Arvo Alanne
Arvo Eemil August Alanne (30. elokuuta 1904 Oulu – 14. syyskuuta 1993[1]) oli suomalainen lehtimies, pakinoitsija ja Yleisradion pitkäaikainen Pohjois-Suomen toimittaja, lempinimeltään ”Ala”. Vuonna 1972 hänelle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvo.
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alanne kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua. Hän työskenteli sanomalehti Kalevan uutis- ja urheilutoimittajana vuosina 1922–1925, Rovaniemi-lehden toimitussihteerinä ja päätoimittajana 1925–1932 sekä Kaiku-lehden toimitussihteerinä 1932–1940. Lisäksi hän oli vuosina 1928–1945 Yleisradion Pohjois-Suomen toimittajana. Ensimmäinen Yleisradioon tehty pakina kesällä 1928 oli otsikoltaan ”Aavasaksa ja Ounasvaara - kevään retkeilypaikkoja”. Hän teki samana kesänä radiopakinan myös Amsterdamin olympialaisista. Sen jälkeen Alanne sai hoitaakseen selostukset Ounasvaaran talvikisoista vuodesta 1929 alkaen ja teki monia muitakin hiihtoselostuksia, muun muassa Oulun hiihdoista. Vuonna 1934 Alanne toimi urheiluselostajana Sollefteon MM-hiihdoista. Muita Alanteen radio-ohjelmien aiheita olivat Peräpohjolan ja Lapin juhannusyön valviaiset, poroerotukset ja savotat.[2]
Sotavuosina Alanne oli tiedotus- ja valistusupseerina. Talvisodan alla hän oli Oulussa 9. divisioonaan valistustoimiston päällikkönä ja sodan aikana valistusupseerina Taipaleella eversti Aarne Blickin joukoissa sekä Lapissa kenraalimajuri K. M. Walleniuksen johtamassa Lapin Ryhmän esikunnassa. Marraskuusta 1940 alkaen Alanne oli V AKE:ssä valistusupseerina ylemmän palkkausluokan luutnanttina. Jatkosodan aikana hän oli aluksi 5. tiedotuskomppanian päällikkönä III armeijakunnassa Uhtualla, toukokuusta syyskuuhun 1942 Päämajan tiedotusosaston toimistoupseerina Mikkelissä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka 1. tiedotuskomppanian päällikkönä Itä-Karjalan Nurmoilassa. Sodan päätyttyä Alanne toimi vielä syyskuusta marraskuuhun 1944 Päämajan tiedotusosaston toimistoupseerina ja sen jälkeen 2. luokan toimistoupseerina Pääesikunnassa, mistä tehtävästä hän sai pyynnöstään eron joulukuussa 1945. Hän kuvaili sotavuosiaan vuonna 1978 Kansa Taisteli -lehdessä julkaistuissa muistelmissa:[3] Sotavuosien aikana Alanteelle myönnettiin 3 ja 4 lk:n Vapaudenristi.
Sodan jälkeen Alanne työskenteli Oulu Oy:n sosiaalipäällikkönä vuosina 1945–1969, kunnes jäi eläkkeelle.
Urheilutoimittajan ja -selostajan tehtävien lisäksi Alanne osallistui urheilun järjestötoimintaan. Hän oli perustamassa Ounasvaaran Hiihtoseuraa olleessaan lehtimiehenä Rovaniemellä sekä jäsenenä niin SVUL:n Lapin kuin Oulun piirin johtokunnissa.
Alanne oli vuoden 1968 presidentinvaaleissa Liberaalisen Kansanpuolueen valitsijamiesehdokkaana Oulun läänissä, mutta ei tullut valituksi.[4]
Alanne julkaisi vuonna 1985 muistelmakirjan Näin sen näin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2001, s. 1100. Otava, Helsinki 2000.
- ↑ Kustaa Hautala: Oulun kaupungin historia V 1918-1945, s. 41. Oulun kaupunki, 1982. ISBN 951-9234-01-2
- ↑ Arvo Alanne: TK-taipaleeltani jatkosodassa Kansa Taisteli. 15.9.1978. Viitattu 29.1.2015.
- ↑ Presidentin valitsijamiesehdokkaiden äänimäärät (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.1.1968, s. 13, HS Aikakone. Viitattu 26.5.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
