Apodanthaceae
| Apodanthaceae | |
|---|---|
 Heimon kolmen lajin kukkia isäntäkasvin pinnalla. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Cucurbitales |
| Heimo: |
Apodanthaceae Takht. |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Apodanthaceae on loiskasviheimo koppisiemenisten Cucurbitales-lahkossa, johon muun muassa kurkkukasvit (Cucurbitaceae) myös kuuluvat.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimon kasvit ovat endofyyttejä, so. ne kasvavat toisten kasvien sisäloisina; vain kukat tulevat näkyviin isäntäkasvin pinnalle. Isännästään ravinnon ottavina kasvulliset osat ovat kovasti surkastuneita, muun muassa putkilot puuttuvat puusolukosta. Kukat ovat melko pieniä ja yksineuvoisia; hede- ja emikukat sijaitsevat samassa yksilössä (yksikotisuus) tai eri yksilöissä (kaksikotisuus). Kehälehdet ovat erillisiä ja sijaitsevat kahdessa, kolmessa tai jopa neljässä kiehkurassa; uloimmassa kiehkurassa on kaksi tai kolme lehteä, sisemmissä vastaavasti neljä tai kuusi, ja sisäkiehkurassa on karvatupsuja. Hedekukassa on ns. gynostemium-rakenne, so. emiön jäänteen ja hetiön yhteenkasvettuma. Hetiö on kasvanut yhteen massaksi, jossa on jopa 72 siitepölylokeroa yhtenä tai jopa neljänä renkaana, eikä palhoja ole erotettavissa. Hedekukassa on myös rakkomaisia karvoja. Emikukassa on mesiäinen, joka sijaitsee vartalon tyvellä, ja joutoheteet puuttuvat. Sikiäin on enemmän tai vähemmän kehänalainen ja muodostuu tavallisesti neljästä, joskus viidestä emilehdestä. Siemenaiheita on paljon laitaistukoissa. Vartalo on lyhyt, hyvin tukeva ja ontto, luotti vaihtelevissa määrin puolipallomainen. Hedelmä on luumarjamainen ja siemenet vähäpätöisiä ja limaisia pinnaltaan. Siemenissä on ravintovarasto eli endospermi ja erilaistumaton alkio.[1]
Apodanthaceae-kasvit ovat hyönteispölytteisiä, pääasiassa kärpäsiä houkuttelevia. Siemenet leviävät eläinten mukana isäntäkasvin pinnalle. Isäntäkasvit ovat pääasiassa herne- (Fabaceae) ja pajukasveja (Salicaceae).[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimon levinneisyys on hajanainen: lajeja tavataan Yhdysvaltojen lounaisosasta etelään Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa enimmäkseen itäosissa, Aasiassa Kaspianmeren eteläpuolella ja Lounais-Australiassa.[2]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimossa on vain kaksi sukua, joista toiseen (Pilostyles) kuuluu yhdeksän lajia ja toisessa (Apodanthes) on vain yksi laji. Aikaisemmin heimo on muiden koppisiemenisiin kuuluvien täysloisten kanssa viety laajasti käsitettyyn rafflesiakasvien (Rafflesiaceae) heimoon, joka varsinaiselta osaltaan kuuluu nykyään lahkoon Malpighiales. Apodanthaceae kuuluu ilmeisimmin Cucurbitales-lahkoon, joskin yhteyttä lahkoon Malvales on myös ehdotettu erityisesti hetiön epätavanomaisen rakenteen perusteella.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Stevens 2001–, Viittaus 16.12.2014.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/apodanthaceae.gif
