Ariel (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ariel
Ohjaaja Aki Kaurismäki
Käsikirjoittaja Aki Kaurismäki
Tuottaja Aki Kaurismäki
Säveltäjä
Kuvaaja Timo Salminen
Leikkaaja Raija Talvio
Pääosat Turo Pajala
Susanna Haavisto
Matti Pellonpää
Eetu Hilkamo
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Villealfa Filmproductions
Levittäjä Finnkino
Netflix
Ensi-ilta 21. lokakuuta 1988
Kesto 73 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 4 185 743 mk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Ariel on vuonna 1988 ensi-iltansa saanut Aki Kaurismäen elokuva.[1] Se on toinen osa Kaurismäen neliosaisessa työläistrilogiassa, jonka muut osat ovat Varjoja paratiisissa (1986), Tulitikkutehtaan tyttö (1990) ja Kuolleet lehdet (2023).[2] Kaurismäki on kertonut kirjoittaneensa elokuvan käsikirjoituksen 22 tunnissa, noin kahta päivää ennen Suomen elokuvasäätiön tuotantotuen hakuajan päättymistä. Tyylillisesti elokuva on Kaurismäen mukaan runollisen realismin ja mustan komedian välimaastossa.[3]

Elokuva kertoo rautakaivosmies Taisto Kasurisesta, jonka työpaikka lakkautetaan ja jonka isä tekee itsemurhan. Taisto tottelee isänsä ajatuksia omasta tulevaisuudestaan ja suuntaa autollaan Helsinkiin.

 Turo Pajala  Taisto Olavi Kasurinen  
 Susanna Haavisto  Irmeli Katariina Pihlaja  
 Matti Pellonpää  Mikkonen  
 Eetu Hilkamo  Riku  
 Erkki Pajala  Kaivosmies  
 Matti Jaaranen  Pahoinpitelijä  
 Hannu Viholainen  Apuri  
 Jorma Markkula  Mies portilla  
 Tarja Keinänen  Nainen portilla  
 Eino Kuusela  Mies rannalla  
 Kauko Laalo  Asuntolan johtaja  
 Jyrki Olsonen  Mies asuntolassa  
 Esko Nikkari  Autovälittäjä  
 Marja Packalén  Tuomari  
 Mikko Remes  Vankilalääkäri  
 Tomi Salmela  Vartija  
 Reijo Marin  Vartija  
 Heikki Salomaa  Vartija  
 Veikko Uusimäki  Pormestari  
 Esko Salminen  Roisto  
 Hannu Kivisalo  Ovimies  
 Pekka Wilen  Merimies  
  • elokuvatuotannon laatutuki 1988 (yhdessä Sirpin ja kitaran kanssa), 260 000 mk
  • Moskovan elokuvajuhlat 1989: parhaan miesnäyttelijän palkinto: Turo Pajala
  • kriitikkojärjestö Fiprescin palkinto 1989: Aki Kaurismäki, Turo Pajala
  • National Society of Film Critics, USA: vuoden paras ulkomainen elokuva 1990

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Ariel Elonet. Viitattu 20.7.2022.
  2. Vilkman, Sanna: Aki Kaurismäki tekee näyttävän paluun: työläistrilogian neljäs elokuva valittiin Cannesin pääkilpasarjaan Yle. 13.4.2023. Viitattu 29.7.2024.
  3. Bagh, Peter von: Aki Kaurismäki, s. 63–66. (Le Havrella täydennetty laitos) Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-39309-3


Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.