Artemis Tauropoloksen temppeli (Attika)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artemis Tauropoloksen temppeli
Tauropolion
Ταυροπόλιον
Artemis Tauropoloksen temppelin rauniot.
Artemis Tauropoloksen temppelin rauniot.
Sijainti Artémida, Spáta-Artémida, Itä-Attika, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′47″N, 24°00′32″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi n. 400-luku eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Artemis Tauropoloksen temppeli eli Tauropolion (m.kreik. Ταυροπόλιον) oli antiikin aikainen Artemis Tauropolokselle omistettu kreikkalainen temppeli Halai Arafenideen demoksessa itäisessä Attikassa Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee aivan lähellä merenrantaa Spáta-Artémidan kunnassa Artémidan Kataskinóseiksen kaupunginosassa.[1]

Artemis Tauropoloksen temppeli rakennettiin erään arvion mukaan arkaaisen kauden ja klassisen kauden taitteessa 500-luvun lopulla tai 400-luvulla eaa.,[2] toisen arvion mukaan puolestaan klassisella kaudella 400- tai 300-luvulla eaa.[1] Sen paikalla on ollut pyhäkkö viimeistään arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Temppeli oli Halai Arafenideen demoksen keskus ja tärkein kulttipaikka. Kreikkalaisessa mytologiassa, ainakin sellaisena kuin Euripideen tragedia Ifigeneia taurien mailla sen esittää, temppelin perusti Orestes, joka rantautui samalle rannikolle ja toi sinne Tauriissa olleen puisen Artemiin kulttipatsaan (ksoanon).[1] Sekä patsaan tuonti Tauriista että temppelin perustaminen tapahtui Athenen käskystä.[3] Artemiin epiteetti Tauropolos tarkoitti ”häränkesyttäjää”, mutta sen käsitettiin myytin seurauksena usein tarkoittavan ”taurien palvomaa”.[4][5]

Temppeliin kulttiin liittyi Tauropolia-juhla, joka esiintyy paitsi Euripideella myös Menandroksen komediassa Välitystuomio. Juhla oli jonkinlainen poikien tai nuorten miesten siirtymäriitti, ja siinä hyvitettiin Oresteen kesken jätetty uhraaminen pitämällä miekkaa miehen kurkulla ja vuodattamalla verta.[3] Samaan aikaan se oli ilmeisesti myös vielä naimattomien neitojen siirtymäriitti, jossa neidot tanssivat khoroksena ja joka valmisti heitä avioliittoon.[2] Juhlaan kuului myös muun muassa yöllinen kulkue. Arkeologisten löytöjen perusteella temppelillä on vietetty pitoja.[1]

Temppeli liittyi läheisesti Brauroniin, joka liitettiin samaan Orestes-myyttiin ja jota pidettiin tämän sisaren Ifigeneian hautapaikkana. Myös Brauronin kultissa oli kyse siirtymäriitistä.[6][7]

Temppeli löydettiin vuonna 1925. Sen kaivaukset suoritti Ateenan arkeologinen seura vuosina 1956–1957.[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artemis Tauropoloksen temppelin rauniot.

Artemis Tauropoloksen temppeli edusti doorilaista tyyliä. Sen perustusten koko oli noin 21 × 14 metriä ja siinä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 13 pylvästä. Temppelissä oli kaksiosainen naos eli cella, josta lännenpuoleinen osa oli todennäköisesti adyton. Temppelin yhteydestä on löydetty myös muun muassa kaksi portiikkia temppelin itä- ja länsipuolilta, kivettyä katua sekä patsaiden jalustoja.[1]

Rannalta noin 260 metriä etelämpää (37°58′39″N, 24°00′32″E) on löydetty toinen, pieni temppeli, joka oli sekin todennäköisesti omistettu Artemiille.[2] Sieltä on löydetty lukuisia votiivilahjoja geometriselta klassiselle kaudelle saakka.[1] Suuremmasta temppelistä noin 500 metriä länteen eli sisämaahan päin sijaitsi puolestaan Dionysokselle omistettu pyhäkkö.[2]

Kummastakin temppelistä tehdyt esinelöydöt ovat Brauronin arkeologisessa museossa.[1]

  1. a b c d e f g h Sanctuary of Artemis Tauropolos at Artemis: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 11.2.2019.
  2. a b c d Bathrellou, Eftychia: Menander's Epitrepontes and the Festival of the Tauropolia. Classical Antiquity, October 2012, 31. vsk, nro 2, s. 151–192. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Hornblower, Simon & Spawforth, Antony & Eidinow, Esther: The Oxford Companion to Classical Civilization, s. 275. OUP Oxford, 2014. ISBN 0191016764 Teoksen verkkoversio.
  4. The bloodthirsty goddess: Artemis Tauropolos and Ortheia World History. Viitattu 11.2.2019.
  5. Fischer-Hansen, Tobias & Poulsen, Birte (toim.): From Artemis to Diana: The Goddess of Man and Beast, s. 305. (Danish Studies in Classical Archaeology: Acta Hyperborea 12) Museum Tusculanum Press, 2009. ISBN 8763507889 Teoksen verkkoversio.
  6. Murray, Penelope & Wilson, Peter: Music and the Muses: The Culture of 'mousikē' in the Classical Athenian City, s. 100–101. Oxford University Press, 2004. ISBN 0199242399 Teoksen verkkoversio.
  7. Brauron Perseus. Viitattu 11.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]