Antti Reinikainen
| Antti Reinikainen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Antti Alfred Reinikainen |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1910 Kuopio |
| Kuollut | 23. huhtikuuta 1998 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | Lintutieteilijä |
Antti Alfred Reinikainen (13. joulukuuta 1910 Kuopio – 23. huhtikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen lintutieteilijä, biologi, opettaja ja rehtori.
Reinikainen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1929 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1935, minkä jälkeen hän työskenteli yliopistossa eläintieteen assistenttina. Tämän jälkeen hän toimi Helsingin normaalilyseossa luonnonhistorian lehtorina 1938–1945. Vuodesta 1945 hän oli Helsingin koelyseon luonnonhistorian ja maantiedon (sittemmin biologian ja maantieteen) vanhempana lehtorina. Koelyseo muuttui Töölön yhteislyseoksi 1952, ja Reinikainen nimitettiin sen rehtoriksi. Hän jäi eläkkeelle 1974.
Reinikainen julkaisi suuren määrän lintutieteellisiä tiedonantoja suomalaisissa sarjoissa. Hänen kirjoituksensa pikkukäpylintujen vaelluksista havupuiden käpysatoja seuraillen on ollut maailmalla yksi siteeratuimmista suomalaisista lintutieteellisistä artikkeleista (The irregular migrations of the Crossbill, Loxia c. curvirostra, and their relation to the conecrop of the conifers. (1937) - Ornis Fennica 14:55-64). Reinikainen tutki pitkään myös punavarpusen pesimäekologiaa (Punavarpusen pesimisekologiasta. (1939). - Ornis Fennica 16:73-95).
Opettajan ja rehtorin työn ohella hän toimi koulun luontokerho ”Kontion” vetäjänä vaimonsa Anna-Liisa Reinikaisen (1912–2007) kanssa, joka oli myös lehtorina samassa koulussa. Kerhon toiminnan muodostivat kerhoillat ja retket. Reinikaiset osallistuivat säännöllisesti kerhoiltoihin, ja heidän periaatteisiinsa kuului antaa oppilaiden itse huolehtia kerhon vetämisestä ja toiminnan suunnittelusta. Kerho ei saanut olla oppituntien jatke, ja tästä syystä se oli hyvin suosittu oppilaiden keskuudessa. Kerhoiltojen lisäksi käytiin retkillä pääkaupunkiseudun parhaissa luonto- ja erityisesti lintukohteissa. Monelle kerholaiselle luonnosta tuli läpi elämän kestävä harrastus – joillekin jopa ammatti.
Biologian lehtoraatti ja rehtorin työ veivät melko tarkkaan Reinikaisen ajan, koska luontokerho vaati osansa, ja rehtorin työllisyys oli muutenkin varmistettu melkein vuorokauden ympäri kautta vuoden. Suurten ikäluokkien tulo oppikouluikään edellytti rehtorilta läsnäoloa koululla aina, kun työt niin vaativat. Reinikainen hoiti monen vuoden ajan kaikki tavanomaiset kanslian toimistotyöt. Niihin kuului muun muassa palkanmaksu opettajille. Palkat maksettiin käteisellä kuittausta vastaan, ja tätä ennen koulun vahtimestari oli käynyt pankissa hakemassa rehtorille salkullisen rahaa. Koulu sai kanslia-apulaisen 1963, minkä jälkeen Reinikainen saattoi keskittyä enemmän rehtorille kuuluneisiin hallinnollisiin tehtäviin. Lukuvuoden loppu päätösjuhlineen ja päästötodistuksineen työllisti sekä rehtoria että koko opettajistoa, minkä jälkeen olivat heti sisäänpääsykokeet. Nämä kaikki vaativat erilaisia ilmoituksia ja tilastoja silloiselle Kouluhallitukselle (nyk. Opetushallitus) ja tämä teetti työtä rehtorille juhannukseen saakka. Pian sen jälkeen alkoi uuden lukuvuoden suunnittelu. Nämä kaikki veivät loma-ajasta niin paljon, että Reinikaisen oli pätkittävä lomansa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hän ei kuitenkaan stressaantunut tästä, vaan totesi myöhemmin eläkkeellä ollessaan: "Se mikä parasta on ollut, se on työtä ja vaivaa ollut".
Lintujen seuraamista ja tutkimista hän ei kuitenkaan unohtanut, vaan käytti siihen kaiken vapaa-aikansa. Tästä oli muun muassa tuloksena hänen jokakesäisiltä retkiltään Savossa vuonna 1958 tehty harvinaisuushavainto ”Rantakurvi Kiuruvedellä” (Ornis Fennica 35:41-42).
Eläkevuosinaan hän havainnoi lintuja kotikaupungissaan Helsingissä ja kesälaitumillaan Korpilahdella sekä myös Pohjois-Savossa. Hän kuoli 87-vuotiaana 1998, ja hänet sekä hänen vaimonsa Anna-Liisa Reinikainen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Helsingin Koelyseon ja Töölön yhteislyseon perinteitä jatkaa Etu-Töölön lukio. Se toimii vuonna 1930 valmistuneessa koulurakennuksessa osoitteessa Arkadiankatu 26, kuten kaikki mainitut aikaisemmat koulut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto, 1999. ISBN 951-842-215X
- Anja Pankasalo (toim): 1919-1994 Helsingin Koelyseo – Töölön Yhteislyseo – Etu-Töölön yläaste ja lukio 75 vuotta. Sivut 64 ja 72-73. Helsinki 1994 ISBN 952-90-5512-9
