Arthur E. Nikander
Arthur Ewald Nikander (27. heinäkuuta 1881 Helsinki – 13. helmikuuta 1953 Helsinki)[1][2] oli suomalainen insinööri, rakennuttaja ja tiilitehtailija. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1942.[1]
Nikanderin vanhemmat olivat kauppias Johan Nikander ja Sofia Wilhelmina Långström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1902 Helsingin ruotsalaisesta reaalilyseosta. Nikander opiskeli Polyteknillisessä opistossa 1902–1908 ja oli harjoittelijana Pohjois-Amerikassa 1903–1906. Hän suoritti diplomi-insinööritutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1910.[3][4]
Nikander oli rakennusinsinöörinä Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa 1910–1919. Vuonna 1919 hän perusti oman rakennusliikkeen Rakennustoimisto Arth. E. Nikander, joka urakoi muun muassa Liittopankin pääkonttorin ja toimi vuoteen 1947 saakka.[4] Nikander rakensi useita huomattavia liiketaloja ja teollisuuslaitoksia Helsinkiin. Nuorena Nikander kunnostautui myös amatööriarkkitehtina. [5].Vuonna 1937 hän osti Oy Jokelan Tiilitehdas Ab:n osakekannan Helsingin Osakepankilta. Nikanderilla oli myös kalkkitehdas Tvärminnessä. Hän omisti myös Oy Radiator Ab:n, Karjaan Sementtituotetehtaan ja Oy Sörnäs Ab:n.
Bergstadin kartanonherra
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 1929 hänen hallussaan oli Bergstadin kartano Kirkkonummen Porkkalassa. Sivutiloineen sen pinta-ala oli noin 800 ha. Kun Porkkalanniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle, Nikander menetti kartanon. Niinpä hän ryhtyi suunnittelemaan Jokelan maatilan rakennuskannan uusimista. Uusiminen jäi, kun hän osti Sipoosta 1950 Söderkullan kartanon, jonka mailla sijaitsi myös tiilitehdas. Nikanderit eivät kuitenkaan muuttaneet asumaan Jokelaan. Nikander testamenttasi kartanon vapaamuurareille.[6]
Kilpapurjehtija ja HSS:n kommodori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mikä oli hänen kilpailumenestyksensä? Tässä puhutaan vain veneistä. Otin niistä pois merkityksettömiltä vaikuttavat. |
Nikander oli innokas ratsastaja ja kilpapurjehtija. Hän toimi 1933–1937 Helsingfors Segelsällskapetin (HSS) kommodorina. Hänen purjehdusuransa kesti yli 50 vuotta, ja hän omisti yhteensä 39 kilpapurtta. Hän rakennutti itselleen useita kilpapurjeveneitä sekä Hai-vene, 5m, 6mR ja 8mR -luokissa. Hänen Haj-vene Nitouche oli erityisen menestyksellinen. HSS:n 40-vuotisjuhliin 1933 hän osti itselleen William Fifen suunnitteleman ruffatun kutosen Tutti, joka nimellä Utti voitti vuoden 1933 kaikki luokkansa kilpailut.
8mR Vågspel Nikanderin viimeinen vene
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1939 Nikander osti Gustaf Estlanderin suunnitteleman 8mR kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaisen kasin Cheerio:n samana vuonna kuolleen Gunnar Grönblomin kuolinpesältä. Vuonna 1941 Nikander pyysi Birger Slottea suunnittelemaan 8mR-veneen Vågspel (L 6). Rakentaminen myöhästyi sotien vuoksi, mutta vene laskettiin vesille HSS:n 50-vuotisjuhlallisuuksiin keskellä sotaa vuonna 1943. Nikander purjehti veneitään itse mutta käytti myös usein aikansa menestyvimpiä kippareita. Hänen kipparistoonsa kuuluivat muun muassa Harald Käcklund, Ernst ”Mollan” Westerlund ja suunnittelija-purjehtija Birger Slotte.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pörssitieto: Entisten pörssilistayhtiöiden historiaa, Sörnäs Ab
- Arthur Nikander
- Wilenius båtvarv (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tanja Hellsten: Kauppaneuvos Arthur E. Nikander (1881–1953). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kauppaneuvos Arthur Nikander kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.2.1953, HS Aikakone. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1902, matrikkelinumero 28070 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b 50 v. täyttää, Helsingin Sanomat, 27.07.1931, nro 199, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Nikanderin suunnittelema asuin- ja myymälärakennus Helsingin Vallilantien ja Keuruuntien kulmassa
- ↑ Sipoon Teatteri – Kertomus Söderkullan kartanosta 1500-luvulta nykypäivään[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Suomalainen Aga Khan". Insinööri Nikander kasvattaa hevosia suurkilpailuihin, Kuva, 03.11.1937, nro 3, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
