Brauronin arkeologinen museo
Brauronin arkeologinen museo Αρχαιολογικό Μουσείο Βραυρώνας |
|
---|---|
Brauronin arkeologinen museo. |
|
Tyyppi | arkeologinen museo |
Sijainti | Vravróna, Markópoulo Mesogaías, Itä-Attika, Attika, Kreikka |
Perustettu | 1969 |
Koordinaatit | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Brauronin arkeologinen museo (kreik. Αρχαιολογικό Μουσείο Βραυρώνας, Archaiologikó Mouseío Vravrónas; myös Vravrónan arkeologinen museo) on arkeologinen museo Markópoulo Mesogaíaksen kunnassa Kreikassa lähellä Brauronin pyhäkköaluetta. Se esittelee pyhäkköalueelta ja sen lähialueelta löydettyä pääosin antiikin aikaista esineistöä.[1][2]
Museon rakentaminen alkoi vuonna 1962 ja se avattiin vuonna 1969. Museo on kunnostettu 2000-luvulla. Museorakennus sijaitsee noin 300 metriä kaakkoon Brauronin arkeologiselta alueelta ja noin 1,5 kilometriä luoteeseen nykyisestä Vravrónan kylästä. Museon näyttelytilat ovat yhdessä kerroksessa ja niihin kuuluu vestibyyli sekä viisi näyttelysalia.[1][2]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museo kokoelmiin kuuluu löytöjä Brauronin vuosina 1948–1963 suoritetuilta arkeologisilta kaivauksilta, sekä muualta Mesógeian alueelta, kuten antiikin Myrrhinuksesta. Museo esittelee alueen esihistoriallisen ja antiikin ajan historiaa sekä pyhäkön Artemiin kulttia. Tärkeimmät Artemiin pyhäkköalueelta tehdyt löydöt ovat peräisin 300-luvulta eaa. Varhaisimmat museossa olevat esineet ovat neoliittisen ja mykeneläisen kauden (mm. Peratí, 1190–1075 eaa.) sekä geometrisen kauden (mm. Anavýssos) asutuksista ja hautausmailta, ja myöhäisimmät puolestaan alueen varhaiskristillisestä basilikakirkosta sekä keskiaikaisesta tornista.[1][3][4]
Merkittävimpiin museoesineisiin kuuluvat pyhäköstä löydetyt Artemiin kulttiin liittyvät veistokset, reliefit ja muut votiivilahjat. Reliefeistä merkittävimpiin kuuluu niin kutsuttu ”Jumalten reliefi” (noin 420–410 eaa.), joka kuvaa Brauronin perustamismyyttiä. Siinä esiintyvät Zeus, Leto, Apollon ja Artemis, ja siihen ovat kuuluneet myös Orestes ja Ifigeneia. Osa reliefeistä kuvaa puolestaan pyhiinvaeltajina Artemiin luokse uhraamaan saapuvia perhekuntia. Muihin merkittäviin veistoksiin kuuluu muun muassa niin kutsutun ”Brauronin koren” yläosa arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. Artemista esittäneistä veistoksista on säilynyt osia, kuten pää ja torso. Kokoelmiin kuuluu myös lukuisia lapsia, kuten Artemiin kultin arktos-tyttöjä, esittäviä veistoksia. Osa lapsista tuo Artemiille uhreja, esimerkiksi eräs tytöistä kantaa jänistä ja toinen lintua. Museon kokoelmiin kuuluu myös hautakiviä sekä keramiikkaa.[3][4]
-
Museon kokoelmia.
-
Museon kokoelmia.
-
Museon kokoelmia.
-
Jumalten reliefi, n. 420–410 eaa.
-
Hautakivi, 410–400 eaa.
-
Votiivireliefi, n. 350 eaa.
-
Votiivireliefi, Antifateen perhe uhraa härän, n. 350–330 eaa.
-
Votiivireliefi, Lykoleonin perhe uhraa härän, n. 340 eaa.
-
Artemiin pää, n. 350–300 eaa.
-
Artemis Kynegetes, n. 300 eaa.
-
Tyttö ja jänis, n. 320 eaa.
-
Tyttö ja lintu, n. 300–275 eaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Αρχαιολογικό Μουσείο Βραυρώνας: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 16.5.2016.
- ↑ a b Αρχαιολογικό Μουσείο Βραυρώνας: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 4.8.2018. Viitattu 16.5.2016.
- ↑ a b Αρχαιολογικό Μουσείο Βραυρώνας: Εκθέσεις Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 16.5.2016.
- ↑ a b Archaeological Museum of Brauron Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brauronin arkeologinen museo Wikimedia Commonsissa