Ari Tolppanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ari Kalervo Tolppanen
Ari Tolppanen Hotelli Kämpissä 2023
Ari Tolppanen Hotelli Kämpissä 2023
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1953 (ikä 71)
Helsinki
Muut tiedot
KoulutusDiplomi-insinööri

Ari Kalervo Tolppanen (s. 12. toukokuuta 1953 Helsinki) on talouselämän ja elokuva-alan vaikuttaja. Hänet tunnetaan pääomasijoitusyhtiö CapMan Oyj:n perustajana, toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana.[1] Tolppanen on edelleen CapManin merkittävä omistaja perheyhtiönsä kautta.[2]

Syyskuussa 2023 ilmestyi Tolppasesta Jaakko Tapanisen kirjoittama kirja Tulisielun pelikirja – Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide.[3]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ari Tolppanen pääsi ylioppilaaksi Pohjois-Haagan yhteiskoulusta vuonna 1972. Koulutukseltaan Tolppanen on tuotantotalouden diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta. Opiskeluaikana Tolppanen osallistui Pohjola-Nordenin toimintaan ja oli perustamassa järjestön elokuvakerhoa Walhallaa ja Hanasaaren pohjoismaisia elokuvafestivaaleja.[4]

Vuosina 1978–82 Tolppanen toimi elokuva-alan yrittäjänä ja mm. Oy Nordfilm Ab:n toimitusjohtajana.[5] Nordfilm omisti mm. elokuvateatteri Nordian Helsingin Yrjönkadulla.[6]

Myytyään Nordfilm-omistuksensa Kinostolle[4] Tolppanen toimi Paavo V. Suomisen perustaman kylmäalan yrityksen Huurre Oy:n varatoimitusjohtajana (1982–85) ja toimitusjohtajana (1985–89).[7]

Vuonna 1989 Tolppanen siirtyi Kansallis-Osake-Pankin, Pohjolan ja Programatorin perustaman pääomasijoitusyhtiö CapManin toimitusjohtajaksi. CapManissa toteutettiin MBO vuonna 1993, ja Helsingin pörssiin yhtiö listautui vuonna 2001, minkä jälkeen yhtiö laajensi toimintaansa muihin Pohjoismaihin. CapMan-aikanaan Tolppanen toimi hallituksen puheenjohtajana mm. PKC-Groupissa, OneMed Groupissa, Esperi Care Groupissa ja Kämp Collection Hotelsissa. Tolppasen aikana Kämp Collection Hotels rakennutti mm. loistohotelli St. Georgen Yrjönkadulle Helsinkiin.

Ari Tolppanen on osallistunut pääomasijoittamisen kehittämiseen Suomessa ja Euroopassa vuodesta 1989 lähtien. Vuosina 2000–2001 Tolppanen toimi alan kattojärjestön European Venture Capital Associationin (EVCA) puheenjohtajana.[8]

CapManin jälkeen Tolppanen on vuodesta 2016 lähtien keskittynyt jälleen elokuva-alan toimintaan. Hän on toiminut rahoittajana ja vastaavana tuottajana noin 20 kotimaisessa elokuvassa, kuten Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, AJ Annilan Ikitie, Zaida Bergroothin Tove ja Saara Saarelan Veden vartija sekä Veikko AaltosenTV-sarja Ratamo. Tolppanen on ollut tuottajana John Websterin Jörn Donnerin elämästä kertovassa dokumenttielokuvassa Donner – Privat sekä Marit Lallin Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kehittymistä kuvaavassa TV-sarjassa Made in Finland (Mobile 101).[9][10]

Tolppanen on elokuvien tuotanto- ja levitysyhtiö Aurora Studiosin ja sen hallinnoiman Finnish Impact Filmfundin merkittävä omistaja ja hallituksen puheenjohtaja.[11][12][13] Tolppanen on myös merkittävä omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Kulttuurikasarmi Oy:ssä. Yhtiö rakennutti yhteistyössä Föreningen Konstsamfundetin kanssa Helsingin Lasipalatsin kortteliin, vanhan linja-autoaseman tiloihin Kulttuurikasarmin, johon kuuluu kolmisalinen elokuvateatteri sekä ravintola ja tapahtumatiloja.[14] Hanke valmistuu vuoden 2023 syksyllä.[15]

Tolppanen on kotimaisen nykytaiteen pitkäaikaisena keräilijä. Hän on myös ollut keskeisesti vaikuttamassa kahden Aalto-yliopiston Tuotantotalouden ja Informaatioverkostojen laitosten professuurin syntyyn. Hän on kustantanut elokuvateattereiden historiasta kertovan Urmas Hilapielen tietokirjan Kino Suomi (2021) sekä mahdollistanut vuonna 2023 ilmestyneen Jörn Donner: Matkalla 1951–1968 -kirjan.[16][17]

Tolppanen on Kiasman tukisäätiön hallituksen sekä uuden Arkkitehtuuri- ja Designmuseon ohjausryhmän jäsen.[18][19]

Vuonna 2023 ilmestyi Tolppasesta kertova kirja Tulisielun pelikirja – Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide (Teos, 2023), jonka kirjoitti kirjailija Jaakko Tapaninen.[20]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolppanen asuu Helsingissä. Hänellä on kuusi aikuista lasta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Capman Oyj – Meistä Capman Oyj. Viitattu 29.4.2023.
  2. ↑ CapMan Oyj – Osakkeenomistajat 31.3.2023. CapMan Oyj. Viitattu 29.4.2023.
  3. ↑ Tulisielun pelikirja verkkokauppa.teos.fi. Viitattu 20.9.2023.
  4. ↑ a b Pere, Eeva-Liisa: Pohjoismainen elokuva-aate teki Ari Tolppasesta miljonäärin. Helsingin Sanomat, 17.9.1985. Sanoma Osakeyhtiö.
  5. ↑ Arola, Heikki: Elokuvan parista pääomasijoittajaksi Helsingin Sanomat. 12.5.2003. Viitattu 29.4.2023.
  6. ↑ Kinnunen, Kalle: Ari Tolppanen myi Kämpin Norjaan ja hankki rahoituksen Aku Louhimiehen Tuntemattomalle – Nyt tekee näyttävän paluun elokuvayrittäjäksi Suomen Kuvalehti. 31.7.2020. Viitattu 20.9.2023.
  7. ↑ Raeste, Juha-Pekka: Maxim-teatterin tilalle hotellia puuhaava Ari Tolppanen: Hotelli on teatterille eduksi Helsingin Sanomat. 10.12.2014. Viitattu 20.9.2023.
  8. ↑ Mentor profiles CapMan for Good. Viitattu 20.9.2023. (englanti)
  9. ↑ Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: Ari Tolppanen | Hakutulokset | Elonet elonet.finna.fi. Viitattu 20.9.2023.
  10. ↑ Ari Tolppanen | Producer, Actor, Executive IMDb. Viitattu 20.9.2023. (englanti)
  11. ↑ Meistä Aurora Studios. Viitattu 20.9.2023.
  12. ↑ Vaikuttavuusrahasto Finnish Impact Film Fund kasvaa merkittävästi - ePressi www.epressi.com. 3.11.2022. Viitattu 20.9.2023.
  13. ↑ Elokuvat | Kotimaisille elokuville ja sarjoille perustettiin uusi pääomarahasto: ”Taiteella voi ansaita”, sanoo sijoittaja Ari Tolppanen Helsingin Sanomat. 30.3.2021. Viitattu 20.9.2023.
  14. ↑ Sommers, Sanna: Konkarisijoittajan suurhanke Helsingin ytimessä on melkein maalissa – tältä 35 miljoonaa euroa maksava viihdekeskus näyttää nyt Kauppalehti. 20.9.2023. Viitattu 20.9.2023.
  15. ↑ Helsingin Lasipalatsikortteliin rakentuva Kulttuurikasarmi aukeaa marraskuussa - ePressi www.epressi.com. 31.8.2023. Viitattu 20.9.2023.
  16. ↑ Svärd, Ulla-Maija: ”Minä yritän nähdä maailman yhtenä maana, kotimaanamme” – Jörn Donnerin Matkalla 1951–1968 Kulttuuritoimitus. 9.5.2023. Kulttuuritoimitus. Viitattu 20.9.2023.
  17. ↑ Tapaninen, Jaakko: Tulisielun pelikirja — Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide, s. 233. Teos, 2023. ISBN 978-952-363-353-7
  18. ↑ Etusivu Kiasma Tukisäätiö. Viitattu 21.9.2023.
  19. ↑ Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustaminen etenee Valtioneuvosto. 24.3.2021. Viitattu 21.9.2023.
  20. ↑ Tapaninen, Jaakko: Tulisielun pelikirja: Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2023. ISBN 978-952-363-353-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.9.2023).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ari_Tolppanen&oldid=22716686”