Pandemrix
Pandemrix on influenssarokote, jota käytettiin vuoden 2009 sikainfluenssapandemialta suojautumiseen.[1] Rokotteen on kehittänyt Glaxo Smith Kline, ja se on patentoitu syyskuussa 2006.[2]
Pandemrix on yksi kolmesta sikainfluenssarokotteesta, joille Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan Euroopan unionin alueella. Muut kaksi myyntiluvan saanutta rokotetta ovat Celvapan ja Focetria.[3] Myyntiluvan myöntämistä Pandemrix-rokotteelle suositteli Euroopan lääkevirasto poikkeuksellisiin olosuhteisiin vedoten.[1]
Elokuussa 2010 Pandemrixin käyttö kuitenkin keskeytettiin.[4] Vuonna 2011 Pandemrixia suositeltiin käytettäväksi niin sanotun sikainfluenssan ehkäisyyn alle 20-vuotiailta vain silloin, kun kausi-influenssarokotetta ei ole saatavilla.[5]
Yhdysvalloissa ja Kanadassa Glaxo Smith Klinen valmistamaa sikainfluenssarokotetta markkinoidaan kauppanimellä Arepanrix.[6][7]
Ainesosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikuttava aine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikuttavana aineena yhdessä 0,5 millilitran Pandemrix-rokoteannoksessa on 3,75 mikrogrammaa inaktivoitua, pilkottua influenssavirusta, joka sisältää antigeenia kananmunissa tuotetusta A/Kalifornia/7/2009 (H1N1)v -kaltaisesta viruskannasta.[8]
Tehosteaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehosteaineena eli adjuvanttina Pandemrix-rokotteessa toimii Glaxo Smith Klinen kehittämä ja patentoima skvaleenipohjainen AS03 ("Adjuvant System 03").[2][8] Adjuvantti tehostaa immunologista reaktiota tuomalla luontaisen immuniteetin solut ja antigeenin läheisempään kontaktiin toistensa kanssa, jolloin vaikuttavaa ainetta tarvitaan vähemmän.[9]
Yhden rokoteannoksen sisältämä adjuvantti koostuu 10,69 milligrammasta skvaleenia, 11,86 milligrammasta dl-alfa-tokoferolia (eli synteettistä E-vitamiinia) ja 4,86 milligrammasta polyoksietyleenisorbitaanimono-oleaattia (polysorbaatti 80).[8]
Säilöntäaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rokotteen säilöntäaineena käytetään tiomersaalia, jota yksi rokoteannos sisältää 5 mikrogrammaa (µg).[8] Tiomersaalista noin puolet, eli 2,5 mikrogrammaa, on etyylielohopeaa, joka vastaa 25–50 gramman lohiateriasta saatua metyylielohopean määrää.lähde?
Apuaineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muut Pandemrix-rokotteen sisältämät aineet ovat ovalbumiini, formaldehydi, gentamysiinisulfaatti, natriumdeoksikolaatti, oktoksinoli-10, natriumkloridi, dinatriumvetyfosfaatti, kaliumdivetyfosfaatti, kaliumkloridi, magnesiumkloridi ja injektionesteisiin käytettävä vesi.[8]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pandemrix-rokotteen hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, väsymys, kuume, lihassärky ja nivelkipu sekä kipu, punoitus, turvotus tai kovettuma injektiokohdassa. Yleisiä sivuoireita ovat kuumotus, kutina tai mustelma injektiokohdassa, lisääntynyt hikoilu, vilunväristykset ja flunssankaltaiset oireet sekä rauhasten turpoaminen niskassa, kainalokuopassa tai nivusissa.[10]
Melko harvinaisia oireita ovat käsien ja jalkojen pistely ja puutuminen, väsymys, huimaus, ripuli, oksentelu, vatsakipu, sairauden tunne, kutina, ihottuma, huono olo, unettomuus ja yleistyneet ihoreaktiot kuten nokkosihottuma. Harvinaisia oireita ovat anafylaksia, kouristukset ja vaikea, pistävä tai jyskyttävä kipu yhdessä tai useammassa hermossa sekä verihiutaleiden niukkuus, joka voi johtaa verenvuotoon tai mustelmiin. Hyvin harvinaisina oireina on raportoitu vaskuliitti sekä neurologiset häiriöt, kuten enkefalomyeliitti, neuriitti ja Guillain-Barrén oireyhtymä.[10]
Hyvin yleisiä oireita esiintyy vähintään yhdellä kymmenestä rokotetusta. Yleisiä oireita esiintyy vähintään yhdellä sadasta, melko harvinaisia oireita vähintään yhdellä tuhannesta, harvinaisia oireita vähintään yhdellä kymmenestätuhannesta ja hyvin harvinaisia oireita enintään yhdellä kymmenestätuhannesta rokotetusta.[10] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyvin harvinaiset oireet tulevat esiin kun Pandemrix-rokotetta käytetään laajasti.[11]
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle oli 17. joulukuuta 2009 mennessä ilmoitettu seuraavia Pandemrix-rokotteen vakavia haittavaikutuksia, joilla on ollut vähintään ajallinen yhteys rokotukseen. Rokotuksen jälkeinen haitta ei välttämättä tarkoita, että rokotus olisi sen aiheuttanut.[12]
- 20 sairaalahoitoa vaativaa allergista reaktiota, joista kolme anafylaksiatapausta
- neljä alkuraskauden keskenmenoa
- neljä kasvohermohalvausta
- kolme mahdollista kuulohermosta johtuvaa toispuolista kuulon alenemaa
- yksi ennenaikainen synnytys ja vastasyntyneen lapsen menehtyminen
- yksi Guillain-Barrén oireyhtymän oirekuvan uusiminen
- yksi rokotuksenjälkeinen kuolema, jonka ei katsottu johtuneen rokotteesta.
Yli kymmenellä suomalaislapsella Suomessa ja Ruotsissa huomattiin elokuussa 2010, että lasten narkolepsiatapausten ilmaantuminen oli kohonnut ajallisessa yhteydessä sikainfluenssapandemiaan ja rokotuksiin. Suomessa oli havaittu ainakin 14 narkolepsiatapausta (keskimääräinen ilmaantuvuus kolme per vuosi), ja Ruotsissa oli ilmoitettu kuusi narkolepsiatapausta mahdollisina Pandemrixin haittavaikutuksina.[13][14] Tammikuussa 2011 narkolepsiatapausten lisääntymisen ja Pandemrixin yhteyttä tutkinut THL:n Kansallinen narkolepsiaryhmä totesi että mikään muu taustalla vaikuttava tekijä tuskin voi selittää taudin lisääntymistä. Tällöin rokotteen haittavaikutusrekisterissä oli 54 lapsen tai nuoren (4–19 v) narkolepsiatapausta.[15] Uudet tutkimukset ovat herättäneen epäilyjä H1N1-viruksen kyvystä aiheuttaa narkolepsiaa rokotteesta riippumatta.[16]
Norjan lääkeviranomainen sai 1 300 haittavaikutusilmoitusta. Niistä 108:ssa ilmoitettiin maku- ja hajuaistin häiriöistä, joista 51 oli lieviä ja ohimeneviä.[17]
Saksassa maan hallitus on kieltänyt ministerien, muualla työskentelevien virkamiesten sekä sotilaiden rokottamisen Pandemrixillä.[18]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2010 Pandemrixin käyttö keskeytettiin.[4] Ennen rokotuksia narkolepsiaan oli sairastunut 61 henkilöä vuodessa mutta vuonna 2010 sairastui 109 henkilöä (ero 48), sittemmin määrä on palannut normaaliksi.[4] Korkein lisäriski oli 4–19-vuotiailla, kuusi tapausta 100 000 rokotetusta.[5]
Silti THL:n työryhmän ja Euroopan lääkeviraston laskelmien mukaan jopa narkolepsiariski mukaan lukien Pandemrix-rokotuskampanjan hyödyt ylittivät kampanjan haitat selvästi[5]. Suomessa rokote esti rekisteritietojen perusteella 80 000 sikainfluenssatartuntaa.[5]
Euroopan lääkeviraston mukaan sikainfluenssarokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta oli ollut vain rajallisesti tietoa jäsenmaiden ottaessa rokotteet käyttöönsä. Massarokotusten aikana tietoja rokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta kerätään muun muassa terveyskeskuksista, asiantuntijoilta ja akateemisilta tutkimuslaitoksilta. Vastuu tutkimusten toteuttamisesta ja rahoittamisesta on pääasiassa kullakin rokotevalmistajalla.[19]
Rokotteen turvallisuutta tutkitaan rokotuskampanjan aikana erityisesti lapsilla, raskaana olevilla naisilla ja henkilöillä joiden vastustuskyky on alentunut sairauden vuoksi.lähde? Massarokotusten aikana kerätään aktiivisesti tietoja erityisesti rokotteen harvinaisista ja vakavista riskeistä, kuten Guillain-Barrén oireyhtymästä ja muista neurologisista sairauksista.[19]
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari kritisoi THL:n Pandemrixin valintaa. Useat tutkijat sanoivat, että apuaineen takia saattaa ilmetä autoimmuunireaktioita, vaikka narkolepsiaa kukaan ei osannut ennakoida. Syksyllä 2009 Vesikari pyrki osoittamaan, että meneillään oli maailman suurin turvallisuuskoe.[20]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rokotteen piti olla turvallinen[21], mutta 1. helmikuuta 2011 THL myönsi selkeän yhteyden rokotuksissa käytetyn Pandemrix-rokotteen ja narkolepsiatapausten välillä.[22] 1. syyskuuta 2011 sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välinen yhteys vahvistettiin, kun Kansallinen narkolepsiatyöryhmä totesi loppuraportissaan, että rokote kasvatti 4–19-vuotiaiden lasten ja nuorten sairastumisriskin lähes 13-kertaiseksi[23].
Sairastumisen mekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyseessä ovat HLA DQB1*0602-riskiperimää kantavat henkilöt, joilla on valkosolujen perinnöllinen toimintahäiriö. Se näyttää olevan tavalla tai toisella yhteydessä skvaleenipitoisen AS03-tehosteaineen aikaansaaman vasta-aineen muodostumisen kanssa, mikä on voinut laukaista näillä henkilöillä taudinkuvan. Tätä apuainetta eli adjuvanttia ei ole kausi-influenssaa vastaan lanseeratussa kolmoisrokotteessa, vaikka siinä vuonna 2010 olikin H1N1-osa.[24]
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vain osa Pandemrix-eristä aiheutti kohonneen narkolepsiariskin[25]. Tämä aiheuttaa vaikeuksia aiemmille teorioille selittää sivuvaikutuksen ilmaantuminen.
Suomalaistutkijoiden mukaan haittavaikutusten syynä oli todennäköisesti rokotteen sisältämän viruksen eräs proteiini.[26] Joka neljäs suomalainen on perimältään riskialtis rokotteen haittavaikutuksille.[27]
Tutkijoiden mukaan geneettisesti alttiissa henkilöissä, joilla oli sama HLA-DQB1 0602 -kudostyyppi, elimistön omat T-lymfosyytit tulkitsivat rokotteen sisältämän viruksen valkuaisaineet ja potilaan aivojen valkuaisaineen samankaltaisiksi, ja hyökkäsivät molempia vastaan[28]. Tätä autoimmuunireaktiota vahvisti rokotteessa ollut voimakas tehosteaine, adjuvantti[28]. Sairastumisen taustalla voi lisäksi olla jokin muu tulehdusreaktio, joka voimisti elimistön immuunivastetta[28]. Näiden syiden yhteisvaikutus laukaisi tyypin 1 narkolepsian geneettisesti alttiissa henkilöissä[28].
Korvaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pandemrix-rokotteen otti Suomessa vuosina 2009–2010 lähes 2,8 miljoonaa ihmistä[29]. Heistä 236 sai Lääkevahinkovakuutuspoolilta korvauksia narkolepsiasta[29]. 131:n muun korvaushakemus hylättiin, heistä monen kohdalla siksi, että korvauksenhakijan narkolepsiaoireet olivat alkaneet yli kahden vuoden kuluttua rokotuksesta[29]. Seitsemän hylkäyksen saaneista nosti asiasta oikeuskanteen[29]. Käräjäoikeus katsoi, että syy-yhteys rokotteen ja sairastumisen välillä oli olemassa, vaikka narkolepsia todettiin yli kaksi vuotta rokotuksen jälkeen[29]. Oireet olivat alkaneet pian rokottamisen jälkeen, mutta diagnoosi oli tehty vasta vuosia myöhemmin[29]. Oikeus velvoitti Lääkevahinkovakuutuspoolin maksamaan kantajien korvaukset[29]. Aiemmin kielteisen korvauspäätöksen saaneet voivat hakea asiansa uudelleenkäsittelyä Lääkevahinkovakuutuspoolista[30].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b A/H1N1 Pandemic Influenza - Vaccine Information - Pandemrix Euroopan lääkevirasto. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Use of an influenza virus an oil-in-water emulsion adjuvant to induce CD4 T-cell and/or improved B-memory cell response. WO 2006/100109 A1. (PDF) 28.9.2006. World Intellectual Property Organization. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
- ↑ A/H1N1 Pandemic Influenza - Vaccine Information Euroopan lääkevirasto. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Narkolepsia ja sikainfluenssarokote, THL, luettu 20.10.2015.
- ↑ a b c d Pandemrixin ja lasten ja nuorten narkolepsiatapausten välinen yhteys on vahvistunut, THL 1.9.2011
- ↑ Hc-sc.gc.ca (englanniksi)
- ↑ Us.gsk.com, lehdistötiedote (englanniksi)
- ↑ a b c d e Emea.europe.eu (englanniksi)
- ↑ Glaxosmithkline.fi
- ↑ a b c Pandemrix, INN-Pandemic influenza vaccine (H1N1) (PDF) GlaxoSmithKline. Viitattu 15.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Usein sikainfluenssasta kysyttyä. Rokotukset ja rokottaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.11.2009.
- ↑ Sikainfluenssaepidemian huippu takana – rokotukset jatkuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.12.2009.
- ↑ Aamulehti 20.8.2010
- ↑ Sweden opens inquiry into suspect flu vaccine 19.8.2010. AFP. Viitattu 20.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Yle 1.2.2011 THL: Pandemrix-rokote lisäsi riskiä sairastua narkolepsiaan yle.fi.
- ↑ http://www.poliklinikka.fi/flunssakanava/uutiset/narkolepsian-ja-h1n1-influenssan-valilla-yhteys-ilman-rokotettakin-9511564
- ↑ Idänpään-Heikkilä, Juhana E. (toim.): Lääkemaailmassa tapahtuu. Pandemrix voi aiheuttaa aistihäiriöitä. Suomen Lääkärilehti, 2011, 66. vsk, nro 34, s. 2433. Suomen Lääkäriliitto. ISSN 0039-5560
- ↑ http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194856022696/artikkeli/ruotsalaisprofessori+viranomaiset+tiesivat+pandemrixin+vaaroista+mutta+eivat+kuunnelleet.html
- ↑ a b European Strategy for Influenza A/H1N1 Vaccine Benefit-Risk Monitoring lokakuu 2009. Euroopan lääkevirasto. Viitattu 15.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Pandemrix-rokotteen olisi voinut korvata toisella Aamulehti. Viitattu 13.12.2011.
- ↑ Sikainfluenssarokote ja rokottaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.11.2009.
- ↑ THL: Pandemrix-rokote lisäsi riskiä sairastua narkolepsiaan Yle Uutiset. 1.2.2011. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteys vahvistui - HS.fi - Kotimaa web.archive.org. 20.11.2011. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ linkki ylen sivulta Kansallisen narkolepsiatyöryhmän raporttiin , linkki rapottiin: https://web.archive.org/web/20131214211905/http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c02a3788-a691-47a4-bca8-5161b6cff077
- ↑ Selvitys: Vain tietyt rokote-erät aiheuttivat narkolepsiaa Ruotsissa - Narkolepsia - Ulkomaat - HS.fi web.archive.org. 4.6.2012. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Tutkijat selvittivät, miksi Pandemrix-rokote lisäsi narkolepsiariskiä Yle, 2014
- ↑ Suomalaistutkimus selvitti, miksi Pandemrix-rokote aiheutti narkolepsiaa - Sikainfluenssarokote - Terveys - Helsingin Sanomat web.archive.org. 16.12.2014. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ a b c d Suomalaistutkimus löysi mekanismin, jolla Pandemrix-rokote laukaisi narkolepsian geneettisesti alttiilla henkilöillä Yle Uutiset. 27.4.2021. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ a b c d e f g Oikeudenkäynnit | Oikeus ratkaisi Pandemrix-asian narkolepsiaan sairastuneiden hyväksi Helsingin Sanomat. 22.12.2022. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Oikeus ratkaisi Pandemrix-asian narkolepsiaan sairastuneiden hyväksi Yle Uutiset. 22.12.2022. Viitattu 22.12.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]