ a b c d Kauppinen, Perttu: Pääkirjoitus: Alexander Stubbin luoma uusi ulkopolitiikan käsite on höttöinen www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2024.
- ↑ From Lapland with Law : Arvopohjainen realismi voi tarkoittaa mitä tahansa – ja juuri siksi se on täydellinen ulkopolitiikan linja From Lapland with Law. 17.6.2024. Viitattu 8.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Arvopohjainen realismi" käytännössä Ville Rannan pilapiirros