Arvo Lindh

Arvo Armas Lindh (25. lokakuuta 1899 Kristiinankaupunki – 21. huhtikuuta 1966) oli suomalainen juristi ja Kokkolan kaupunginviskaali, joka oli mukana Lapuan liikkeen toiminnassa liikkeen rahastonhoitajana 1930-luvun alussa ja kuului Mäntsälän kapinajutun syytettyihin.

Arvo Lindh pääsi ylioppilaaksi Kristiinankaupungin ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1918. Hän toimi kotikaupungissaan Kristiinankaupungissa poliisikomisariona vuodesta 1921 alkaen ja kaupunginvoutina, kruununkassanhoitajana ja satamavoutina 1923–1928. Vuonna 1928 hänet nimitettiin poliisikomisarioksi Kokkolaan ja vuonna 1930 hänestä tuli Kokkolan poliisimestari.

Lindh vapautettiin poliisimestarin toimesta syyskuussa 1930 hänen ja Vaasan läänin maaherran välisten erimielisyyksien vuoksi. Lindh ei ollut pidättänyt Kokkolassa oleskellutta Lapuan liikkeen kyydityksiin osallistunutta Kosti-Paavo Eerolaista. Lindh jatkoi kuitenkin Kokkolan kaupunginviskaalin virassa ja oli samalla Lapuan liikkeen Aktivisti-lehden ruotsinkielisen version toimitussihteerinä. Arvostelua herätti se, että Lindh toimi virallisena syyttäjänä Aktivisti-lehteä vastaan nostetussa painokannejutussa, jossa vastaajana oli Aktivistin päätoimittaja Vihtori Kosola. Jutun syyttäjä vaihdettiin ja Lindh joutui antamaan selvityksen asiasta oikeuskanslerille.

Lindh vangittiin 13. toukokuuta 1931 epäiltynä osallisuudesta toimittaja Urho J. Kivisen kyyditykseen. Kivinen oli entinen Aktivisti–lehden toimittaja, joka oli kyyditetty Somerolta Hämeenlinnan kautta Lapualle toukokuun alkupuolella 1931. Hän oli Turun Sanomat -lehdessä paljastanut Vihtori Kosolan talossa kuulemiaan Lapuan liikkeen johdon salaisia suunnitelmia. Päästyään vapaaksi Lindh erosi kesäkuussa 1931 kaupunginviskaalin virasta. Hänet määrättiin pidätettävksi Mäntsälän kapinan jälkeen. Lindh oli liikkunut syyskesällä 1931 Keski-Suomessa yhdessä Minna Craucherin kanssa keräämässä varoja Lapuan liikkeelle. Muutamia päivia ennen Craucherin murhaa Lindh oli käynyt Craucherin luona ja uhannut häntä kahden tunnin ajan revolverilla, kunnes Craucher oli antanut eräitä lupauksia. Murhan jälkeen Lindh saapui Helsinkiin ja pystyi kuulusteluissa osoittamaan olleensa Riihimäellä murhan tapahtuma-aikana. Hänet kuitenkin pidätettiin, koska hän oli etsintäkuulutettuna Mäntsälän kapinaan liittyneiden asioiden vuoksi.

Lindh oli yhtenä vastaajana Mäntsälän kapinan johtajia vastaan kesällä 1932 käynnistetyssä oikeusjutussa. Lindh kertoi matkustaneensa Mäntsälään ja Riihimäelle Lapuan Päiväkäsky -lehden reportterin ominaisuudessa. Hän myönsi tavanneensa tällöin Kosolan ja Walleniuksen mutta kiisti osallistuneensa kapinajohdon neuvotteluihin. Lindh kiisti kirjoittaneensa kapinallisten liikekannallepanokäskyn mutta myönsi kirjoittaneensa presidentti P. E. Svinhufvudille lähetetyn sähkösanoman kertoen kuitenkin olleensa tällöin humalassa ja väsynyt.

Marraskuussa 1932 Turun hovioikeus vapautti Lindhin Mäntsälän kapinaan liittyneistä syytteistä. Korkein oikeus vahvisti Lindhin ja eräiden muiden henkilöiden vapautuspäätöksen huhtikuussa 1934.

Lindh suoritti 1936 ylemmän oikeustutkinnon ja sai varatuomarin arvon 1943. Hänellä oli vuodesta 1936 alkaen asianajotoimisto Loviisassa. Lindh toimi myös loviisalaisen Ragnar Nordströmin laivanvarustamon lakimiehenä vuodesta 1938 alkaen. Lindh oli Loviisan työvoimalautakunnan puheenjohtajana 1941–1947. Hän kuului Lovisa Ångfartygs Ab:n ja Lovisa Rävfarm Ab:n hallituksiin ja oli Degerby Rusthållin hallituksen puheenjohtaja.