Artemeetteri
Artemeetteri
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(1R,4S,5R,8S,9R,10S,12R,13R)-10-metoksi-1,5,9-trimetyyli-11,14,15,16-tetraoksatetrasyklo[10.3.1.04,13.08,13]heksadekaani | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | P01 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C16H26O5 |
Moolimassa | 298,368 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 86–88 °C [1] |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 43–200 %[2] |
Proteiinisitoutuminen | 95 %[3] |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | noin 2 tuntia |
Ekskreetio | ? |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | intramuskulaarinen, yhdessä lumefantriinin kanssa oraalinen |
Artemeetteri (C16H26O5) on puolisynteettinen terpenoidijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä erityisesti muille lääkeaineille resistenttien malariainfektioiden hoidossa. Artemeetteri kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[4]
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakenteeltaan artemeetteri on artemisiniinin metyylieetteri. Huoneenlämpötilassa se on kiteistä ainetta, joka liukenee orgaanisiin liuottimiin ja vain niukasti veteen. Yhdiste on optisesti aktiivista ja sen kiertokyky kloroformiliuoksessa on 171.[1][3] Artemeetteri on aihiolääke, joka metaboloituu ihmisen maksassa aktiiviseksi sineenvaihduntatuotteeksi dihydroartemisiniiniksi. Aineen tarkkaa vaikuttamisesmekanismia ei tunneta, mutta todennäköisesti yhdisteen peroksidirakenne hajoaa, mikä johtaa alkueläinsoluja vahingoittavien radikaalien muodostumiseen. Yhdiste estää myös alkueläinten proteiinisynteesiä ja nukleiinihappojen synteesiä. Artemeetteirä käytetään malarian hoitoon erityisesti alueilla, joilla loisille on kehittynyt vastustuskyky muita lääkkeitä vastaan esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Artemeetteri annostellaan ruiskeena lihakseen tai yhdistelmävalmisteena lumefantriinin kanssa sitä voidaan antaa myös tablettina.[2][3][5][6][7]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artemeetteri on yleensä hyvin siedetty lääkeaine ja haittavaikutukset ovat lieviä. Tyypillisiä haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, oksentaminen, ripuli ja yskä. Nämä voivat olla myös itse malariasta aiheutuvia, eivätkä välttämättä artemeetterin haittavaikutuksia. Suuret annokset ovat eläinkokeissa osoittautuneet hermostolle myrkyllisiksi, mutta vaikutuksista ihmiseen ei ole varmuutta.[2][5]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artemeetteri on puolisynteettinen yhdiste. Ensimmäisessä vaiheessa artemisiniini pelkistetään boorihydridireagenssien avulla dihydroartemisiniiniksi, joka reagoi happamissa olosuhteissa metanolin kanssa muodostaen artemeetteriä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 137. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ a b c John E. Bennett, Raphael Dolin, Martin J. Blaser: Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases, s. 495–498. Elsevier, 2014. ISBN 9781455748013 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.6.2019). (englanniksi)
- ↑ a b c World Health Organization: Guidelines for the Treatment of Malaria, s. 82–83. World Health Organization, 2014. ISBN 9789241547925 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.6.2019). (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2974–2982. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.6.2019). (englanniksi)
- ↑ Michael C.D. Fürst, Anna S. Pirzer & Markus R. Heinrich: Antiparasitics (PC), Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2018.
- ↑ Heli Siikamäki & Juhana E. Idänpään-Heikkilä: Mitä uutta malarialääkkeistä? – Uusimmat hoidot eivät ole kaikkien saatavilla eivätkä yksin ratkaise malariaongelmaa. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 11, s. 1287–1291.
- ↑ Atul Kumar & Ajay Kumar Bishnoi: One-pot green synthesis of β-artemether/arteether. RSC Advances, 2014, 4. vsk, s. 31973–31976. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)