Argininosukkiinihappovirtsaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Argininosukkiinihappovirtsaisuus eli ASA-uria on peittyvästi periytyvä aineenvaihduntasairaus, josta kärsivän elimistöön kertyy ylimääräistä ammoniakkia. Taudinkuvaan voi kuulua myös hepatomegaliaa, epilepsiaa, kehitysvammaisuutta ja autistisia piirteitä. Tauti johtuu arginiinimeripihkahappolyaasientsyymin puutoksesta.

ASA-uriaa voidaan hoitaa vähäproteiinisella ruokavaliolla ja lääkityksellä. Potilaiden ylimääräinen ammoniakki ei poistu kehosta normaalisti virtsan mukana.

Argininosukkiinihappovirtsaisuus kuvattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1958. Suomessa oli vuoteen 2002 mennessä todettu 17 tapausta.[1] Jotkut vammautuneet voivat käydä tavallista koulua, ja suomalaisista potilaista noin puolilla on myös kehitysvamma, hieman harvemmilla epilepsia.

Suomessa sairaus on tavallisin Pohjanmaalla. Potilaita on kaiken ikäisiä pikkulapsista ikäihmisiin.[2]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.