Aoristi
Aoristi on joidenkin kielten aikamuoto tai aspekti, joka yleensä ilmaisee tapahtumaa menneisyydessä, mutta ei samoin kuin perfekti tai imperfekti. Aoristia esiintyy erityisesti indoeurooppalaisissa kielissä.
Aoristi käännetään yleensä imperfektillä. Nykykielistä aoristia käytetään kreikassa ja slaavilaisissa bosnian, serbian, kroaatin, sloveenin, bulgarian ja sorbin kielissä sekä sanskriitissa. Muinaiskreikassa aoristi tarkoittaa "määrittämätöntä"; aoristi ei aina ilmaise tapahtuma-aikaa[1], mutta se viittaa tyypillisesti siihen, että kyseessä on hetkellinen tai ainutkertainen tapahtuma (vastakohtana jatkuvalle tai toistuvalle toiminnalle, johon käytetään preesensiä).
Muinaiskreikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muinaiskreikan kielessä (mukaan lukien koinee eli hellenistinen kreikka) aoristi ilmaisee tapahtumaa tai tilannetta, jota puhuja tai kirjoittaja haluaa kuvata loppuun suoritetuksi kokonaisuudeksi. Aoristi rakentuu kahdella eri tavalla; useimmat verbit taipuvat ns. "ensimmäisessä aoristissa", muutama taas "toisessa aoristissa". Molemmilla muodoilla on täysin sama merkitys.
Ensimmäinen aoristi muodostetaan liittämällä verbin preesensvartalon alkuun augmentti ε- eli [e-], ja sen loppuun suffiksi -σ eli [-s]. Esimerkiksi sanan λύω eli lýō (irrottaa, purkaa, avata) preesensvartalo on λύ-, josta ε:n ja σ:n liityttyä tulee aoristivartalo ἔλυσ- eli élys-. Aoristivartalon loppuun liitetään sitten ns. temaattinen vokaali -α- eli [-a-] (yksikön kolmannen persoonan muodossa kuitenkin -ε- eli [e]), jonka perään tulee persoonasuffiksi (esim. λύ-vartalon yksikön toisen persoonan indikatiivin aoristi on ἔλυσας eli élysas). Jos preesensvartalo alkaa kuitenkin vokaalilla, niin ε:tä ei liitetä, vaan vartalon alkuvokaali (sekä loppuvokaali, jos sellainen esiintyy) pitenee alla olevan kaavion mukaisesti:[2]
| Lyhyt vokaali | Pitkä vokaali |
|---|---|
| α [a] | η [ɛː] |
| ε [e] | η [ɛː] |
| ο [o] | ω [ɔː] |
(sulkumerkeissä kirjainten ääntämys IPA:lla)
Eli α:sta ja ε:stä tulee η, ο:sta taas ω. Esim. sanavartalo ἐρωτά- eli erotá- (epäillä) on aoristimuodossa ἠρώτησ- eli ērótēs-.
Toinen aoristi taas muodostetaan liittämällä ε-augmentti preesensvartalon sijasta ns. "toisen aoristin vartalon" alkuun. σ-suffiksia ei käytetä. Sanan toisen aoristin vartalo voi näyttää hyvin erilaiselta kuin saman sanan preesensvartalo ja se pitää oppia ulkoa. Alla olevassa taulukossa näkyvät joidenkin sanojen preesens- ja toisen aoristin vartalot rinnakkain:[3]
| Minä-muoto | Preesensvartalo | Toisen aoristin vartalo |
|---|---|---|
| λαμβάνω (lambánō) | λαμβαν- (lamban-) | -λαβ- (-lab-) |
| βάλλω (bállō) | βαλλ- (ball-) | -βαλ- (-bal-) |
| γιγνώσκω (gignóskō) | γιγνώσ- (gignósk-) | -γνο- (-gno-) |
| λείπω (leípō) | λείπ- (leíp-) | -λιπ- (-lip-) |
Toisen aoristin vartalon loppuun liitetään sitten temaattinen vokaali -ο- tai -ε- ja sen perään persoonasuffiksi.
Tekstinäytteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aoristi ilmaisee mennyttä tapahtumaa indikatiivimuodossa, muttei välttämättä itsessään menneisyyttä. Sillä voi siis viittaa myös nykyiseen tai tulevaan tapahtumaan:
- ἀπωλόμην ἄρ᾽, εἴ με δὴ λείψεις, γύναι.
Tarinoiden kerronnassa imperfekti ja aoristi esiintyvät vakinaisina aikamuotoina. Tässä merkityksessä imperfekti ilmaisee yhtenäistä tapahtumaa, kun taas aoristi ilmaisee jaettua sellaista. Esim. alla olevassa tekstiotteessa imperfektissä oleva ἔπαιζε "olivat leikkimässä" viitata pelin kokonaiseen tapahtumasarjaan, kun taas aoristilla ilmaistaan sen eri vaiheita:
- ἔπαιζε (imperfekti) ἐν τῇ κώμῃ ταύτῃ ... μετ᾽ ἄλλων ἡλίκων ἐν ὁδῷ. καὶ οἱ παῖδες παίζοντες εἵλοντο (aoristi) ἑωυτῶν βασιλέα εἶναι... ὁ δὲ αὐτῶν διέταξε (aoristi) τοὺς μὲν οἰκίας οἰκοδομέειν, τοὺς δὲ δορυφόρους εἶναι...
[Kyyros] oli kylässä leikkimässä (imperfekti)... kadulla ikätovereidensa kanssa. Pojat valitsivat (aoristi) tämän kuninkaakseen leikkiessään.... Sitten hän käski (aoristi) näistä muutaman rakentamaan taloja, toisia taas toimimaan henkivartijanaan....
- Herodotos, Historiateos 1.114
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jarmo Kiilunen, Raimo Hakola: Alfasta alkuun. Johdatus Uuden testamentin kreikkaan, s. 102. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab, 2007.
- ↑ Hellenistic Greek - Lesson 9: The Aorist Tense and Aspect © 2009 greek-language.com. 2009. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 9.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Hellenistic Greek © 2009 - Lesson 12: Second Aorist Active Indicative greek-language.com. 2009. Arkistoitu 31.8.2011. Viitattu 9.2.2012. (englanniksi)